mdk.mdk

Vapaa kuvaus

Aloituksia

162

Kommenttia

2982

  1. Niin maar helkatin tyytyväisiä, jotta!

    Olisipa meillä ollut sheriffi jo muutama vuosi sitten...
  2. Hyvää aamupäivää sinne teille!
    Hyvä, SkillaN, kun olet leiponut noita karjalanpiirakoita ja tehnyt munavoita.
    Sain siitä idean että leivon aikamoisen läjän karjalanpiirakoita tuliaisiksi, kun lähden Skooneen ystävieni luo pääsiäiseksi.

    Ne sopivat munavoin kera meille välipalaksi kahvin kanssa, kun ajelemme eri taiteilijoitten luona ja katselemme taidetta.

    Skoonessa on pääsiäisen aikaan valtava villitys taidenäyttelyiden kanssa, varsinkin kaakkoisessa Skoonessa jota sanotaan Österleniksi.
    Österlenin taideviikko on maankuulu.

    Österlenissä asuu satoja taiteilijoita, monet heistä sanovat muuttaneensa Österleniin valon takia.
    Pääsiäisen aikaan järjestävät taiteilijat yhteisnäyttelyn. Ihmiset saavat sillä tavalla käsityksen, mitkä taiteilijat olisivat mielenkiintoisia lähemmän tutkiskelun kohteita.
    Näyttelypaikalta he saavat mukaansa kartan, johon kaikki näyttelyyn osallistuneet taiteilijat on merkitty.
    Sitten vaan rattaiden päälle ja tapaamaan taiteilijoita heidän ateljeessaan!

    Se on oikea kansan juhla! Paljon ihmisiä liikkeellä, usein on kevätkin ehtinyt Skoonessa jo pitkälle, niinkuin nytkin kovasta talvesta huolimatta.
  3. mutta istuin puolisen tuntia parvekkeella ja naamaa kuumottaa vieläkin, kädet tulivat hetkessä ruskeiksi.
    Mutta onhan mulla kyllä vähän vielä pohjaakin tallella SriLankan auringon jälkeen.
    Brasiliassa sain varmaankin vaan ruostetta :)

    Kyllä aurinko esille tullessaan on ihana kevään merkki...ja lintujen viserrys!
  4. Täällä meillä tulee kevät ryskyen!
    Viikko sitten oli kauheat lumipyryt ja hengenvaarallista olla tien päällä.
    Minunkin tontillani oli yhtä korkeat kinokset kuin mitä olen itse...
    Kinokset ovat lätsähtäneet ja seinän vierustoilla kukkii scillat ja lumipisarat.

    Tulin välillä levähtämään tänne kahvipirttiin.
    On ollut niin vilkasta kun olen auttanut Selemaa saamaan m/s Salmonellan liikkeelle :)
    Siellä on porukkaa aivan kuin noissa laivoissa millä salakuljetetaan pakolaisia.
    Onneksi m/s Salmonella on uppoamaton, vaikka pohjatappi vähän vuotaisikin :D

    Palaan kohta asiaan matkakertomukseni kanssa.
    Se on kohta loppu.

    Kiitos kahvista! Heippa!
  5. Viitsitkö vilkaista, minä ainakin muistan aina pukeutua asianmukaisesti joka tilanteeseen!
    VISAkoivusta laitan luutaani varren, kahvipannukin on valmiina ja naapurin kolli on luvannut lähteä mukaan pienelle sight seeingille...
  6. En tiedä kuinka paljon yhteiskunnan varoilla autetaan, vai autetaanko ollenkaan tänä päivänä.

    Joka temppelissä oli rahankeräys menossa ja toivottiin turistien olevan anteliaita.
    Monessa temppelissä sai nimensä betoniseinään maalatuksi tai hakatuksi, jos lahjoitti vähintäänkin 1000 rupia.
    Näin siellä monen suomalaisenkin nimen muistona jälkipolville.

    Monessa temppelissä oli parannusmaalaukset käynnissä.
    Luulisin että alkuperäiset maalaukset on tehty ns al fresco-tekniikalla, mikä sinänsä on jo aikaa vievää.
    Seinät käsitellään, esivalmistellaan kolmessa eri vaiheessa (aikaisintaan) 1-2 vuotta valamisen tai muuraamisen jälkeen.
    Sen jälkeen maalataan kuvat kostealle seinälle, joka imee värit itseensä.

    Kerrotaan, että jopa Leonardo da Vinci teki pahan virheen maalatessaa kuuluisan "Pyhä ehtoollinen", että hän kokeilumielessä käytti öljyvärejä fresko-värien sijaan.
    Ei kestänyt kauankaan kun huomattiin taideteoksen kärsineen pahasti. Muittenkin onnettomien olosuhteitten takia taulu lopulta jäi unohduksiin, oli mm napoleonsodan aikana tallin seinällä (entinen ruokasali)!
    1800-luvulla onnistuttiin taulua entisöimään, mutta vieläkin alkuperäisistä asennoista ja henkilöistä kiistellään. (Vrt da Vinci koodi)

    Mutta vielä tuosta ylenpalttisesta loisteliaisuudesta temppeleissä ja kontrasti köyhän kansan kanssa: Ehkä ihmiset eivät kyseenalaista mitään, vaan alistuvat ja ovat rauhallisia ja onnellisia köyhyydessään.
  7. ellumari, tuo että silmälappukin olisi oikeata kokoa :DD
  8. Kiitos musiikista! Laitoin heti muistiin omalle koneelleni.
    Löytyi paljon kappaleita, joita olen etsinyt ja sinä toit ne kaikki aivan nenän eteen, korvien ulottuville tänne Kahvipirttiin!

    Viihtymisaste vaan nousee pirtissä! Voidaan pistää vaikka tanssit pystyyn joku viikonloppu.
  9. Huomenta vaan kahvipirttiin! Kahvin tuoksu veti minut aamulenkiltä tullesssa tänne juttelemaan. Jos haluatte niin jatkan matkakertomustani hiukan siitä minne jäimme viime kerralla.


    Olimme kauhean väsyneitä Yalan nähtävyyksien jälkeen, mutta toisaalta virkeitä.
    Päätimme yöpyä Yala Beach Hotellissa. Jeeppi kuljettajineen saisivat seuraavana päivänä uusia asiakkaita safarilleen, me ottaisimme tavallisen henkilöauton kuljettajineen oman reissumme jatkamista varten.

    Suihkun ja hyvän päivällisen jälkeen oli ihanaa kömpiä lakanan alle.
    Kun suljin silmäni, avautui monet päivän näkymistä vieläkin verkkokalvoilleni ja sekoittuivat yöllä uniini.

    Aamiaisen jälkeen meitä odotti uusi auto ja uusi kuljettaja.
    Mielestäni srilankalaisten palvelualttius on hämmästyttävä.
    Kun ajattelee esimerkiksi näitä vuokrattuja kuljettajia ja kulkuneuvoja,
    niin heidän kanssaan olimme sopineet hinnoista (päivätaksoista),
    johon sisältyi kaikki odottelut, viivästymiset, kuljettajat juoksivat
    asioilla ostamassa vettä tai hedelmiä jos tarvitsimme jotakin.
    Ei happamia naamoja vaan he varmaankin tunsivat kuuluvansa seurueeseen.

    Kandy, srilankalaisten Pyhä Kaupunki, n 130 km Colombosta koilliseen, 465 m meren pinnan yläpuolella on todella kaunis kaupunki.
    Kaupungista avautuu mahtavat näköalat.
    Mahawelin virta matelee kaupungin ympäri. Keskustasta näkee vuoria ja syviä laaksoja, virtoja, järviä, vesiputouksia vuorien rinteiltä.

    Kandy on buddhalaisen kulttuurin keskus. Taiteella, käsityötaidolla, musiikilla, tanssilla ja laululla on suuri merkitys tässä kulttuurissa.

    Koska tulimme keskelle elävää "muurahaispesää" päätimme katsella hiukan lähempää ja lähdimme kävelemään kaupungille.

    Kaikki aistit toimivat täysillä! Kaupungissa on orientaalinen tunnelma, kaikki värit, äänet, tuoksut, kansan paljous, kaupustelijat. Vaikutelmat ovat niin monet, etten oikein tiennyt mitä katsoa. Onneksi Sriyani oli mukana, joka voi osoittaa ja sanoa: - Katso tuonne! Ja sitten hän selitti mistä milloinkin oli kysymys.
    Tai jos itse ihmettelin jotakin, niin hän selitti.

    Kävimme monissa batiikkiliikkeissä. Ostin kaftaanin ja pari saronkia. Oikeastaan naisten saronkia ei sanota sarongiksi vaan sillä on muu nimi, jota en nyt muista. Miesten lannevaate on saronki.
    Vierailimme batiikki- ja käsityökeskuksessa ja katselimme taitavia batiikin tekijöitä työssään.

    Kävimme myös monessa kultasepän liikkeessä. Sriyani on ihastunut kultakoruihin. Minä tyydyin vaan katselemaan.

    Kaduilla ja toreilla on sitten KAIKKEA myytävänä.
    Jotkut tekevät käsitöitään turistien katsellessa. Ostin pienen puisen naamarin, koska siinä oli niin ihanat värit. Naamarin tarkoitus on suojella minua pahoilta voimilta. Taidan laittaa sen ulko-ovelle!

    Värikkäintä on katsella kaikkia hedelmäkojuja ja mausteitten myyntipaikkoja.
    Kävimme myös teetehtaalla ja tietenkin ostin aitoa Ceylonin teetä ison pussillisen, jota saan nauttia pitkään!
    Sriyani neuvoi, minkä verran teetä laitetaan veteen, että siitä tulee hyvää.

    Sitten olikin jäljellä retkemme tärkein kohde:
    Pyhän Hampaan Temppeli, jossa perimätietojen mukaan säilytetään Buddhan toista kulmahammasta.
    Temppeliin oli valtava jono turisteja.
    Kuljettajamme otti sandaalimme huostaansa ja menimme avojaloin temppeliin.
    Meillä oli kukkasia mukanamme (ostettu temppelin ulkopuolella olleelta myyjältä) ja laskimme ne alttarille.
    Sriyani teki buddhistisen kumarruksen, minä tyydyin muitten turistien tavoin hiipimään buddhan ohi huomaamattomasti.

    Olin nähnyt jo niin monta temppeliä, että tämä ei mielestäni poikennut kovinkaan paljoa muista.
    En vaan lakkaa ihmettelemästä sitä, kuinka paljon varoja on uhrattu tällaisten paikkojen koristeluun, käytetty kultaa ja muita kallisarvoisia aineita ja tarvikkeita, kun kansa on niin köyhää... Suuria patsaita on päällystetty kullalla, miehen korkuisia kynttilänjalkoja kullasta, seinät ja katotkin täynnä maalauksia, kaikki hyvin loisteliasta.

    Niin, ja se itse hammas sitten... Sitä emme saaneet nähdä. :)

    Päätimme jäädä Kandyyn yöksi ja Sriyanin ympäripuhumistaidolla löytyi täydestä hotellista meille huone!
    Sriyani selitti että yksityiskuljettajat nukkuvat jossakin henkilökunnan tiloissa,
    kun hätäilin että mihinkäs tuo kuljettaja...
    ei kai hänen tarvitse nukkua autossa.

    Niinpä sitten voimme taas mennä päivälliselle nauttimaan ihanasta ruoasta ja päivällisen jälkeen seuraamaan uima-allasalueelle pimeässä illassa kansantanssiesityksestä ja sitarimusiikista.

    Ihana SriLanka!
  10. www.tampere-talo.fi/

    Tampere-talon kotisivulta ehkä löydät tarvittavat tiedot.
  11. uuden kahvituvan aukeamista ja tuon seuraavan
    matkakertomukseni sinne.
    Tavataan!
  12. Olen tallentamassa vanhoja super 8-filmejä DVD:lle ja filmeistä näkee että omat vanhempani ovat vanhentuneet "ennen aikojaan".
    Elämä sodan jälkeisessä Suomessa ei ollut heidän sukupolvelleen helppoa ja on tietysti jättänyt jälkensä kaikin puolin.

    Olen kanssasi samaa mieltä kanssasi että elämässä kaikella tavalla mukana oleminen ei saa ihmistä jämähtämään paikoilleen.
    Hyvän olon tunne lähtee ihmisestä itsestään.
  13. ikä ole haitannut! 65 v tulee täyteen tasan kahden kuukauden päästä, mutta sattuuhan sitä
    että nuoremmaksi luullaan kun ei ole vielä sukat makkaralla ja hampaat yöllä vesilasissa :)

    Selväähän se että jos on otsa kurtussa, suupielet alaspäin niin näyttää seitsemältä vaikealta vuodelta.

    Positiivisuus heijastuu ihmisestä ja iloinen mieli pitää nuorena. Niin, ja nauru pidentää ikää.
  14. Täällä Smoolannissa vaihtuu ilmat nopeasti!
    Alkuviikosta oli kauhea lumpipyry. Toissa yönä satoi vettä ja teki lumiset pikkutiet liukkaiksi kuin olisi ne mäntysuovalla vaahdotettu.
    Yks kaks on tullut 5-6 lämpöastetta ja on luvattu yli + 10 asteen lämpötiloja.
    Lumikinokset sulavat nopeasti ja seurauksena on paljon vettä!

    Säätieteilijät sanoivat muutama viikko sitten että kevät näillä korkeuksilla myöhästyy parilla viikolla, mutta nyt peruvat ennusteitansa.
    Kevät yllättää!
  15. Lucianpäivän aamu. Kännykässäni Lucianpäivä-tervehdyksiä ja raportteja kylmästä Ruotsista.

    Aamiaisen jälkeen lähtisimme parin, kolmen päivän mittaiselle retkelle, yöpyisimme jossakin matkan varrella.
    Nyt ei meitä odottanut tuktuk vaan jeeppi kuljettajineen ja mukana oli myös aseistettu vahti.
    Ensimmäisen päivän matkakohteemme olisi Yalan luonnonpuisto, missä saisimme kohdata monenlaisia villieläimiä.
    Leopardit eivät olisi leikin asia, joten aseistettu vahti mukana oli välttämättömyys.

    Yalan luonnonpuisto sijaitsee kaakkoisessa osassa.
    Alue on valtava, n 1250 neliökilometriä, SriLankan suosituin safarikohde.
    Alueelta löytyy viidakkoa, avointa puistoaluetta, rämeikköjä, valtavia kallioita (vai voisiko niitä sanoa pieniksi vuoriksi), laguuneja ja meren rantaa.

    Olimme perillä monen tunnin ajomatkan jälkeen ja olimme onnellisia, ettei tarvinnut kävellä, vaan saimme istua ja vaan nauttia näkemästämme.
    Pysähdyimme silloin tällöin, kun näköpiiriimme ilmaantui jotakin erikoista.

    Alueella näimme elefantteja, peuroja, karhuja (minulle yllätys), puhveleita, riikinkukkoja.
    Krokodiilien näkeminen ilmi elävänä, loikoilemassa aurinkoisella rannalla, sai kylmät väreet kulkemaan pitkin selkärankaa!
    Kuljettajamme ja vahtimme sanoivat että oli turha toivo saada nähdä yhtäkään leopardia kun oli niin kuumaa, mutta yks kaks pysäytti kuljettaja jeepin ja kuiskasi: - Tuolla! ja osoitti sormellaan puustoa kohti. Siellä makoili muutama leopardi varjossa.
    En voi käsittää kuinka hän ne huomasi!
    Kauniita eläimiä ne ovat.

    Elefanteista kerron vielä, että SriLankalla on paljon ns. elefanttikoteja, missä elefantteja hoidetaan.
    Kävimme mm Pinnawelassa yhdessä sellaisessa, missä oli n 60 hoidokkia. Jotkut elefanteista ovat sotainvalideja.
    Näimme elefantin jolta oikea etujalka oli poissa, oli kai astunut miinaan.
    Yhdeltä elefantilta taas oli ammuttu korvat säpäleiksi. Yksi elefantti oli sokea, siltä oli ammuttu silmät.
    Saimme seurata kun elefantit kylpivät!
    Pieni (!) elefanttivauva juuttui kivenlohkareitten väliin ja huusi sydäntä särkevästi. Aikuiset elefantit, ei ainoastaan yksi vaan useampia, kiiruhtivat apuun. Siirsivät kiven lohkareet syrjään ja auttoivat vauvan vapaaksi. Silittelivät ja lohduttivat kärsillään.
    Elefantit ovat todella kilttejä eläimiä.

    Yalasta jatkoimme matkaa sisämaahan, Kandyyn.
    Koska Sriyani on harras buddhisti, tiesin jo vähän etukäteen, mitä siellä katselisimme :)
    Enemmän temppeleitä.
    Mutta vaihtelun vuoksi kiertelimme myös kultasepän liikkeissä ja sarimyymälöissä.

    Jatkoa seuraa...
  16. Tämän sain oppia temppeleissä käydessäni:
    Kengät jätetään aina ulkopuolelle.
    Meidän sandaalejamme jäi tuktukin kuljettaja vartioimaan :)
    Temppelin sisälle tultaessa on pieni alttari mihin kävijät voivat jättää kukkasensa, vain pelkän kukkaosan ilman varsia tai lehtiä.
    Seinät ovat täynnä maalauksia, buddhapatsaita on tietenkin joka puolella.

    En kuullut yhdessäkään temppelissä musisoitavan, mutta "rukouksen" lukemisella ja buddhaan päin kumartamisella buddhistiset kokoontumiset ja kulttitoimitukset aloitetaan.
    Buddhismihan on vapaa jumalan palvomisesta, eikä sen katsota olevan varsinainen uskonto vaan oppi. Mutta toimitukset temppeleissä aloitetaan "turvapaikkarukouksella" joka päätetään viidellä lupauksella: älä tapa, älä varasta, älä ole uskoton, älä valehtele, älä käytä alkoholia.

    Tärkeätä oli myös muistaa ettei käännä selkäänsä kun poistuu sen buddhapatsaan edestä missä on lupauksensa antanut. (Onneksi oli Sriyani mukana neuvomassa, miten käyttäydytään :))

    Näistä buddhapatsaista vielä, Kandyssa (buddhalaisten vaelluspaikassa) oli valtava patsas joka oli kullattu!
    Kandysta kerron myöhemmin.

    Huomaan tuosta maalaispojan vastauksesta sinulle, että voimme odottaa oikeata eksperttiselostusta tuonnempana... ;-)
  17. ja vielä kopsaat osan viestistä, paitsi pari tärkeätä lausetta, jossa näistä hinnoitteluista kerroin, niin tuon itse ne puuttuvat lauseet
    tähän jatkoksi:


    "Muuten kaksipiippuinen juttu, kun ajattelee että siellä kuitenkin kaikki on halpaa, että oikeastaan ei kannata tinkiä.
    Mutta heidän periaatteensa, että srilankalaisilla on omat hinnat, turisteilla toiset, jurmii!"

    "Muiluttamisesta" olet nyt itse elävä esimerkki :)
  18. jos sitä tarkoitat. Melkein mikä asia tahansa saattaa saada innostumaan.
    Meidän vaikeutenamme saada keskustelut vilkkaiksi ei suinkaan ole ollut aiheitten mielenkiinnottomuus vaan se että keskustelut on lyöty lyttyyn ja kirjoittajat leimattu enemmän tai vähemmän tyhmiksi.
    Kuinka kauan jaksaa vuodesta toiseen ottaa vastaan loukkauksia ja herjoja yleisillä keskustelupalstoilla?
    Selvää on että arastellen tullaan palstalle ja kirjoitushalut menevät.

    Nyt ollaan kuitenkin oikealla tiellä ja syksyllä ideoimamme Nyyssikoulu antoi ehkä pienen sysäyksen oikeaan suuntaan.
    Ylläpitokin on saanut silmänsä auki ja antanut meille sheriffin järjestysmieheksi.
    Sheriffille täydet pisteet että hoitaa tehtävänsä hyvin!

    P.S. - Huomaatko fiiuliN nyt tämän ketjun rakenteen? Ei yhtään porrasta.
    Useimmat ovat klikanneet avausviestiäsi ja kirjoittaneet vastauksensa heti perään. Näin
    viestit säilyvät (jos pysyy asiallisena ;))
  19. Sitäpä minäkin ihmettelen, kuinka voi olla mahdollista, että niin rikas kieli, kuin suomen kieli on, voi lyhyessä ajassa kuihtua ja kaikki värikkäät sanonnat häviävät, täällä, kaiken kielirikkauden keskellä.

    Eihän se ole ihme, jos esimerkiksi minä, joka olen asunut nelisenkymmentä vuotta vieraassa maassa, alan tuntea kielellistä anemiaa!

    Suomessa käydessäni huomaan että on tullut paljon uusia sanoja, mm tekniikan mukana, monia sanoja on käytännöstä hävinnyt ja joskus saankin toteamuksen että puhun "vanhanaikaista suomea" :)
  20. Laeva on kohta lähtövalamis, pohjatappia vaen tiivistellöövät siellä vielä.
    Oon laettanna ylijiämävarastolta ostetun kenttäkeittiön kapyssiin.
    Saen halavalla keltasia herneitä. Ostin kolome säkkiä.
    Jos ee ruokoo suarelta löyvetä niin hengissä pysytään.

    Ostin semmosija mustia silimälappujahhii aeka nivaskan, että ollaan vähä pelottavamman näkösiä.
    Laevan nimi on m/s Salmonella (merten kaahu).

    Ajomies tuossa jo kiirehtii, että millonka sitä lähetään vae katkesko tämä ku kanan lento.
    Nyt ku titanium man on ylennetty meijän huoltomieheks, niin Ajomies suapi ottoo sen Perjantaen homman hoejettavakseen.
    Ensinnähhii suapi männä ruumaan lapioemaan hiiliä, siinä suapi vähä väriä nuamaasa :)
    Kaeppa ne Ajomiehen kaekki kaverittii änkeevät mukkaan, että voejaan järjestee niille niitä
    lammasjuhlia eli kilipaeluja.
    Muuten tästä tulloo luultavasti ihan huviristeily :D

    Kään vielä tänä päevänä tääventämässä muonituspuolta, kokkelpiimee otetaan matkaevvääks ja kalakukkoo tietennii. Suattaa olla joku joka ottaa mukkaasa talakkunnoo ja muuta semmosta.

    Tiällä on oekee piäkallokeli. On satanna lunta ja nyt tulloo vettä ja on 10 astetta lämmintä.
    En uskalla lähtee tuolla kuorma-aatolla pikkutielle, vaekka siinä on loestokunnossa olovat renkaat, ee nuarmun nuarmua.
    Täätyy männe lavveeta tietä pitkin. Kappeet tiet on vuarallisia, vaen huasteita antavia.
    21. 132 / 150
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt