stroukkaus

heppoja

Eli semmonen kysymys, kumpi kannattas tehä pitkä iskunen 5 litran v8 kone vai lyhyt iskunen?
Iskun pituutena/syl halkasijana joko isku 86,3mm ja poraus 96 tai isku 92mm ja poraus 94mm, Kumalla saa enemmän heppoja irti? Väännöllä ei ole niin suurta merkitystä mun tapauksessa?
Tosta viimesimmästä kampurasta ja 96 porauksesta sais 5,2sen, mutta kampura maksaa jo aika kivasti enemmän. Jos ostan sen pitemmän kampuran niin tulee sit samaa kyytiä 5,2nen.

Mutta vertailuna kiinnosti vaan että kummalla saa enemmän huipputehoo, eikö lyhyt iskusen pitäis tuottaa parempi huipputeho? Ja pienempi vääntö?
Mites kampikulma katu moottoriin? Mikä on hyvä vipusuhe? 1,5-2?

62

14708

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • erilaisia uskomuksia lyhyt- ja pitkäiskuisten moottorien ominaisuuksista. Kaikki kuulemani uskomukset ovat olleet pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Fysiikan lakien ja tehtyjen mittausten perusteella ei ole olemassa yleispätevää "totuutta".
      Lyhytiskuisessa teoriassa sopii isommat venttiilit kanteen, mutta vastavasti palotilan muoto on epäedullinen ja mäntien ohipuhallus suurempaa. Samoin monet muut ominaisuudet kumoutuvat toisilla.

      Lyhytiskuista sanotaan kierroskoneeksi. Esimerkiksi vanhan Anglian isku oli muistaakseni 58 % sylinterin halkaisijasta. Tyypillinen kierroskone siis? Moottorin vääntömomentti kuitenkin oli suurimmillaan alhaisilla pyörimisnopeuksilla ja laski sitten aika jyrkästi, mikä on "sitkeän" ja "vääntävän" koneen ominaisuus. Vastaavasti joku Mossen kone antoi maksimiväännön korkeammilla kierroksilla, oli pitkäiskuisena "sitkeän" maineessa, mutta momenttikäyrältä katsottuna se oli tyypillinen kierroskone. Näin ne mututotuudet paljastuvat...
      Lyhytiskuisessa männännopeus jää samalla pyörimisnopeudella vähän pienemmäksi kuin pitkäiskuisella, mutta ero on pieni. Jotkut aikanaan hyvin menestyneet kilpamoottorit olivat kuitenkin pitkäiskuisia (Offenhauser?).

      Kampikulmasta en sano mitään. Onko sillä merkitystä? Ehkä pakoputkiston mitoitukseen?
      Vipusuhde riippuu myös monesta muusta asiasta, joten gallupilla mitoitettuna menee varmasti pieleen.

      • huvikseni

        Kyselin vaan tältä palstalta ihmisten mielipiteitä tai kokemuksia.
        Itse tiedän sen kampikulmasta että pieni kulma lisää männän nopeutta = lisää kierroksia koneeseen ja teho ylemmille kierroksille?
        Ja haittapuolena on nopeampi kuluminen ja huonompi kestävyys?

        kampi akselin pitkä iskusuudesta ja lyhyt iskusuudesta, että eihän tuolla ole tietääkseni merkitystä että kuinka isot venttiilit sinne voi laittaa? Molemmissa tapauksissa tulee mäntä yhtä ylhäälle, kiertokankien pituus sen määrää kuinka ylös se mäntä sitten tulee, ja tietyst männän mitatkin.?
        Lyhyt iskusellahan pitäs tietääkseni olla väännönkin ylä kierroksilla? Sama kuin pienellä kampikulmallakin?
        No jos on Lyhyt iskunen ja pitkä kampi kulma, niin moottorin luonne muuttuu taas? Mutta mihin suuntaan? Vääntö siirtyy alemmas?


      • huvikseni kirjoitti:

        Kyselin vaan tältä palstalta ihmisten mielipiteitä tai kokemuksia.
        Itse tiedän sen kampikulmasta että pieni kulma lisää männän nopeutta = lisää kierroksia koneeseen ja teho ylemmille kierroksille?
        Ja haittapuolena on nopeampi kuluminen ja huonompi kestävyys?

        kampi akselin pitkä iskusuudesta ja lyhyt iskusuudesta, että eihän tuolla ole tietääkseni merkitystä että kuinka isot venttiilit sinne voi laittaa? Molemmissa tapauksissa tulee mäntä yhtä ylhäälle, kiertokankien pituus sen määrää kuinka ylös se mäntä sitten tulee, ja tietyst männän mitatkin.?
        Lyhyt iskusellahan pitäs tietääkseni olla väännönkin ylä kierroksilla? Sama kuin pienellä kampikulmallakin?
        No jos on Lyhyt iskunen ja pitkä kampi kulma, niin moottorin luonne muuttuu taas? Mutta mihin suuntaan? Vääntö siirtyy alemmas?

        tainnut ymmärtää, mitä kampikulmalla tarkoitit.
        Venttiilien koolla on sikäli merkitystä, että muuten samanlaisissa moottoreissa isommista venttiileistä menee pienemmän virtausvastuksen takia enemmän kaasuja läpi. Ja kun enemmän kaasua poltetaan, tulee voimaakin enemmän.
        Tuo lyhytiskuisille väitetty kierroskoneominaisuus ei pidä paikkaansa, kuten edellä yritin esittää. Siinä on niin monta muuta tekijää, että sen vaikutus häviää olemattomiin muitten rinnalle sikäli kun sitä olisi olemassakaan.
        Kerropa mitä tarkoitat kampikulmalla, niin tiedän ottaa siihenkin kantaa.


      • Pörje
        huvikseni kirjoitti:

        Kyselin vaan tältä palstalta ihmisten mielipiteitä tai kokemuksia.
        Itse tiedän sen kampikulmasta että pieni kulma lisää männän nopeutta = lisää kierroksia koneeseen ja teho ylemmille kierroksille?
        Ja haittapuolena on nopeampi kuluminen ja huonompi kestävyys?

        kampi akselin pitkä iskusuudesta ja lyhyt iskusuudesta, että eihän tuolla ole tietääkseni merkitystä että kuinka isot venttiilit sinne voi laittaa? Molemmissa tapauksissa tulee mäntä yhtä ylhäälle, kiertokankien pituus sen määrää kuinka ylös se mäntä sitten tulee, ja tietyst männän mitatkin.?
        Lyhyt iskusellahan pitäs tietääkseni olla väännönkin ylä kierroksilla? Sama kuin pienellä kampikulmallakin?
        No jos on Lyhyt iskunen ja pitkä kampi kulma, niin moottorin luonne muuttuu taas? Mutta mihin suuntaan? Vääntö siirtyy alemmas?

        Tuossa edellä oli tiivistettynä jo tarinan ydin, mutta lisätään hieman lisää teoriaa.

        Kampikulma terminä on outo mutta oletan sen tarkoittavan kampisuhdetta r/L ( kiertokangen pituus / iskunpituuden puolikas.) eli esittämäsi arvot olisivat 1/4 ja 1/3 .

        Kampisuhde ei lisää kierroksia koneeseen eikä vaikuta männän keskimääräiseen nopeuteen ei vääntöön eikä tehoon.
        Vaikutus on hetkelliseen nopeuteen ja sen esiintymiskohtaan ja noilla arvoilla maksiminopeuksien välinen ero on vajaa 2 %.

        Suuri kampisuhde lisää männän sivuttaista kuormaa em esimerkeillä ero on yli 30% , kasvattaa laakereiden ja kangen painetta ja lisää massavoimia, eli kanki kannattaa laittaa niin pitkä kuin vain saa mahtumaan.

        Sen kuinka ylös mäntä tulee, määrää puristussuhde johon muiden mittojen täytyy sopeutua.

        Ja ilmeisesti olet tietoinen että v8.iin ei mäntiä kankia ja akseleita valita mielivaltaisesti, jos aiot saada ne tasapainoon ilman ulkopuolisia vastapainovirityksiä.


      • jaettuna
        Pörje kirjoitti:

        Tuossa edellä oli tiivistettynä jo tarinan ydin, mutta lisätään hieman lisää teoriaa.

        Kampikulma terminä on outo mutta oletan sen tarkoittavan kampisuhdetta r/L ( kiertokangen pituus / iskunpituuden puolikas.) eli esittämäsi arvot olisivat 1/4 ja 1/3 .

        Kampisuhde ei lisää kierroksia koneeseen eikä vaikuta männän keskimääräiseen nopeuteen ei vääntöön eikä tehoon.
        Vaikutus on hetkelliseen nopeuteen ja sen esiintymiskohtaan ja noilla arvoilla maksiminopeuksien välinen ero on vajaa 2 %.

        Suuri kampisuhde lisää männän sivuttaista kuormaa em esimerkeillä ero on yli 30% , kasvattaa laakereiden ja kangen painetta ja lisää massavoimia, eli kanki kannattaa laittaa niin pitkä kuin vain saa mahtumaan.

        Sen kuinka ylös mäntä tulee, määrää puristussuhde johon muiden mittojen täytyy sopeutua.

        Ja ilmeisesti olet tietoinen että v8.iin ei mäntiä kankia ja akseleita valita mielivaltaisesti, jos aiot saada ne tasapainoon ilman ulkopuolisia vastapainovirityksiä.

        Kampi kulmahan tulee siitä jos kiertokangen pituus jaettuna iskun pituudella
        Eli minun tapauksessa
        iskun pituus lyhyemmällä akselilla on 86,3mm:ä, ja kiertokangen pituus n:144mm eli 144/86,3 = 1.66 tuo on vipusuhde kampuralla ja veiveillä.
        ja taas tuo toinen akseli sama veivi 144mm ja pitempi kampura 92mm = 144/92 = 1,56.
        Kilpa moottoreissahan tuo kulma pidetään alhalla/pienenä, Otetaan esim bemarin m5 moottori 3,6litranen suora 6nen, siinä on kampikulma luokkaa 1,56 muistaakseni?
        Tuolla lyhyellä kampikulmalla saadaa lisää männän nopeutta yläkuolokohdassa ja alakuolokohdassa, eli se liikkuu nuo kohdat nopeemmin.

        http://victorylibrary.com/mopar/rod-tech-c.htm
        tuossa hyvä linkki kiertokankiin liittyvää. Eli lyhyet kiertokanget = lisää alavääntöä?
        Mutta mites sitten lyhyt kampiakseli? Mitä se tekee?


      • tiedän
        sitroen kirjoitti:

        tainnut ymmärtää, mitä kampikulmalla tarkoitit.
        Venttiilien koolla on sikäli merkitystä, että muuten samanlaisissa moottoreissa isommista venttiileistä menee pienemmän virtausvastuksen takia enemmän kaasuja läpi. Ja kun enemmän kaasua poltetaan, tulee voimaakin enemmän.
        Tuo lyhytiskuisille väitetty kierroskoneominaisuus ei pidä paikkaansa, kuten edellä yritin esittää. Siinä on niin monta muuta tekijää, että sen vaikutus häviää olemattomiin muitten rinnalle sikäli kun sitä olisi olemassakaan.
        Kerropa mitä tarkoitat kampikulmalla, niin tiedän ottaa siihenkin kantaa.

        Joo tiedän että isommat venttiilit tuottavat lisää tehoa, Mutta mun tapauksessa ne on kummallakin alakerta ratkasulla samat,
        Mutta kun tuossa ensimmäisessä viestissäsäi sanoit että lyhyt iskuseen sopii teoriassa isommat venttiilit? Mutta kannen ominaisuudethan sen venttiili koon rajoittaa, että paljonko siellä on teoriassa varaa isontaa, Ja tietysti myös männän halkaisija vaikuttaa asiaan, siinä olet ihan oikeassa. Eli isompi mäntä niin mahtuu isommat venttiilit pyttyihin ilman että osuu sylinteriseinämiin.


      • on hallussa
        Pörje kirjoitti:

        Tuossa edellä oli tiivistettynä jo tarinan ydin, mutta lisätään hieman lisää teoriaa.

        Kampikulma terminä on outo mutta oletan sen tarkoittavan kampisuhdetta r/L ( kiertokangen pituus / iskunpituuden puolikas.) eli esittämäsi arvot olisivat 1/4 ja 1/3 .

        Kampisuhde ei lisää kierroksia koneeseen eikä vaikuta männän keskimääräiseen nopeuteen ei vääntöön eikä tehoon.
        Vaikutus on hetkelliseen nopeuteen ja sen esiintymiskohtaan ja noilla arvoilla maksiminopeuksien välinen ero on vajaa 2 %.

        Suuri kampisuhde lisää männän sivuttaista kuormaa em esimerkeillä ero on yli 30% , kasvattaa laakereiden ja kangen painetta ja lisää massavoimia, eli kanki kannattaa laittaa niin pitkä kuin vain saa mahtumaan.

        Sen kuinka ylös mäntä tulee, määrää puristussuhde johon muiden mittojen täytyy sopeutua.

        Ja ilmeisesti olet tietoinen että v8.iin ei mäntiä kankia ja akseleita valita mielivaltaisesti, jos aiot saada ne tasapainoon ilman ulkopuolisia vastapainovirityksiä.

        Ai niin vielä että tasapainotus ei ole ongelma, kaikki osat on laskettu toimimaan yhdessä, eli periaatteessa tuo on valmis paketti mitä meinaan rakentaa, se vaan että kaikki osat tulee eripaikasta koska suuria hinta eroja markkinoilla.
        Ja valmiinakin myydään vastaavaa kittiä samoilla palikoilla, mutta mua vaan askarruttaa jos muuttais vielä kiertokankien pituuksia, ja kuten tuossa linkissä minkä lähetin niin kiertokankien pituus vaikuttaa asiaan.


      • Pörje
        jaettuna kirjoitti:

        Kampi kulmahan tulee siitä jos kiertokangen pituus jaettuna iskun pituudella
        Eli minun tapauksessa
        iskun pituus lyhyemmällä akselilla on 86,3mm:ä, ja kiertokangen pituus n:144mm eli 144/86,3 = 1.66 tuo on vipusuhde kampuralla ja veiveillä.
        ja taas tuo toinen akseli sama veivi 144mm ja pitempi kampura 92mm = 144/92 = 1,56.
        Kilpa moottoreissahan tuo kulma pidetään alhalla/pienenä, Otetaan esim bemarin m5 moottori 3,6litranen suora 6nen, siinä on kampikulma luokkaa 1,56 muistaakseni?
        Tuolla lyhyellä kampikulmalla saadaa lisää männän nopeutta yläkuolokohdassa ja alakuolokohdassa, eli se liikkuu nuo kohdat nopeemmin.

        http://victorylibrary.com/mopar/rod-tech-c.htm
        tuossa hyvä linkki kiertokankiin liittyvää. Eli lyhyet kiertokanget = lisää alavääntöä?
        Mutta mites sitten lyhyt kampiakseli? Mitä se tekee?

        Olet tainnut nyt juuttua ongelmaan, jota sinulla ei todellisuudessa ole.

        Kampisuhdetta mitoitettaessa ongelmana on myös lohkon korkeus ja sitä kautta paino, joten pelkästään virityksen takia sitä ei valita.

        Keskustelua voidaan käydä finesseistä ja vaikutuksesta täytökseen, mutta silloin ollaan alueella joka ristiakselista kasia viritettäessä on lähinnä teoriaa, kasihan on lohkon epätasavälisistä sytytyksistä johtuen virtauksiltaan auttamattoman onneton.

        Muut seikat kai tuli jo mainittua, mutta jos asia kiinnostaa, niin vilkaisin antamillasi mitoilla vaikutukset männän nopeuksiin.

        Männän maksiminopeudet ovat ( 92/86.3 ) 1.0502 / 1.0442 , kun kampiakselin kaulan keskipisteen nopeus on 1.00 ja vastaavat kulmat 73.6 / 73.8 astetta.

        Kun mäntä on matkansa puolivälissä, alakuolokohdassa käyntiin menevät ajat suhtautuvat 110.2 / 109.6 eli kangen lyhentäminen hidastaa hieman mäntää alakuolokohdassa eikä suinkaan nopeuta.

        Mikäli noista on jotain apua, niin huomaat että virityksessä kotikonstein näillä luvuilla ei ole mitään merkitystä, ongelmasi ovat aivan muualla.


      • Pörje
        jaettuna kirjoitti:

        Kampi kulmahan tulee siitä jos kiertokangen pituus jaettuna iskun pituudella
        Eli minun tapauksessa
        iskun pituus lyhyemmällä akselilla on 86,3mm:ä, ja kiertokangen pituus n:144mm eli 144/86,3 = 1.66 tuo on vipusuhde kampuralla ja veiveillä.
        ja taas tuo toinen akseli sama veivi 144mm ja pitempi kampura 92mm = 144/92 = 1,56.
        Kilpa moottoreissahan tuo kulma pidetään alhalla/pienenä, Otetaan esim bemarin m5 moottori 3,6litranen suora 6nen, siinä on kampikulma luokkaa 1,56 muistaakseni?
        Tuolla lyhyellä kampikulmalla saadaa lisää männän nopeutta yläkuolokohdassa ja alakuolokohdassa, eli se liikkuu nuo kohdat nopeemmin.

        http://victorylibrary.com/mopar/rod-tech-c.htm
        tuossa hyvä linkki kiertokankiin liittyvää. Eli lyhyet kiertokanget = lisää alavääntöä?
        Mutta mites sitten lyhyt kampiakseli? Mitä se tekee?

        Mainitsit että:
        "Kilpa moottoreissahan tuo kulma pidetään alhalla/pienenä, Otetaan esim bemarin m5 moottori 3,6litranen suora 6nen, siinä on kampikulma luokkaa 1,56 muistaakseni? ".

        Mielestäni väite tuntui hiukan oudolta ja tarkistin asiaa ja esim F1 moottoreissa kampisuhde on 5...6.
        Siis lanseeraamasi kampikulma olisi 2.5...3 .

        Että se siitä ! !


      • m5 fakta
        Pörje kirjoitti:

        Mainitsit että:
        "Kilpa moottoreissahan tuo kulma pidetään alhalla/pienenä, Otetaan esim bemarin m5 moottori 3,6litranen suora 6nen, siinä on kampikulma luokkaa 1,56 muistaakseni? ".

        Mielestäni väite tuntui hiukan oudolta ja tarkistin asiaa ja esim F1 moottoreissa kampisuhde on 5...6.
        Siis lanseeraamasi kampikulma olisi 2.5...3 .

        Että se siitä ! !

        M5 e36 3,6nen tarjoaa iskun pituutta 93,4mm ja veivin pituus on 144mm

        Eli 144/93,3= 1.54
        Että se siitä pörje.
        F1 set on asia erikseen taas, Nyt on kyse katuauton moottorista, mutta pitääpä ettiä ite tuo f1 sen kampikulma esille ja perehtyä. Jollet sinä tarjoa linkkiä mulle josta löysit sen.


      • kampisuhde m5
        Pörje kirjoitti:

        Mainitsit että:
        "Kilpa moottoreissahan tuo kulma pidetään alhalla/pienenä, Otetaan esim bemarin m5 moottori 3,6litranen suora 6nen, siinä on kampikulma luokkaa 1,56 muistaakseni? ".

        Mielestäni väite tuntui hiukan oudolta ja tarkistin asiaa ja esim F1 moottoreissa kampisuhde on 5...6.
        Siis lanseeraamasi kampikulma olisi 2.5...3 .

        Että se siitä ! !

        Tossa joku insinööri tutkinut männän nopeuksia ja iskuja.
        ttp://www.nsxprime.com/forums/showthread.php?t=51569
        Kyllä pyörii verrarissakin aika kovaa mäntä?

        Alla olevassa tekstissä sanotaan että lyhyt kanki nopeuttaa liikettä yläkuolokohdassa.

        Effects of Short Rods

        Provides very good intake and exhaust velocities at low to moderate engine speeds causing the engine to produce good low end torque, mostly due to the higher vacuum at the beginning of the intake cycle. The faster piston movement away from TDC of the intake stroke provides more displacement under the valve at every point of crank rotation, increasing vacuum. High intake velocities also create a more homogenous (uniform) air/fuel mixture within the combustion chamber. This will produce greater power output due to this effect.
        The increase in piston speed away from TDC on the power stroke causes the chamber volume to increase more rapidly than in a long-rod motor - this delays the point of maximum cylinder pressure for best effect with supercharger or turbo boost and/or nitrous oxide.
        Cam timing (especially intake valve closing) can be more radical than in a long-rod motor.


      • edellinen
        m5 fakta kirjoitti:

        M5 e36 3,6nen tarjoaa iskun pituutta 93,4mm ja veivin pituus on 144mm

        Eli 144/93,3= 1.54
        Että se siitä pörje.
        F1 set on asia erikseen taas, Nyt on kyse katuauton moottorista, mutta pitääpä ettiä ite tuo f1 sen kampikulma esille ja perehtyä. Jollet sinä tarjoa linkkiä mulle josta löysit sen.

        Tuli otettua vähän pitkä sitaatti. sorry

        BMW stä en sano mitään, kilpamoottori se ei ole ja ratkaisevat ongelmansa omista lähtökohdistaan, vain se sitaatin alkuosa tuntui hiertävältä.

        Linkkiä ei tullut talteen, enkä viitti hakee uudelleen, oli kirjoitus joka käsitteli Cossun historiaa nykypäivään ja esitteli moottorissa tapahtuneet muutokset ajan saatossa.


      • moottoria
        edellinen kirjoitti:

        Tuli otettua vähän pitkä sitaatti. sorry

        BMW stä en sano mitään, kilpamoottori se ei ole ja ratkaisevat ongelmansa omista lähtökohdistaan, vain se sitaatin alkuosa tuntui hiertävältä.

        Linkkiä ei tullut talteen, enkä viitti hakee uudelleen, oli kirjoitus joka käsitteli Cossun historiaa nykypäivään ja esitteli moottorissa tapahtuneet muutokset ajan saatossa.

        http://scarbsf1.com/BMW_P83/

        Tuossa linkki bemarin F1 koneesta Kiertää 19 000rpm
        männän nopeus piikkinä 40metriä/sekuntti. Ja onko jatkuva 25m/s

        Ja tohdin väittää että koneessa ei ole 90millin iskua, vaan menee varmasti likelle 60mm iskua jos kerran pyörii 19 000rpm, Noista joistain edellisistä linkeistä oli se laskuri ja jos sillä laskee niin oisko ollu 63mm jotta tulee männän nopeudex 40m/s
        Tuo kone antaa 900hv
        Kaivappa niitä kossun speksejä niin lasketaan.


      • edellinen
        moottoria kirjoitti:

        http://scarbsf1.com/BMW_P83/

        Tuossa linkki bemarin F1 koneesta Kiertää 19 000rpm
        männän nopeus piikkinä 40metriä/sekuntti. Ja onko jatkuva 25m/s

        Ja tohdin väittää että koneessa ei ole 90millin iskua, vaan menee varmasti likelle 60mm iskua jos kerran pyörii 19 000rpm, Noista joistain edellisistä linkeistä oli se laskuri ja jos sillä laskee niin oisko ollu 63mm jotta tulee männän nopeudex 40m/s
        Tuo kone antaa 900hv
        Kaivappa niitä kossun speksejä niin lasketaan.

        On menny lukemat hiukan sekasin tuossa linkissäsi.

        Todennäköisesti siinä koitetaan kertoa, että iskunpituus on noin.40 mm, ja antaa 25 m/s keskimääräiseksi mäntänopeudeksi.

        Luvut täsmäävät myös männän maksimikiihtyvyyteen ja sieltä selviää, että koneen iskusuhde on jotain.4.7.


      • on luokkaa
        edellinen kirjoitti:

        On menny lukemat hiukan sekasin tuossa linkissäsi.

        Todennäköisesti siinä koitetaan kertoa, että iskunpituus on noin.40 mm, ja antaa 25 m/s keskimääräiseksi mäntänopeudeksi.

        Luvut täsmäävät myös männän maksimikiihtyvyyteen ja sieltä selviää, että koneen iskusuhde on jotain.4.7.

        Tuo averages on keskiarvo/keskitaso
        Männän keskitaso = keskinopeus on luokkaa 25m/s
        ja piikki = äkillinen nopeus saattaa olla 40m/s @ 19 000rpm.
        Eise vormula koko ajan laula tota 19tuhatta
        Ja jos isku ois 40mm niin männän nopeus 19tuhannen rinkuloilla ois vaan 25.33m/s
        Että iskun pitää olla pitempi kuin 40mm.
        Männän rikkoontumisen vaara sattaa tulla juuri eteen tuolla 25m/s lukemalla. Sillä se saattaa kestää vielä katuautossa, mutta noissa vormuloissa on kaikki vähän eri laatua ku katu autoissa. Siellä ei oo mitään wisecon mäntiä, vaan pikkusen paremmat vielä.
        ja ei niillä ajata kun yx kisa ja muutama sata kilometriä ja sit menee purkuun ja katotaan mikä on kulunnu?


      • edellinen
        on luokkaa kirjoitti:

        Tuo averages on keskiarvo/keskitaso
        Männän keskitaso = keskinopeus on luokkaa 25m/s
        ja piikki = äkillinen nopeus saattaa olla 40m/s @ 19 000rpm.
        Eise vormula koko ajan laula tota 19tuhatta
        Ja jos isku ois 40mm niin männän nopeus 19tuhannen rinkuloilla ois vaan 25.33m/s
        Että iskun pitää olla pitempi kuin 40mm.
        Männän rikkoontumisen vaara sattaa tulla juuri eteen tuolla 25m/s lukemalla. Sillä se saattaa kestää vielä katuautossa, mutta noissa vormuloissa on kaikki vähän eri laatua ku katu autoissa. Siellä ei oo mitään wisecon mäntiä, vaan pikkusen paremmat vielä.
        ja ei niillä ajata kun yx kisa ja muutama sata kilometriä ja sit menee purkuun ja katotaan mikä on kulunnu?

        Piti tietenkin tuossa edellisessä olla että kampisuhde on n.4.7, iskusuhde on reilu puolet.

        Mietis vähän tarkemmin tuota edellistä vastaustasi.


      • oot
        edellinen kirjoitti:

        Piti tietenkin tuossa edellisessä olla että kampisuhde on n.4.7, iskusuhde on reilu puolet.

        Mietis vähän tarkemmin tuota edellistä vastaustasi.

        Mistäs sinä oot nyt repinny ton 4,7 kampisuhteen esille?
        isku suhde on eri asia kuin kampisuhde.


      • edellinen
        oot kirjoitti:

        Mistäs sinä oot nyt repinny ton 4,7 kampisuhteen esille?
        isku suhde on eri asia kuin kampisuhde.

        Tuoltahan se lähtee männän maksimikiihtyvyydestä, kuten sekin että iskunpituus ei missään nimessä voi olla yli 50 mm.


      • tyhmä olen?
        edellinen kirjoitti:

        Tuoltahan se lähtee männän maksimikiihtyvyydestä, kuten sekin että iskunpituus ei missään nimessä voi olla yli 50 mm.

        Sanoppas nyt kunnolla tyhmälle mistä se on tullu? Jos se männän keskinopeus on 25m/s niin miten sää tuosta väännät sen 4.7 kampisuhteeksi?
        Jos sulla on joku laskuri niin sitten ymmärrän.
        Mutta kun tuossa f1 artikkelissa puhuttiin että äkillinen nopeus on 40m/s niin siitä laskemalla pitäis olla iskua enemmän ku 40mm?


      • vormula
        tyhmä olen? kirjoitti:

        Sanoppas nyt kunnolla tyhmälle mistä se on tullu? Jos se männän keskinopeus on 25m/s niin miten sää tuosta väännät sen 4.7 kampisuhteeksi?
        Jos sulla on joku laskuri niin sitten ymmärrän.
        Mutta kun tuossa f1 artikkelissa puhuttiin että äkillinen nopeus on 40m/s niin siitä laskemalla pitäis olla iskua enemmän ku 40mm?

        Kyllä noissa f1 sissä on iskua joku 42-45mm ja poraus 96mm luokkaa? Ja tilavuus alle 3,0l?
        Minäkin uskon että tuossa sinun antamassa f1 mainoksessa on erhe? He tarkottavat varmaan iskun pituutta tuolla 40:nellä?
        Mutta jos se olisi tosiaan 40m/s niin sillon iskun pitäisi olla pidempi ainakin minun järjen mukaan?

        Mutta molemmat tapaukset ovat oikein oli virhe tai ei.

        Kampi kulmaan minä en osaa sanoa mitään, ei ole mitään tietoutta koko asiasta. Mutta isku kyllä on todella lyhyt?


      • Pörje
        vormula kirjoitti:

        Kyllä noissa f1 sissä on iskua joku 42-45mm ja poraus 96mm luokkaa? Ja tilavuus alle 3,0l?
        Minäkin uskon että tuossa sinun antamassa f1 mainoksessa on erhe? He tarkottavat varmaan iskun pituutta tuolla 40:nellä?
        Mutta jos se olisi tosiaan 40m/s niin sillon iskun pitäisi olla pidempi ainakin minun järjen mukaan?

        Mutta molemmat tapaukset ovat oikein oli virhe tai ei.

        Kampi kulmaan minä en osaa sanoa mitään, ei ole mitään tietoutta koko asiasta. Mutta isku kyllä on todella lyhyt?

        Linkissä on informaatiota runsaasti ja esim moottorin mitat löytyy vaikka näin.

        Mäntä liikkuu sylinterissä aika eri nopeudella eri kohdissa ja jopa pysähtelee välillä.

        Siitä voidaan ilmoittaa keskimääräinen männännopeus, joka on männän kulkema matka jaettuna aikayksiköllä pidemmällä aikavälillä, sekä hetkellinen nopeus, joka harvemmin ilmoitetaan ja on suurin suunnilleen silloin kun kiertokanki ja kammen säde muodostavat keskenään suorakulman ja on annettu 40 m/s.

        Noista molemmista lukemista on helposti todettavissa iskun pituudeksi hieman vajaa 40 mm, josta taas seuraa, että sylinterin halkaisija pitää olla n. 98 mm.

        Myös mäntään kohdistuva maksimikiihtyvyys on ilmoitettu, ja kun se on riippuvainen pyörintänopeudesta, kammen säteestä(iskunpituudesta) ja kampisuhteesta, niin kampisuhde ja kiertokangen pituus selviää laskemalla.

        Tässä tapauksessa iskunpituudella 40 mm ja maksimikiihtyvyydellä 10000*g / 19200 rpm tuloksena on kampisuhde 4.7 ja kierokangen pituus silloin jotain luokkaa 95 mm.

        Toivottavasti selvensi asiaa.


      • lasketaan
        Pörje kirjoitti:

        Linkissä on informaatiota runsaasti ja esim moottorin mitat löytyy vaikka näin.

        Mäntä liikkuu sylinterissä aika eri nopeudella eri kohdissa ja jopa pysähtelee välillä.

        Siitä voidaan ilmoittaa keskimääräinen männännopeus, joka on männän kulkema matka jaettuna aikayksiköllä pidemmällä aikavälillä, sekä hetkellinen nopeus, joka harvemmin ilmoitetaan ja on suurin suunnilleen silloin kun kiertokanki ja kammen säde muodostavat keskenään suorakulman ja on annettu 40 m/s.

        Noista molemmista lukemista on helposti todettavissa iskun pituudeksi hieman vajaa 40 mm, josta taas seuraa, että sylinterin halkaisija pitää olla n. 98 mm.

        Myös mäntään kohdistuva maksimikiihtyvyys on ilmoitettu, ja kun se on riippuvainen pyörintänopeudesta, kammen säteestä(iskunpituudesta) ja kampisuhteesta, niin kampisuhde ja kiertokangen pituus selviää laskemalla.

        Tässä tapauksessa iskunpituudella 40 mm ja maksimikiihtyvyydellä 10000*g / 19200 rpm tuloksena on kampisuhde 4.7 ja kierokangen pituus silloin jotain luokkaa 95 mm.

        Toivottavasti selvensi asiaa.

        Tosta 40mm iskusta ja 95mm veivistä ei tule 4.7kampisuhdetta, vaan 95mm/40mm = 2,375
        jos se ois 195mm/40mm = 4.875

        Minun mielestä mitä netissä on ollut että 2,5-3 kampisuhteella pärjää jo reilusti yli 20000rpm:än
        Mutta ota sitten selvää mikä on tosi asia, se on niin riippuvainen monesta muustakin asiasta.

        Ja vieläkin ihmetyttää että miksi m5 sessa on pieni kampisuhde vaikka kone laulaa 7200rpm maksimissaa ja tuottaa huipputehon 6900rpm tienoilla?
        Ehkä nämä ovat niitä elämän mystisiä kysymyksiä?


      • -seurannut-
        lasketaan kirjoitti:

        Tosta 40mm iskusta ja 95mm veivistä ei tule 4.7kampisuhdetta, vaan 95mm/40mm = 2,375
        jos se ois 195mm/40mm = 4.875

        Minun mielestä mitä netissä on ollut että 2,5-3 kampisuhteella pärjää jo reilusti yli 20000rpm:än
        Mutta ota sitten selvää mikä on tosi asia, se on niin riippuvainen monesta muustakin asiasta.

        Ja vieläkin ihmetyttää että miksi m5 sessa on pieni kampisuhde vaikka kone laulaa 7200rpm maksimissaa ja tuottaa huipputehon 6900rpm tienoilla?
        Ehkä nämä ovat niitä elämän mystisiä kysymyksiä?

        Ei asioissa mitään nystistä sentään ole.

        Tuolla aikaisemmin taisi jo olla kerrottuna lyhyen kiertokangen syyt ja haitat.

        Voit itsekin kuvitella jos mainitsemassasi moottorissa olisi 5 cm pidempi kiertokanki niin lohkon pitäisi olla silloin saman verran korkeampi.

        Erityisesti nämä ongelmat esiintyvät tilanteissa, joissa vakiolohkoon muokataan suorituskykyinen versio lisäämällä tilavuutta iskunpituutta lisäämällä ja ajaudutaan sitten ei täysin toivottuihin tilanteisiin.

        Siis raha määrää tuotannossa kampisuhdetta paljon enemmän kuin muut syyt.

        Ja yleensä kampisuhteella tarkoitetaan kiertokangen ja kammensäteen suhdetta, mutta jos välttämättä haluat käyttää suhdetta iskunpituuteen, niin mikäs siinä, laskutoimituksia se ei muuta miksikään, ja vastoin netistä lukemaasi tietoa, maksimikierroslukuakin rajoittaa tehokkaammin aivan muut syyt kuin kampisuhde.


      • sivusta kattoneelle?
        m5 fakta kirjoitti:

        M5 e36 3,6nen tarjoaa iskun pituutta 93,4mm ja veivin pituus on 144mm

        Eli 144/93,3= 1.54
        Että se siitä pörje.
        F1 set on asia erikseen taas, Nyt on kyse katuauton moottorista, mutta pitääpä ettiä ite tuo f1 sen kampikulma esille ja perehtyä. Jollet sinä tarjoa linkkiä mulle josta löysit sen.

        Sivusta seurannut.
        Kampisuhde on kiertokangen pituus jaettuna iskulla. se on 100% varma tieto. Vai olenko muka väärässä? Jos olen niin on pojat myös suomen suurimmalla autovoorumilla väärässä.

        Kyllä sen tiedän että ei tuo kampisuhde ratkase saatavia kierroksia. Kanavathan(kannet) ja nokkakin sen määrää, myös moni muu asia. Se on jo sanomattakin selvää.
        Mutta kyllä tuo suhde vaikuttaa moottorin luonteeseen ja saatavaan tehoon.

        Ja kuka tässä nytten on panemassa 5cm pitempää kiertokankea? Yleensä näissä puhutaan 0-30millin luokasta suuntaan tai toiseen, Männällähän ton yli pitkän/lyhyen kiertokangen voi kompensoida. Eli muutetaan männän puristuskorkeutta jolloin saadaan kaikki sopimaan moottorin sisälle. Kuka tollo sitä mäntää yli lohkon laittaa tulemaan?


      • ihmettelijä
        sivusta kattoneelle? kirjoitti:

        Sivusta seurannut.
        Kampisuhde on kiertokangen pituus jaettuna iskulla. se on 100% varma tieto. Vai olenko muka väärässä? Jos olen niin on pojat myös suomen suurimmalla autovoorumilla väärässä.

        Kyllä sen tiedän että ei tuo kampisuhde ratkase saatavia kierroksia. Kanavathan(kannet) ja nokkakin sen määrää, myös moni muu asia. Se on jo sanomattakin selvää.
        Mutta kyllä tuo suhde vaikuttaa moottorin luonteeseen ja saatavaan tehoon.

        Ja kuka tässä nytten on panemassa 5cm pitempää kiertokankea? Yleensä näissä puhutaan 0-30millin luokasta suuntaan tai toiseen, Männällähän ton yli pitkän/lyhyen kiertokangen voi kompensoida. Eli muutetaan männän puristuskorkeutta jolloin saadaan kaikki sopimaan moottorin sisälle. Kuka tollo sitä mäntää yli lohkon laittaa tulemaan?

        Kunhan joskus satut näkemään ihan oikean henkilöauton männän niin tulisit vasta sitten kertomaan kuinka sillä justeerataan 30 mm ylipitkä kiertokanki.


      • Olen nähnyt
        ihmettelijä kirjoitti:

        Kunhan joskus satut näkemään ihan oikean henkilöauton männän niin tulisit vasta sitten kertomaan kuinka sillä justeerataan 30 mm ylipitkä kiertokanki.

        Olen kuules nähnyt monia auton mäntiä. Ja rakentanu niitä monia koneita.
        Nyt ois tarkotus tehdä stroukki kone, ja yritin vähä selvitellä teoriaa kun ei ole mitään käsitystä nuoren ikäni puolesta ja koulutus ei ole likelläkään auto puolen töitä.
        Tuossa linkissä on nykyinen kone atomeina. Ja tehoo tuli kiitettävästi autotallissakin lisää. 80hv ja 100Nm
        http://img19.imageshack.us/my.php?image=pic000035hs.jpg

        Ja tuo 30mm lukema oli esimerkki veivin pituudesta verattuna sinun 50mm.
        Tiedätkö sinä mikä on männän puristus korkeus?
        Et näköjään taida tietää?
        Tuohon minun mottiin on saatavilla 140-155mm pitusta veiviä tehtaan alkuperäisestä toimesta. Sitten tarvike/sovitus työnä varmaan tuhansia eri pituuksia.
        Noissa orkkis veiveissäkin on pituus eroa 15mm, eli puolet 30millistä? Ja varmana nuo kaikki veivit saa sopimaan tuonne lohkoon jos tietää mitä tekee, mutta asia on eri että toimiiko kone sen jälkeen hyvin.


      • tappelua2
        sivusta kattoneelle? kirjoitti:

        Sivusta seurannut.
        Kampisuhde on kiertokangen pituus jaettuna iskulla. se on 100% varma tieto. Vai olenko muka väärässä? Jos olen niin on pojat myös suomen suurimmalla autovoorumilla väärässä.

        Kyllä sen tiedän että ei tuo kampisuhde ratkase saatavia kierroksia. Kanavathan(kannet) ja nokkakin sen määrää, myös moni muu asia. Se on jo sanomattakin selvää.
        Mutta kyllä tuo suhde vaikuttaa moottorin luonteeseen ja saatavaan tehoon.

        Ja kuka tässä nytten on panemassa 5cm pitempää kiertokankea? Yleensä näissä puhutaan 0-30millin luokasta suuntaan tai toiseen, Männällähän ton yli pitkän/lyhyen kiertokangen voi kompensoida. Eli muutetaan männän puristuskorkeutta jolloin saadaan kaikki sopimaan moottorin sisälle. Kuka tollo sitä mäntää yli lohkon laittaa tulemaan?

        No sitä kampisuhdettahan ilmoitetaan monella eri tavalla. Yleensä laskettaessa männänkiihtyvyyksiä ja nopeuksia kampisuhde on lambda.
        Lambda = iskunpituus/(2*kiertokangenpituus).


      • menee
        tappelua2 kirjoitti:

        No sitä kampisuhdettahan ilmoitetaan monella eri tavalla. Yleensä laskettaessa männänkiihtyvyyksiä ja nopeuksia kampisuhde on lambda.
        Lambda = iskunpituus/(2*kiertokangenpituus).

        Jos tämä menee tähän lapselliseen väittelyyn niin annetaan asian olla. Sama asia ku meijän iso on teijän isiä voimakkaampi.
        Tarvitko kampikammion kattovaloa?


      • eiks vaan
        kampisuhde m5 kirjoitti:

        Tossa joku insinööri tutkinut männän nopeuksia ja iskuja.
        ttp://www.nsxprime.com/forums/showthread.php?t=51569
        Kyllä pyörii verrarissakin aika kovaa mäntä?

        Alla olevassa tekstissä sanotaan että lyhyt kanki nopeuttaa liikettä yläkuolokohdassa.

        Effects of Short Rods

        Provides very good intake and exhaust velocities at low to moderate engine speeds causing the engine to produce good low end torque, mostly due to the higher vacuum at the beginning of the intake cycle. The faster piston movement away from TDC of the intake stroke provides more displacement under the valve at every point of crank rotation, increasing vacuum. High intake velocities also create a more homogenous (uniform) air/fuel mixture within the combustion chamber. This will produce greater power output due to this effect.
        The increase in piston speed away from TDC on the power stroke causes the chamber volume to increase more rapidly than in a long-rod motor - this delays the point of maximum cylinder pressure for best effect with supercharger or turbo boost and/or nitrous oxide.
        Cam timing (especially intake valve closing) can be more radical than in a long-rod motor.

        "..lyhyt kanki nopeuttaa liikettä yläkuolokohdassa.".

        Eikös yläkuolokohdassa ole mäntä pysähtyneenä?

        Kuten myös alakuolokohdassa.

        Silloin kun mäntä liikkuu, se EI ole kummassakaan kuolokohdassa.


      • viilataan
        eiks vaan kirjoitti:

        "..lyhyt kanki nopeuttaa liikettä yläkuolokohdassa.".

        Eikös yläkuolokohdassa ole mäntä pysähtyneenä?

        Kuten myös alakuolokohdassa.

        Silloin kun mäntä liikkuu, se EI ole kummassakaan kuolokohdassa.

        Jos kerran pilkkua viilataan niin olet oikeassa että kun mäntä on sama kumassa kuolokohdassa niin se on pysähtynyt,
        Mutta lyhyt veivi nopeuttaa sitä liikettä ennen kuin se tulee yläkuolokohtaan ja jatkaa alaspäin, ja pitkällä veivillä päin vastoin. Eli se nuo pituudet nopeuttaa/hidastaa liikkeitä kuolokohdissa
        Tai miten tuo nyt hienostuneesti suomennetaan Englannista?


      • Werdi
        Pörje kirjoitti:

        Mainitsit että:
        "Kilpa moottoreissahan tuo kulma pidetään alhalla/pienenä, Otetaan esim bemarin m5 moottori 3,6litranen suora 6nen, siinä on kampikulma luokkaa 1,56 muistaakseni? ".

        Mielestäni väite tuntui hiukan oudolta ja tarkistin asiaa ja esim F1 moottoreissa kampisuhde on 5...6.
        Siis lanseeraamasi kampikulma olisi 2.5...3 .

        Että se siitä ! !

        Silmäilin teidän käymää keskustelua ja haluan selventää
        erästä tekijää joka täytyy ottaa huomioon,nimittäin
        kk suhteen vaikutus 2 vent ja 4 vent moottoreissa
        sillä on merkittävä ero joten niitäei voi verrata keskenään
        2 venttiili moottoreissa kk suhde yli 1,6 tuo tehoa enemmän
        koko alueelle koska mäntä liikkuu hitaammin yk jälkeen ja
        sylinterin täytös on parempi.
        On lisäksi huomiotava männän tapin sivusiirto joka vaikuttaa
        männän asentoon purustus ja työtahdilla mäntä on karkeasti
        ofsetin verran eri kohdassa samalla asteluvulla.
        4 vettiili moottorissa venttiilin avaus pintaala kasvaa nopemmin
        imutahdin alussa 2 vent moottorissa.
        Nykyään näyttää olevan suuntaus että mennään paninkupista
        rulla keinuun myös 4 vent moottoreissa jolloin venttiiliä voidaan
        avata nopeammin nokan 1-1 mm aika kasvaa mutta seetiaika
        pysyy maltillisena,teho kasvaa koko alueella


      • A. Haukka-aho
        Werdi kirjoitti:

        Silmäilin teidän käymää keskustelua ja haluan selventää
        erästä tekijää joka täytyy ottaa huomioon,nimittäin
        kk suhteen vaikutus 2 vent ja 4 vent moottoreissa
        sillä on merkittävä ero joten niitäei voi verrata keskenään
        2 venttiili moottoreissa kk suhde yli 1,6 tuo tehoa enemmän
        koko alueelle koska mäntä liikkuu hitaammin yk jälkeen ja
        sylinterin täytös on parempi.
        On lisäksi huomiotava männän tapin sivusiirto joka vaikuttaa
        männän asentoon purustus ja työtahdilla mäntä on karkeasti
        ofsetin verran eri kohdassa samalla asteluvulla.
        4 vettiili moottorissa venttiilin avaus pintaala kasvaa nopemmin
        imutahdin alussa 2 vent moottorissa.
        Nykyään näyttää olevan suuntaus että mennään paninkupista
        rulla keinuun myös 4 vent moottoreissa jolloin venttiiliä voidaan
        avata nopeammin nokan 1-1 mm aika kasvaa mutta seetiaika
        pysyy maltillisena,teho kasvaa koko alueella

        Vertaillaas vaikka tapauksia, joissa kangen pituus olisi 3 vs 4 kertainen iskunpituuden puolikkaaseen. (r/L = 1/3...1/4)

        Yläkuolokohdan jälkeen männän liikematkan erotus em. tapauksissa olisi
        > kk 30 ast = n. 0.5 %
        > kk 45 ast = n. 1 %
        > kk 90 ast = n. 2 %
        Prosenttiluvut iskunpituudesta.

        Huomattavakin kankisuhteen muutos vaikuttaa siis erittäin vähän männän liikematkaan ja kun vain paine-ero saa ilman liikkumaan ei männän liikkeen hetkelliset pienet muutokset vaikuta käytännössä täytökseen.
        Männän k-kangen dynaamisiin massavoimiin kankisuhde vaikuttaa suoraan ja sivuttaisvoimiinkin miltei yhtä paljon, joten moottorin kannalta pitkä kiertokanki olisi parempi, ellei kustannukset ja tekniikan rajoitukset asettaisi omia rajojaan.
        (Kiertokanki on "nurjahdussauva", jonka massa kasvaa pituutta lisätessä enemmän kuin massavoimien osuus pienenee.)

        Männäntapin sivusiirron tai venttiilikoneiston rakenteen vaikutusta täytökseen on vielä vaikeampaa ymmärtää. ! ! !


      • sivusta kattoneelle? kirjoitti:

        Sivusta seurannut.
        Kampisuhde on kiertokangen pituus jaettuna iskulla. se on 100% varma tieto. Vai olenko muka väärässä? Jos olen niin on pojat myös suomen suurimmalla autovoorumilla väärässä.

        Kyllä sen tiedän että ei tuo kampisuhde ratkase saatavia kierroksia. Kanavathan(kannet) ja nokkakin sen määrää, myös moni muu asia. Se on jo sanomattakin selvää.
        Mutta kyllä tuo suhde vaikuttaa moottorin luonteeseen ja saatavaan tehoon.

        Ja kuka tässä nytten on panemassa 5cm pitempää kiertokankea? Yleensä näissä puhutaan 0-30millin luokasta suuntaan tai toiseen, Männällähän ton yli pitkän/lyhyen kiertokangen voi kompensoida. Eli muutetaan männän puristuskorkeutta jolloin saadaan kaikki sopimaan moottorin sisälle. Kuka tollo sitä mäntää yli lohkon laittaa tulemaan?

        jos mäntä tulee lohkosta yli on kyl käytetty moottoreissa kun kantta ei voi laskea tarpeeksi puristus suhteen korotuksessa koneistetaan männälle tilaa nousta kanteen,saadaan matalampi palotila ja kansi pysyy jäykkänä kannentiiviste kestää
        paremmin silloin kun kannessa on amme palotila esim Fordin OHC Volvo B 20 ym


      • Anonyymi
        ihmettelijä kirjoitti:

        Kunhan joskus satut näkemään ihan oikean henkilöauton männän niin tulisit vasta sitten kertomaan kuinka sillä justeerataan 30 mm ylipitkä kiertokanki.

        Itellä oli 128mm pitkät kanget nyt on 144.85mm. Kanki suhde ennen 1,66 nyt on 1,88 ja toimii hienosti..


    • mennä väärin

      Tais mulla mennä kampi kulma ja kampisuhde sekasin kun tota linkkiä lueskelin tarkemmin, Tarkotin kampikulmalla kampisuhdetta eli veivin pituutta jaettuna iskun pituudella. Täällä meillä päin puhutaan vaan kampikulmasta. Että veivin pituus jaettuna iskulla on kampikulma?

      Jos tota linkkiä katsoo niin mun koneessa on pienet huonosti virtaavat kanavat toistaseksi, ja perä välitys on pitkä eli 3,08:1 että ton linkin mukaan pitäis koko auto rakentaa uusiksi :)
      Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

    • power more
      • sitikkamies.

        Ominaisuuksiin vaikuttaa moni muukin tekijä. Otapa selvää ettet itseäsi enempää nolaa.
        Ja mikä ettei sitroenin antama esimerkki (Anglia/Mosse) kelpaa? Se oli joskus kauan sitten TM:n testin kertoma totuus. Tosin siinäkin vaikutti lopputulokseen muut tekijät kuin iskusuhde.
        Aivan yhtä lapsellista väittekyä kuin että onko Shellin öljy parempaa kuin Esson vai päinvastoin.


    • anglia?

      No tosta kuka tosta skeidasta näytti linkin? Niin minä tässä aiheen alottajana kysyisin että
      jos mossee ja angliaa vertaa keskenään niin ne on kax eri auto valmistajaa, mutta tuo skeida on just sama valmistaja, mutta moottorit erilla lailla rakennettu? olikohan siinä jotain eroo muutakin? En katsonu niin tarkkaa, mutta alakerta ainakin eri?
      oliko yläkerta? En katsonut niin tarkkaan?
      Mutta siinähän huomas että lyhyt iskusella teho ylempänä? Ja tehoo enemmän? Mutta oli puristus suhekkin eri?

      No suoraan kysymykseen suora vastaus.
      Eli kumpi noista koneista kannattas rakentaa jos halutaan vaan huipputehoa? Lyhyt vai pitkäiskunen?
      Tässä tulee näköjään kaikilta eri mielipiteitä?
      Mutta mun mielestä moottorin valmistajan pitäis olla sama jos ruvetaan vertaamaan niitä, ja muita eroja ei saa olla ku alakerta.

      • sgdsf

        Rakenna lyhytiskuinen, jos samasta tilavuudesta pitää saada mahdollisimman paljon tehoa. Hyödyt: Isommat venttiilit mahtuu kanteen. Keskimääräinen mäntänopeus on yleensä rajoittava tekijä kestoiälle --> lyhytiskuisesta saat enemmän työkierroksia/sama mäntänopeus. Tämä vaatii että tunnet minkä mäntänopeuden kone kestää, paljonko venttiilikoneisto kestää kierroksia sekoamatta muuta.


      • tulossa lyhyt?
        sgdsf kirjoitti:

        Rakenna lyhytiskuinen, jos samasta tilavuudesta pitää saada mahdollisimman paljon tehoa. Hyödyt: Isommat venttiilit mahtuu kanteen. Keskimääräinen mäntänopeus on yleensä rajoittava tekijä kestoiälle --> lyhytiskuisesta saat enemmän työkierroksia/sama mäntänopeus. Tämä vaatii että tunnet minkä mäntänopeuden kone kestää, paljonko venttiilikoneisto kestää kierroksia sekoamatta muuta.

        Lyhyt iskunen kone on mielessäkin rakentaa, sillä saa tehoa enemmän ja yläkierroksille, kaikki vakio osat saa melkeen heivata mäkeen kun kierrokset lisääntyy, keinuvivut ei kestä paljoa yli 6000rpm lukuja, männän nopeus on tiedossa, ei ylity netistä otettujen kaavojen mukaan, eli kesto ikä pitäis olla kohtalaisen hyvä.? Mutta onhan viritetty kone aina viritetty, ja ei sillä olekkaan tarkotus ajaa kuin kesäsin ja ei puolta miljoonaa.


    • lehti

      Löysinpä yhden lehti mainoksen missä myy viripaja vastaavaa konetta.
      poraus 96mm isku 86,3mm teho 250kW @ 6100rpm
      vääntö 454Nm @ 4800rpm
      Sit toinen kone ja poraus 94mm ja isku 90mm teho 209Kw @ 5300rpm
      vääntö 445Nm @ 2000-4500rpm.

      Molemmat koneet ovat samalla yläkerralla, niin luki myyntiilmoituksessa, mutta toinen moottori tehty off road käyttöön ja toinen nopea katu. Hinta xxxxx£ Eli tarpeeksi :)
      Mitä tästä voimme päätellä? Mitä tapahtuu kun isku muuttuu? Pitkä iskunen teho alhaalla, lyhyt isku teho ylhäällä.
      Näissäkin koneissa on tehot rajoitettu vakio kansien huonon virtaavuuden vuoksi. Mutta se ei tähän kysymykseen liittynyt.

    • käytäntö

      Teoriassa joo pitkä iskunen lisää alavääntöä, mutta ei aina käytännössä. Ja toi käytäntö liittyy just noihin täytösasteisiin, jos pieni poraus rajoittaa hengitystä niin se voi haitata sekä huippuvääntöä, että huipputehoa, ja lyhempi-iskusella päästään läpi alueen parempiin tuloksiin. En usko, että noista sun moottoreista mitään japsi tyylisiä vinkujia tulee kummastakaan, erot sekä sylinterin koossa, että iskun pituudessa on kuitenkin aika pieniä.
      Itse rakentasin sinuna sen lyhyt iskusen, sillä pääsee varmaan molemmissa tapauksissa parempaan lopputulokseen = enemmän vääntöä joka tulee ylempänä, ja enemmän huipputehoa ylempänä.

      Olen itse harrastanut kiihyts autoilua lähes 20-vuotta ja kokeillut kaiken laista, tällä hetkellä mennään varttimailia 10s luokissa.
      Jos saan suositella niin käyppäs katselemassa juttuja www.overdrive.fi siellä on alaan liittyviä harrastajia enemmän joilta voit kysellä.

    • olit

      http://www.csgnetwork.com/pistonspeedcalc.html
      Joo oikeassa olit että nopeus muuttuu pienemmäksi pienemmällä iskulla.
      Mulla oli tullu lasku virhe/ajatus virhe ku taskulaskimella laskin?

      Nu erot ovat kyllä käytännössä niin pienet että ei varmaan suurta eroa ole missään,
      Mutta vahvasti väitän että tuo lyhyt iskunen kiertää enemmän ja tuottaa tehoo enemmän ja korkkeemmilla lukemilla?
      Hoh hoijaa, onnex jotku jaksaa oikaista virheet.

    • ja veivejä

      http://members.aol.com/FE3N/rods.html

      Tuolla on joidenkin autojen iskuja ja veivien pituuksia teille,
      Otetaan esim mun hondan v-tec 2.2nen isku 90.7mm ja Kietarin pituus 143mm Ja tunnetusti Honda on kierros kone? Tuosta tulee 1.57 kampi suhteeksi?
      Että nuo kaikki vaikuttaa kaikkeen, kaikilla varmaan voi kompensoida toisiaan?

      Sitten otetaan ford 4,6 v8 isku 90mm ja kietarin pituuspituus 150mm kampisuhteeksi tulee joku 1,67.
      Ja ei varmana ole mikään kierros kone kuin kyseessä v8 jenkki? Tietääkseni tuo kone antaa 280hv 5000rpm kohdalla pihalle?
      Että uskoisin että aiheen aloittajan kampisuhde on kohdallaan noilla palikoilla? Riippuu minkä laista luonetta koneeltasi haet?

    • tappelua

      Kivaa tappelua teillä?
      Mitä tästä sivusta nyt ymmärtäneenä kysyisin että
      Lyhyt KIERTOKANKI lisää männän nopeutta kulmissa? Esim yläkuolokohdassa? ja alakuolokohdassa?
      Pitkäiskunen KAMPIAKSELI lisää männän nopeutta taas suoralla?
      ONKO NÄIN?
      Tuo teidän väittely menee vähän ohi aiheen, Nuo Formuloiden tiedot kyllä kiehtois muakin kun koitin etsiä googlella niin ei löytynyt mitään mittoja mistään.

      • tappelua

        Kyl se männännopeus ylä- ja alakuolokohdassa on nolla, tosin kiihtyvyys on niissä maksimissaan ja viellä yläkuolokohdassa se on suurempi kuin alakuolokohdassa. Esim. kampisuhteella 1/4, männän suurin nopeus on noin 77 astetta ennen ja jälkeen yläkuolokohdan.
        Kampisuhde vaikuttaa moottorissa kaikkeen tahtienpituuteen, männännopeuteen, männänkiihtyvyyteen, sylinterinseinämään kohdituvaan voimaan ym.

        Esim. isokampisuhde:
        - Saadaan suurempi vääntömomentti.
        - Puristus lyhenee se vaikeuttaa polttoaineen
        palamista.
        - Sylinterin seinämään kohdisuu suuremmat voimat
        aiheuttaa muodonmuutoksia ja suuremman kitkan.
        - Männän kiihtyvyys on suuri mikä tarkoittaa
        suurempia mäntää kohdistuvia voimia.
        Esim. pienikampisuhde
        - Saadaan pienempi vääntömomentti mutta jos
        pikkaisen pienempi saadaan aikaiseksi paljon
        korkeammalla kierrosalueella, niin moottorista
        saadaan parempi teho.
        - Puristus pitenee ja polttoaineen palaminen
        parantuu. Esim. metanolimoottoreissa ei voi
        käyttää suurtakampisuhdetta, koska metanolin
        reaktionopeus on paljon pienempi kuin bensiinin.
        - Sylinterin seinämään kohdistuu pienemmät
        voimat.
        - Männänkiihtyvyys on pienempi, minkä takia
        se kestää suurempia kierroksia.


      • sivusta seurannut olen taas
        tappelua kirjoitti:

        Kyl se männännopeus ylä- ja alakuolokohdassa on nolla, tosin kiihtyvyys on niissä maksimissaan ja viellä yläkuolokohdassa se on suurempi kuin alakuolokohdassa. Esim. kampisuhteella 1/4, männän suurin nopeus on noin 77 astetta ennen ja jälkeen yläkuolokohdan.
        Kampisuhde vaikuttaa moottorissa kaikkeen tahtienpituuteen, männännopeuteen, männänkiihtyvyyteen, sylinterinseinämään kohdituvaan voimaan ym.

        Esim. isokampisuhde:
        - Saadaan suurempi vääntömomentti.
        - Puristus lyhenee se vaikeuttaa polttoaineen
        palamista.
        - Sylinterin seinämään kohdisuu suuremmat voimat
        aiheuttaa muodonmuutoksia ja suuremman kitkan.
        - Männän kiihtyvyys on suuri mikä tarkoittaa
        suurempia mäntää kohdistuvia voimia.
        Esim. pienikampisuhde
        - Saadaan pienempi vääntömomentti mutta jos
        pikkaisen pienempi saadaan aikaiseksi paljon
        korkeammalla kierrosalueella, niin moottorista
        saadaan parempi teho.
        - Puristus pitenee ja polttoaineen palaminen
        parantuu. Esim. metanolimoottoreissa ei voi
        käyttää suurtakampisuhdetta, koska metanolin
        reaktionopeus on paljon pienempi kuin bensiinin.
        - Sylinterin seinämään kohdistuu pienemmät
        voimat.
        - Männänkiihtyvyys on pienempi, minkä takia
        se kestää suurempia kierroksia.

        Rupes itseäkin kiehtomaan tämä tarina :)
        Mites kun tuolla yllä olevissa jutuissa oli linkki jollekkin sivulle jossa luki Englanniksi että.

        Effects of Long Rods
        This type of rod will produce very good mid to upper RPM torque.= tuottaa hyvän keski ja ylä väännön?
        Provides longer piston dwell time at & near TDC, which maintains a longer state of compression by keeping the chamber volume small =
        Viipyy kauemmin yläuolokohdassa?

        Effects of Short Rods
        Provides very good intake and exhaust velocities at low to moderate engine speeds causing the engine to produce good low end torque,
        Tuottaa hyvän alaväännön.?
        The faster piston movement away from TDC
        Nopeampi liike pois yläkuolokohdasta?


        Mutta sinä kirjoitit juuri päin vastoin jos ymmärsin tekstisi oikein? Mihin perustelet sen?

        Sitten olen ymmärtänyt mitä noiden tappelua seurannut että iskun pituus vaikuttaa vaan männän nopeuteen? Kampi kulmako vaikuttaa taas siihen että kuinka nopeesti se liikkuu noissa yläkuolo ja alakuolokohdissa? Noin ainakin ymmärsin ku tota Englantilaista tekstiä luin.?


      • pienentää
        tappelua kirjoitti:

        Kyl se männännopeus ylä- ja alakuolokohdassa on nolla, tosin kiihtyvyys on niissä maksimissaan ja viellä yläkuolokohdassa se on suurempi kuin alakuolokohdassa. Esim. kampisuhteella 1/4, männän suurin nopeus on noin 77 astetta ennen ja jälkeen yläkuolokohdan.
        Kampisuhde vaikuttaa moottorissa kaikkeen tahtienpituuteen, männännopeuteen, männänkiihtyvyyteen, sylinterinseinämään kohdituvaan voimaan ym.

        Esim. isokampisuhde:
        - Saadaan suurempi vääntömomentti.
        - Puristus lyhenee se vaikeuttaa polttoaineen
        palamista.
        - Sylinterin seinämään kohdisuu suuremmat voimat
        aiheuttaa muodonmuutoksia ja suuremman kitkan.
        - Männän kiihtyvyys on suuri mikä tarkoittaa
        suurempia mäntää kohdistuvia voimia.
        Esim. pienikampisuhde
        - Saadaan pienempi vääntömomentti mutta jos
        pikkaisen pienempi saadaan aikaiseksi paljon
        korkeammalla kierrosalueella, niin moottorista
        saadaan parempi teho.
        - Puristus pitenee ja polttoaineen palaminen
        parantuu. Esim. metanolimoottoreissa ei voi
        käyttää suurtakampisuhdetta, koska metanolin
        reaktionopeus on paljon pienempi kuin bensiinin.
        - Sylinterin seinämään kohdistuu pienemmät
        voimat.
        - Männänkiihtyvyys on pienempi, minkä takia
        se kestää suurempia kierroksia.

        Isokampisuhde kylläkin pienentää sylinteriseinämiin kohdistuvia voimia.


      • tappelua3
        sivusta seurannut olen taas kirjoitti:

        Rupes itseäkin kiehtomaan tämä tarina :)
        Mites kun tuolla yllä olevissa jutuissa oli linkki jollekkin sivulle jossa luki Englanniksi että.

        Effects of Long Rods
        This type of rod will produce very good mid to upper RPM torque.= tuottaa hyvän keski ja ylä väännön?
        Provides longer piston dwell time at & near TDC, which maintains a longer state of compression by keeping the chamber volume small =
        Viipyy kauemmin yläuolokohdassa?

        Effects of Short Rods
        Provides very good intake and exhaust velocities at low to moderate engine speeds causing the engine to produce good low end torque,
        Tuottaa hyvän alaväännön.?
        The faster piston movement away from TDC
        Nopeampi liike pois yläkuolokohdasta?


        Mutta sinä kirjoitit juuri päin vastoin jos ymmärsin tekstisi oikein? Mihin perustelet sen?

        Sitten olen ymmärtänyt mitä noiden tappelua seurannut että iskun pituus vaikuttaa vaan männän nopeuteen? Kampi kulmako vaikuttaa taas siihen että kuinka nopeesti se liikkuu noissa yläkuolo ja alakuolokohdissa? Noin ainakin ymmärsin ku tota Englantilaista tekstiä luin.?

        pitkä kiertokanki tekee pienen kampisuhteen koska kampisuhde lasketaan iskunpituus/(2*kiertokangenpituus).

        Esim. jos kiertokanki on KK ja iskunpituus IP on puolet kiertokangen pituudesta (KK/2)/(2*KK)
        =1/4*KK =0.25*KK
        Jos iskunpituus on 2/3*KK.
        (2/3*KK)/(2*KK) = 1/3*KK = 0.3333*KK


      • tappelua4
        tappelua3 kirjoitti:

        pitkä kiertokanki tekee pienen kampisuhteen koska kampisuhde lasketaan iskunpituus/(2*kiertokangenpituus).

        Esim. jos kiertokanki on KK ja iskunpituus IP on puolet kiertokangen pituudesta (KK/2)/(2*KK)
        =1/4*KK =0.25*KK
        Jos iskunpituus on 2/3*KK.
        (2/3*KK)/(2*KK) = 1/3*KK = 0.3333*KK

        Oho ne KK:t supistuu pois sieltä, eli ne kampisuhteet on 0.25 ja 0.333.
        Männän on aina nolla ylä- ja alakuolokohdassa, koska niissä paikossa männänliike vaihtaa suuntaa.
        Tietenkin iskunpituus vaikuttaa männännopeuteen, mutta siihen vaikuttaa myös kampisuhde.
        Kampisuhde vaikuttaa myös siihen millä kampikulmalla männän nopeus on suurin.


      • sulla
        tappelua3 kirjoitti:

        pitkä kiertokanki tekee pienen kampisuhteen koska kampisuhde lasketaan iskunpituus/(2*kiertokangenpituus).

        Esim. jos kiertokanki on KK ja iskunpituus IP on puolet kiertokangen pituudesta (KK/2)/(2*KK)
        =1/4*KK =0.25*KK
        Jos iskunpituus on 2/3*KK.
        (2/3*KK)/(2*KK) = 1/3*KK = 0.3333*KK

        http://victorylibrary.com/mopar/rod-tech-c.htm

        Katsoppas linkki ja kerttaappa opinnot.
        Siellän on kissan kokosilla kirjaimilla nuo kaavat. Et sori vaan. Voin antaa lisääkin laskureita jos tahdot?

        Tuo sinun kaavasi on kampikulma.
        Kampikulma ja kampisuhde eri asia.


      • tappelua5
        sulla kirjoitti:

        http://victorylibrary.com/mopar/rod-tech-c.htm

        Katsoppas linkki ja kerttaappa opinnot.
        Siellän on kissan kokosilla kirjaimilla nuo kaavat. Et sori vaan. Voin antaa lisääkin laskureita jos tahdot?

        Tuo sinun kaavasi on kampikulma.
        Kampikulma ja kampisuhde eri asia.

        No joo, mut jos lasket esimerkiksi männän nopeutta
        kaavalla v*sin(alfa)*(1 -lambda*cos(alfa)).
        v=pii*r*n/30
        v=kehänopeus
        n=kierrosluku
        alfa=kampikulma
        Niin lambda on kampisuhde ja se on r/l.
        r=iskunpituus/2
        l=kiertokangenpituus


      • tappelu 6
        tappelua5 kirjoitti:

        No joo, mut jos lasket esimerkiksi männän nopeutta
        kaavalla v*sin(alfa)*(1 -lambda*cos(alfa)).
        v=pii*r*n/30
        v=kehänopeus
        n=kierrosluku
        alfa=kampikulma
        Niin lambda on kampisuhde ja se on r/l.
        r=iskunpituus/2
        l=kiertokangenpituus

        Lopetetaan tappelu jo, se on helpompaa jos käyttää noita laskureita mitä on tuolla netissä. niin ei tule mitään virheitä.

        http://www.csgnetwork.com/pistonspeedcalc.html
        Esim tuossa on laskuri joka laskee männän nopeutta?
        Miksei se kysy tota kiertokangen pituutta? Sitä minä en tajua?


      • se tappelu
        tappelu 6 kirjoitti:

        Lopetetaan tappelu jo, se on helpompaa jos käyttää noita laskureita mitä on tuolla netissä. niin ei tule mitään virheitä.

        http://www.csgnetwork.com/pistonspeedcalc.html
        Esim tuossa on laskuri joka laskee männän nopeutta?
        Miksei se kysy tota kiertokangen pituutta? Sitä minä en tajua?

        Luulen että toi laskuri laskee sen mekaanisena värähtelynä. Niin saadaan männännopeus likimain oikein, mutta kiihtyvyys saattaa heittää aika paljon.
        Niin ja onhan se viisasta tarkistaa nää kaikki jorinat useammastakin lähteestä, koska tänne on helppo kirjottaa mitä paskaa tahtoo (jopa minä).

        Niin ja kunnon väittelystä saattaa oppia jopa jotain uutta, kunhan se pysyy asiallisena.


      • puheesi
        se tappelu kirjoitti:

        Luulen että toi laskuri laskee sen mekaanisena värähtelynä. Niin saadaan männännopeus likimain oikein, mutta kiihtyvyys saattaa heittää aika paljon.
        Niin ja onhan se viisasta tarkistaa nää kaikki jorinat useammastakin lähteestä, koska tänne on helppo kirjottaa mitä paskaa tahtoo (jopa minä).

        Niin ja kunnon väittelystä saattaa oppia jopa jotain uutta, kunhan se pysyy asiallisena.

        Tämä sinun puheesi on täysin totta, kyllä se tyhmäkin oppii lopuksi jotain jos aikansa takoo. Itse jääräpäisenä väitän vastaa jos en tajua, sit ku loksahtaa niin hyvä.

        Mutta tohtisin väittää että tuo laskuri laskee männän nopeuden, ei mitään kiihtyvyyksiä ota huomioon? Kyllä se aika lailla pitää paikkaansa jos vertaa netistä otettuihin arvoihin?

        Mutta sitä en tajua että miten se kiertokangen pituus vaikuttaa nopeuteen? Kampiakselihan siellä ne kierrokset tekee.
        Tommosella kaavalla voi laskee männän nopeuden.
        0.167 x isku tuumina x kammen pyörintänopeus (rpm)= feet per minute, ja se pitää sitten muuttaa metreiksi jos haluaa?


      • se tappelu2
        puheesi kirjoitti:

        Tämä sinun puheesi on täysin totta, kyllä se tyhmäkin oppii lopuksi jotain jos aikansa takoo. Itse jääräpäisenä väitän vastaa jos en tajua, sit ku loksahtaa niin hyvä.

        Mutta tohtisin väittää että tuo laskuri laskee männän nopeuden, ei mitään kiihtyvyyksiä ota huomioon? Kyllä se aika lailla pitää paikkaansa jos vertaa netistä otettuihin arvoihin?

        Mutta sitä en tajua että miten se kiertokangen pituus vaikuttaa nopeuteen? Kampiakselihan siellä ne kierrokset tekee.
        Tommosella kaavalla voi laskee männän nopeuden.
        0.167 x isku tuumina x kammen pyörintänopeus (rpm)= feet per minute, ja se pitää sitten muuttaa metreiksi jos haluaa?

        No se on yksinkertainen juttu, mut pirun hankala selittää, mut yritän jotaa keksii.
        Ajattele vaikka seinää vasten olevia tikkaita. Kun tikkaitten alapää alkaa liukua seinästä pois, niin yläpää tulee alaspäin nopeudella, mikä kasvaa mitä kauemmas alapää ehtii.
        Sama tapahtuu kiertokangessa kun kampiakselin pyörimisliike siirtää kiertokangen alapäätä.
        Eli mäntään vaikuttaa kiertokangen pyörimisliikkeen sylinterin suuntainen komponentti kampisysteemin aiheuttama nopeus (mitä yritin edellä säälittävästi selittää)
        Mitä pidempi kiertokanki suhteessa iskunpituuteen, sen pienempi on kampisysteemin aiheuttama nopeuden lisäys.


      • tajusin
        se tappelu2 kirjoitti:

        No se on yksinkertainen juttu, mut pirun hankala selittää, mut yritän jotaa keksii.
        Ajattele vaikka seinää vasten olevia tikkaita. Kun tikkaitten alapää alkaa liukua seinästä pois, niin yläpää tulee alaspäin nopeudella, mikä kasvaa mitä kauemmas alapää ehtii.
        Sama tapahtuu kiertokangessa kun kampiakselin pyörimisliike siirtää kiertokangen alapäätä.
        Eli mäntään vaikuttaa kiertokangen pyörimisliikkeen sylinterin suuntainen komponentti kampisysteemin aiheuttama nopeus (mitä yritin edellä säälittävästi selittää)
        Mitä pidempi kiertokanki suhteessa iskunpituuteen, sen pienempi on kampisysteemin aiheuttama nopeuden lisäys.

        Joo nyt tajusin/uskon ton että pitempi veivi hidastaa mäntää. Piti käydä yhden paikallisen insinöörin juttusilla ku ei mennyt jakeluun täällä.
        Tuhat kuvaa kertoo tässä enemmän kuin tuhat sanaa.

        http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/kertaus/mekaniikka/pyori/
        Tuossa on hyvä tikapuiden kaatumis esimerkki laskuri.

        Mutta kiitoksia vastauksesta/vaivan näöstä.


      • itsekkin
        se tappelu2 kirjoitti:

        No se on yksinkertainen juttu, mut pirun hankala selittää, mut yritän jotaa keksii.
        Ajattele vaikka seinää vasten olevia tikkaita. Kun tikkaitten alapää alkaa liukua seinästä pois, niin yläpää tulee alaspäin nopeudella, mikä kasvaa mitä kauemmas alapää ehtii.
        Sama tapahtuu kiertokangessa kun kampiakselin pyörimisliike siirtää kiertokangen alapäätä.
        Eli mäntään vaikuttaa kiertokangen pyörimisliikkeen sylinterin suuntainen komponentti kampisysteemin aiheuttama nopeus (mitä yritin edellä säälittävästi selittää)
        Mitä pidempi kiertokanki suhteessa iskunpituuteen, sen pienempi on kampisysteemin aiheuttama nopeuden lisäys.

        Tässä itsekkin sanoit että
        Mitä pidempi kiertokanki suhteessa iskunpituuteen, sen pienempi on kampisysteemin aiheuttama nopeuden lisäys.
        Kiihtyvyyshän tässä muuttuu, ja nopeus tottakai kasvaa mitä kauemmin saa kiihtyä. Mutta se saavuttaa saman nopeuden jos kampiakselin nopeus ei muutu.


    • siinä ois suomalaista

      http://www.tpu.fi/~mlahteen/arkistot/dyna_pdf/esim_5_t24.pdf
      Tossa ois joku lasku kaava, mutta ite en sitä kyllä rupea laskemaan, ja sillä lasketaan kiihtyvyyksiä ei nopeuksia.
      Mua ihmetyttää noi netti laskurit kun ne ei halua sitä kiertokangen pituutta jotta sais männän nopeuden selville. Että eikö se kampikulma ratkase männän nopeutta? Vaan kampikulma ratkasee männän kiihtyvyyden?
      Ei mene järkeen ainakaan näin yöllä.
      Mun mielestä iskun pituus määrää männän nopeuden?
      Jospa sit aamulla tajuis?

    • insinöörisi

      Paikallinen insinöörisi on kyllä nyt väärässä, (todellinen insinööri)Hän taisi mennä sekaisin että iskun pituus muuttuu?
      Kampiakseli määrää ainoastaan männän nopeuden, Kuten siitä sinun kaavstasi selvisi.
      Veiveillä ei ole muuta tekemistä kuin määrätä kulmanopeudet ja kiihtyvttdet. Männän keskinopeus pysyy samana, mutta se saavuttaa sen nopeuden vaan erikohdassa/eri ajassa.

      • ...

        No keskinopeus pysyy samana, mutta huippu nopeus muuttuu. Tossa sanot itsekkin että se saavuttaa huippunopeuden eri ajassa. Eli mitä aikaisemmin se saavuttaa huippunopeuden sitä suurempi sen on oltava, että keskinopeus pysyy samana.


    • arvata

      No taas joku väittää vastaan että ei muutu, Tässä nyt menee kukin itsekkin sekasin.
      Katsoin isän vanhaa 67 luvun autotekniikan kirjaa, ja siinä oli keskinopeuden laskukaava männälle, ja siinä ei puhuttu mitään veivistä.
      Männän suurin nopeus saavutertaan suurin piirtein "iskun" keskikohdalla, ja sen suuruus riippuu kankisuhteesta(kiertokangen pituuden suhde iskun pituuteen). Männän suurin nopeus on (likiarvo)
      Vmax 1,5...1,6xVm

      Esim isku 74mm ja kierrosluku 3900r/min

      vm=2 x s x n/60
      =2 x 74 x 3900/1000 x 60 = 9,62m/s
      Vmax = 1,5 x 9,62m/s = 14,43m/s

      Ja jos tolla netti laskurilla laskee niin tulos on ainoastaan 9,62m/s
      Että mikä tuo 1,5...1,6arvo on? jos se kerran pitää kertoo tuolla 9.62?
      Onko tuo 1,5-1,6 se kampisuhde? Vai joku teoreettinen likiarvo maximi männän nopeudelle?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      38
      1893
    2. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      43
      1456
    3. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1411
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      16
      1399
    5. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      11
      1369
    6. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1365
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      2
      1337
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1280
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1220
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      5
      1207
    Aihe