mar44u

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Koulut: On käyty Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

97

Kommenttia

5292

  1. että kyseessä on moottorin iskutilavuus kuutiotuumissa. Ne jenkkien apinoijat kun ei osaa muuttaa niitä kuutiotuumia litroiksi.
  2. tuntuu siltä, että oman ruokansa laitto on rikkurointia, niin ole sinä vain nälissäsi.
  3. ensimmäisellä luokalla ope antoi ohjeen, että puhukaa vain murteella jos ja kun haluatte, mutta kirjoittakaa kirjakieltä. Tätä neuvoa olen noudattanut reilut 50 vuotta ja edelleen olen sitä mieltä, että se oli hyvä neuvo. Murteella puhuvaa on kyllä mukava kuunnella, mutta kirjoitettuna liian työlästä tankattavaa.
  4. se ruikkii?
  5. koskaan ennen mokomasta NLP:stä kuullutkaan. Äsken luetun perusteella en koe menettäneeni yhtään mitään. Roskaa tungetaan jo muutenkin joka tuutista enemmän kuin riittävästi.
  6. on, että se mittari näyttää jotain. Mielellään yli 2 bar (siis abs.) kuin alle. Öljypumpun tehtävänä on siirtää öljyä voitelukohteisiin ja joskus jäähdytyskohteisiinkin. Väkisin se öljy ei laakeriin mene, mutta tyrkyllä sitä pitää aina olla, joten paineen suuruudella ei yleensä ole niin suurta merkitystä, kunhan sitä vain on.
  7. kaksisylinterisessä 50 ccm kilpapyörässä oli 18 vaihdetta. Tehoalue oli tosiaan niin kapea...

    Kilpakoneet on vähän eri asia kuin käyttökoneet. Eikä aivan vähänkään.

    Oikeasti henkilöauton moottorin suunnittelu on pahasti epäonnistunut, jos siihen tosiaan tarvitaan noin paljon vaihteita.
  8. kerta huijaa ilman lämpötilalla ja rikastaa seosta, teho kyllä nousee vähän ja kulutuskin reilusti. Sitten se ei enää kelpaakaan katsastuksessa, kun päästöt ovat liian suuria.
  9. vaikuttaa ilmalta etujarruissa. Tiivisteet siinä ei ainakaan ole vialla. Onko ilmausruvi jarrusylinterin yläosassa? Eli poistuuko varmasti kaikki ilma? Ellei, niin irrota jarrusatula, käännä ilmausruuvi ylimmäksi ja avaa ruuvia. Jarrua ei tarvitse painaa. Sulje ilmaruuvi kun ilmaa ei enää tule, kasaa jarrut ja kokeile.
    Kerro sitten opiksi kun vika poistui, mikä siinä oli.
  10. se nimenomaan on, ei mitään muuta. Itselläni on viisivaihteinen pikkuauto ja kokemuksen mukaan kaksi niistä on käytännössä tarpeettomia.

    Lapsellisia ihmisiä kalastellaan asiakkaiksi muillakin tarpeettomilla virityksillä ja täydestä menee. Sitten itketään kun nämä kalliilla ostetut tarpeettomat vimpaimet rikkoutuu ja mikään ei toimi ilman Suurta Rahaa vaativaa remonttia.

    Enkä tarkoita tässä nyt liikoja vaihteita vaan muutakin tarpeetonta roinaa, jota ilman kulkine täyttäisi tarkoituksensa oikein hyvin ja olisi paljon luotettavampi ja halvempi.
  11. takajarrut säätöä? Eli kengät kaukana?
  12. värkkejä tuli mieleen, ettei olisi voinut purkaa ja putsata? Jumittuminen ei äkkiä ajatellen tunnu muuten mahdolliselta.
  13. olla rottaakin.
  14. siitä ihmeellisestä kivestäsi. Miksi hierot sillä kaunaloitasi?
    Saitko lääkäriltä pillereitäkin?
  15. liian vähän juomisen seurauksena sydänhäiriöitä tien päällä korpitaipaleella. Ei tuntunut pulssia missään ja hapenpuute alkoi jo aivoja vaivata. Kyllä sen selvästi tunnistaa. Sattumalta join vettä ja ajan mittaan kohatus meni ohi. Myöhemmin syykin selvisi, paljon myöhemmin.
    Tuttavani kiikutettiin pyörtyneenä ambulanssilla sairaalaan, syy kuivuminen.
  16. on kehnoksi pudotettu joittenkin autojen laatu, jos kiristimet ja vesipumput kannattaa vaihtaa aina kun hihnakin. Tosin joissakin moottoreissa hihna vaihdetaan hyvinkin usein.
    Vuonna -83 ilmoitti Fordin myyjä Escortin hihnan vaihtoväliksi 10 000 km, joten jätin Escortin ostamatta ja ostin ketjujakopäällä olevan.

    Kannattaisi päästää julkisuuteen nuo kelvottomia jakopäitä tekevät, että osttaisiin valita muita.
    Itsellä vanhassa Pösö 205:ssä TU3A -moottori, hihnan vaihto tehtaan ohjeen mukaan 80 000 km välein, korjaamo suositteli 60 000 km:n väliä. Kiristinrulla tarpeen mukaan, minulla ensimmäinen kerta jotain 265 000. Vesipumppu alkuperäinen.

    Kaverin Audista (malli?) levisi jakopää alle 30 000 km:n, oli joku säätyvällä ajoituksella oleva ja ketjuvetoinen.

    Jos vesipumppuja, pakkas- ja jarrunesteitä yms alkaa vaihtelemaan kaiken varalta (hihna poislukien, sen kestävyyshän on todettu kehnoksi), mihin vedetään raja? Ehkä silloin kannattaa vaihtaa koko auto, kuten jotkut tekevätkin?
    Mitään kestävää kehitystä tällainen ainakaan ei ole eikä järkevää muutenkaan. Kannattaa välttää sellaisia osta-ja-paalaa -autoja. Uutta ostaessa vain kyselemällä vaihtovälit ja -hinnat selviksi, niin saattaa muutamilta pettymyksiltä ja turhalta rahastukselta välttyäkin.
  17. joskus kylmänäkin sitä, mutta pääasiassa lämminnä. Ja kun 5-10 minuuttia jäähdytteli, toimi taas.
    Saattaa se vika olla puolassakin, ei kaikkien vikojen tarvi olla samanlaisia.
    Päällepäin johdot olivat OK, mutta sisältä poikki ja vihreää kupariyhdistettä kuparin tilalla.
  18. kannattaa vaihtaa vasta sitten, kun niissä on vikaa. Ei ennen.
    Kiristinrullan vaihdoin 265 tuhannessa kilomtrissä kun äänti. Sellaista rohinaa. Ja olihan siihen jo kulunut välystä. Maksoi muutaman kympin. Vesipumppu on toiminut loistavasti jo 290 000 km ja senkin vaihdan vasta kun tarvitsee. Sekin alkaa sitten ääntämään tai vuotamaan tiivisteestään nestettä ulos.

    Ehjiä osia on järjenvastaista vaihtaa varalta paitsi jakohihnoja, jotka eivät varota rikkoutumisesta mitenkään ja mikä rikkoutuminen saattaa johtaa moottorin täystuhoon.
  19. tainnut ymmärtää, mitä kampikulmalla tarkoitit.
    Venttiilien koolla on sikäli merkitystä, että muuten samanlaisissa moottoreissa isommista venttiileistä menee pienemmän virtausvastuksen takia enemmän kaasuja läpi. Ja kun enemmän kaasua poltetaan, tulee voimaakin enemmän.
    Tuo lyhytiskuisille väitetty kierroskoneominaisuus ei pidä paikkaansa, kuten edellä yritin esittää. Siinä on niin monta muuta tekijää, että sen vaikutus häviää olemattomiin muitten rinnalle sikäli kun sitä olisi olemassakaan.
    Kerropa mitä tarkoitat kampikulmalla, niin tiedän ottaa siihenkin kantaa.
  20. erilaisia uskomuksia lyhyt- ja pitkäiskuisten moottorien ominaisuuksista. Kaikki kuulemani uskomukset ovat olleet pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Fysiikan lakien ja tehtyjen mittausten perusteella ei ole olemassa yleispätevää "totuutta".
    Lyhytiskuisessa teoriassa sopii isommat venttiilit kanteen, mutta vastavasti palotilan muoto on epäedullinen ja mäntien ohipuhallus suurempaa. Samoin monet muut ominaisuudet kumoutuvat toisilla.

    Lyhytiskuista sanotaan kierroskoneeksi. Esimerkiksi vanhan Anglian isku oli muistaakseni 58 % sylinterin halkaisijasta. Tyypillinen kierroskone siis? Moottorin vääntömomentti kuitenkin oli suurimmillaan alhaisilla pyörimisnopeuksilla ja laski sitten aika jyrkästi, mikä on "sitkeän" ja "vääntävän" koneen ominaisuus. Vastaavasti joku Mossen kone antoi maksimiväännön korkeammilla kierroksilla, oli pitkäiskuisena "sitkeän" maineessa, mutta momenttikäyrältä katsottuna se oli tyypillinen kierroskone. Näin ne mututotuudet paljastuvat...
    Lyhytiskuisessa männännopeus jää samalla pyörimisnopeudella vähän pienemmäksi kuin pitkäiskuisella, mutta ero on pieni. Jotkut aikanaan hyvin menestyneet kilpamoottorit olivat kuitenkin pitkäiskuisia (Offenhauser?).

    Kampikulmasta en sano mitään. Onko sillä merkitystä? Ehkä pakoputkiston mitoitukseen?
    Vipusuhde riippuu myös monesta muusta asiasta, joten gallupilla mitoitettuna menee varmasti pieleen.
    21. 194 / 265
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt