mdk.mdk

Vapaa kuvaus

Aloituksia

162

Kommenttia

2982

  1. sama jurina hallitusta ja viranomaisia kohtaan.
    Täällä Ruotsissa vaaditaan jo hallituksen eroamista kun eivät ole toimineet riittävän nopeasti.
    Ulkoministeri meni kaikessa rauhassa teatteriin,
    joku toinen vietti jouluvapaatansa, Perssonilla itsellään taisi olla pitkien unien tarve ja olla höllötti kaikessa rauhassa kotonaan.

    Vasta nyt ovat ensimmäiset hallituksen järjestämät koneet matkalla hakemaan loukkaantuneita ruotsalaisia kotiin. Matkayhtiöt ja jotkut työnantajat, kuten Volvo, ovat lähettäneet ylimääräisiä koneita hakemaan ruotsalaisia. Yhteistyösopimus on myös mm Suomen, Norjan ja Saksan kanssa.

    Kun Suomi oli jo lähettänyt ensimmäiset koneet ja kenttäsairaaloita onnettomuuspaikoille, jahkaili Ruotsin hallitus vielä, eikä uskonut että tilanne on niin vakava kuin sanottiin.
  2. kaikille juttutupalaisille!
    Tämä uudenvuoden aatto tulee vietettyä hyvin hiljaisesti, ilman shampanjaa ja rakettien räiskettä.

    Katselin eilen illalla TV:stä kauheita kuvia juuri alueelta missä olin, Sri Lankan pahimmin tuhoutunutta aluetta, joten ei ole aihetta juhlia.

    Toivon, että tuosta katastroofista on ainakin se hyöty, että ihmisten ajatusmaailma laajenee käsittämään tämän elämän katoavaisuuden.
    Toivotan valoisaa uutta vuotta 2005!
  3. Niitä on nyt Pohjanmeren rantavesissä....
  4. on paratiisi niinkauan kuin kaikki on hyvin.
    Mutta paratiisista saattaa tulla yhtäkkiä helvetti, niinkuin monessa muussakin asiassa täällä elämässä.
  5. toivepussistasi! Olen, niinkuin huomaat, hiukan jälkiporukoissa juuri nyt.

    Toivotan itsellesi hyvää uutta vuotta ja antoisia keskusteluja Suomi24:llä!
  6. Suurista onnettomuuksista, "läheltäpiti"-tilanteista selvittyään, kuolemantapauksien jälkeen jne.
    ihminen alkaa miettiä viimeisiä, edeltäneitä hetkiä, viimeisiä sanoja ja puheita, jotka
    jälkikäteen tuntuvat niin kohtalon johdattamilta ja merkityksellisiltä.

    Itse olen muistellut viimeistä iltaa ystävieni seurassa hotellin ravintolassa.
    Olimme pukeutuneet parhaisiimme, Sriyanilla oli kaunis sari päällään, minulla sininen kaftaani
    ja molempien hiuksissa tuoksuvat aralian kukkaset.
    Ravintolassa oli "elävää musiikkia", trio kierteli pöydästä pöytään vieraita viihdyttämään.

    Sriyani halusi laulaa heidän kanssaan omalla kielellään ja muusikoista se oli erityisen mukavaa.
    Sriyani ja orkesteri säteilivät ja yhteistyö sujui loistavasti!
    Kiittelimme musiikkoja kädestä pitäen ja toivoimme
    että voisimme tavata seuraavalla kerralla kun palaamme Sri Lankalle.
    Heitä ei varmaankaan enää ole...

    Ravintolasta siirryimme uima-allasalueelle, missä oli kulttuuri-ilta.
    Kuu paistoi pimeässä illassa, soihdut valaisivat aluetta ja kuvastuivat veden pinnasta,
    "tulikärpäset" loistivat ja taustalla pimeässä pauhasi Intian valtameri, jossakin kaukana merellä tuikki kalastusveneitten valot, melkein olisi voinut kuvitella jonkun kaupungin valoiksi, niin paljon kalastusveneitä oli merellä.
    Katselimme sri lankalaista tanssiesitystä, soihtu-showta, pantomiiniä ym. ja nautimme lämpimästä illasta ja hyvänolon tunteesta...

    Profiilissani on mottona: Elä tänään, huomenna voi olla myöhäistä...
  7. oli minullakin tänä aamuna mielessä, kun laittelin itselleni
    aamiaista turvallisessa kodissani, katselin TV-uutisia ja ajattelin,
    kuinka moni on ilman kotia ja omaisiaan, kuinka moni
    ulkomaalainen ei enää koskaan pääse kotiin.

    En vieläkään voi käsittää kuinka hilkulla
    oli oma henkeni!
    Luin eilen illalla iltalehdestä nimetyistä alueista, jotka ovat
    huuhtoutuneet mukana, mm alue missä itse olin.
  8. Suomalainen sanoitus lauluun, joka kaikui korvissani tinnituksena pari päivää Sri Lankalla:

    Oi Herrani, kun katson maailmaasi,
    kaikkea, minkä sanallasi loit,
    sen kaikki langat otit hallintaasi,
    ravinnon, hoivan luoduillesi soit,
    sielussa kaikuu kiitos loputon:
    Hän suuri on, hän suuri on!
    Sielussa kaikuu kiitos loputon:
    Jumala suuri, suuri on.

    Kun ukkosmyrskyn, vetten pauhun kuulen
    ja näen salamoiden leiskunnan,
    pisarat aistin, tunnen sadetuulen
    ja lupauksen kaaren loistavan,
    sielussa kaikuu...

    Kun kesätuuli niityn yllä kulkee,
    lähteellä kukkatuoksu leviää,
    kun syvä metsä minut syliin sulkee,
    kun kuusikossa rastas viheltää,
    sielussa kaikuu...

    Ja Sana kertoo, kun sen aarteet tutkin,
    vain suuruudesta Herran ihmeiden,
    Kansaansa hän on vienyt, kantanutkin,
    taistellen halki tuskan, kiusojen.
    Sielussa kaikuu...

    Kun syyllisyys ja synti painaa mieltä,
    armoa, rauhaa painun pyytämään,
    hän vapahtaa, hän auttaa harhatieltä
    ja eksyksistä uuteen elämään.
    Sielussa kaikuu...

    Nyt silmät himmeästi nähdä voivat,
    vaan kerran katson Herraa kasvoihin.
    Kun ikuisuuden kirkkaat kellot soivat
    ja saapuu viimein rauha sapatin,
    taivaassa kaikuu kiitos loputon:
    hän suuri on, hän suuri on,
    taivaassa kaikuu kiitos loputon:
    Jumala suuri, suuri on!
  9. matkaani viikolla, mutta en saanut vaihdettua lentolippua ja hotellikin oli täynnä vieraita
    uudenvuoden yli....
    Onnekkuus on lievä sana kohdallani.
  10. eivät ensimmäisenä tulleet mieleen kun kävelin joka päivä rantaa pitkin ihanan valkoisessa hiekassa ja Intian valtameren aallot huuhtoivat varpaitani...
    Mutta vahingosta (ehkä) viisastuu.
  11. oli varmasti liikaa sille leopardille jonka tapasin safarilla. Se luikki varjoon kun näki minut :-) Oli vaan haukottelevinaan välinpitämättömästi!
  12. Emme ole vieläkään saaneet yhteyttä sri lankalaisiin ystäviimme... Mutta jos tuo hyökyaalto pyyhki Sri Lankan etelärannikkoa pitkin, niin hotellia, missä asuin, ei enää ole. Mereen oli matkaa 10-15 m.

    Minulla oli kummallinen "kuulohäiriö" (tinnitus) hotellissa, uskoin sen johtuneen ilmastointilaitteitten huminasta.
    Kuulin erilaisia musiikkikappaleita! Pari päivää soi korvissani hyvin tunnettu, alkuperältään ruotsalainen, hengellinen sävelmä (O, store Gud) jonka mm Elvis on laulanut levylle!
    Kerroin hotellissa ystävilleni, että ei haittaa jos oikeasti saan tinnituksen, jos saan kuulla musiikkia koko ajan jonkin yksitoikkoisen äänen sijaan!
    Luin äsken laulun tekstin ja kylmät väreet kävi... Aivan kuin olisi saanut ennakkovaroituksen/muistutuksen jonkun suuremman voimista, vaikka en itseäni uskovaisena pidäkään.

    Kun tapasimme Estonian viimeisellä matkallaan ja äitini päivitteli laivan kokoa, niin sanoin että se on uiva ruumisarkku, siihen laivaan en koskaan menisi! Tokaisuni oli todempi kuin tarkoitinkaan.

    Pieneltä tuntuu matkalla hankkimani vaivat.
    Colombon lentokentällä sattui eräs matkustaja tönäisemään kantapäähäni kärryllään. Kantapäähän tuli haava ja jalkaterä turposi hetkessä elefantin jalan kokoiseksi ja muuttui "mustelmaksi". Eilen aamulla oli koko pohje turvoksissa ja hellä, pelkään että se on veritulppa, tavallinen vaiva pitkän lentomatkan jälkeen.

    Toinen matkamuisto on hiekkakirput, joita olen tuonut mukanani. Tuskin 1 mm:n kokoinen kärpänen, joka porautuu ihoon kuin punkki ja munii ihon alle.
    Nämä vaivat kyllä kestää kun tietää että henki vielä pihisee...
  13. arpapeliä...Tänään tuntuu kuin olisi saanut
    suurvoiton...että kiitos vaan onnitteluistasi!
  14. tälläkin kertaa! Puhelinyhteydet eivät toimi niille seuduille, missä olin, joten pahalta näyttää!
    Ystävättäreni on huolissaan, kun ei saa sukulaisiinsa yhteyttä.

    Edellinen katastroofista "selviämiseni" oli kun olin päässyt turvallisesti laivalla kotiin Suomesta tullessani.
    Tapasimme Estonian merellä kun se oli menossa Tallinnaan viimeistä kertaa...

    Suojelusenkeleitä, onko heitä?
  15. Ystävättäreni menee ilmeisesti ennen joulua naimisiin ja häät pidetään Sri Lankalla.
    Olen saanut jo henkilökohtaisen kutsun olla mukana :-) ja jos olen terve niin tietysti menen!

    Sri Lanka viehättää enemmän kuin esim. Thaimaa, missä lapsetkin ovat "myytävänä"
    joillekin läskipäille turisteille.
    Sri lankalaiset näyttivät kantavan jopa köyhyytensä arvokkaasti ja suoraselkäisinä.
    Elämä siellä, köyhyydestä huolimatta, näytti olevan joissakin asioissa turmeltumatonta.
    Kauppojen teossa sitten tulee "turmeltuneisuus" esille.
    Turisteja jymäytetään, jos ei osaa tinkiä ja tehdä kauppoja maan tavalla! :-)
    Ystävättäreni opetti minulle hieman alkeita:
    Hinta on saatava putoamaan, esim. niin että kuultuaan hinnan sanoo että se on liikaa
    ja on lähtevinään pois.
    Silloin myyjä yleensä huutaa perään ja kysyy mikä asiakkaan mielestä olisi oikea hinta.
    Sitten taas hiukan "vetkuttelua":
    ei käy - ok, ei sitten - no, olkoon menneeksi tämän kerran! :-) ;-)
  16. Ellumari, kysyit tulinko vaalean ruskeaksi...

    Kolmen päivän päästä olin jo ruskea kuin piparkakku! Minä rusketun helposti ja väri on tummanruskea.
    Varjossa oli n 35 astetta.
    Iltapäivän auringossa ei voinut olla, se tuntui iholla niinkuin olisi puhaltannnut kuumaa ilmaa!
    Sri Lanka on hiukan päiväntasaajan pohjoispuolella, joten aurinko paistoi täysillä
    jo kahdeksan aikaan aamulla ja oli puolen päivän aikaan kohtisuoraan yläpuolella.

    Sri Lanka on rikas maa luonnonvarojen suhteen.
    Lähemmäksi maanpäällistä paratiisia tuskin pääsee!
    Ja se on sri lankalaisten onni.
    Jos ruokaa ei olisi luonnosta saatavissa niin runsaasti kuin siellä on, niin moni kuolisi varmasti nälkään!

    Kaunis maa, ihmiset ystävällisiä ja auttavaisia.
    Kontrastit valtavia, on kaatumaisillaan olevia hökkeleitä ja linnamaisia taloja vierekkäin.
    Lehmät, kutut, koirat ovat irrallaan liikenteen keskellä! "Liikenne" olisi pitkän jutun arvoinen,
    "tuk-tukin" kyytiin mennessä sai pistää silmät kiinni ja ristiä kätensä ja rukoilla että selviäisi hengissä!
    Tuk-tuk on kolmipyöräinen mopo-auto. 2-3 matkustajalle paikka takapenkillä.
    Se on nykyaikainen "riksha".

    Buddha-temppeleitä tuli nähtyä "muutama" :-) kappale! Sri lankalainen ystävättäreni on harras buddhisti
    ja hän halusi tietysti esitellä kauneimmat temppelit.
    Oltiin safarilla. Meitä tuli jeeppi hakemaan, mukana oli myös aseistettu vahti. Leopardit, krokodiilit ja pantteritädit ei ole leikin asia!

    Käytiin myös elefanttikodissa. Siellä oli n 60 elefanttia!! Oli liikuttavaa seurata kun elefantin poikanen juuttui yhdestä jalastaan parin kiven väliin uimaan mennessään ja kiljui hädissään. Isommat elefantit tulivat apuun ja lohduttamaan! Niin poikanen pääsi uimaan ja näyttää siltä että ihmislapset eivät ole poikkeus, mitä vedessä viihtymiseen tulee.

    Eräänä päivänä olimme veneretkellä. Alueella oli 7 saarta, yhdellä saarella oli temppeli ja kävimme sisällä katsomassa.
    Katselimme myös veneestämme kuinka katkarapujen kalastajat olivat taitavia. He liikkuivat katamaraaneilla, seisoivat toinen jalka katamaraanissa ja meloivat toisella jalalla, samalla kun käsittelivät verkkonippua ja heittivät veteen! Itse tahdon kaatua kun laitan housuja jalkaan ja on seistävä vähän aikaa yhdellä jalalla!
    Koruliikkeissä ja vaatekaupoissa asioimme tietysti. Ostin pari saria, pari kaftaania, joista toinen ommeltiin valitsemastani kankaasta, pari saronkia, puseroita ym.

    Hotellissa, missä asuimme, oli ensimmäisenä viikonloppuna erään nuoren parin häät.
    Voi, miten upealta häävieraat näyttivät! Toinen toistaan kauniimpaan sariin pukeutunutta naista
    ilmestyi paikalle. Minä vaan huokailin onnesta heitä katsellessani!

    Menee jonkun aikaa, ennenkuin on sulattanut kaikki matkan vaikutelmat. Mutta menen varmasti sinne uudestaan. Ehkäpä jo ensi vuonna ennen joulua.
  17. Säästyin joulutohinoista kokonaan :-) Tulin nimittäin aattoiltana myöhällä kotiin,
    matka kesti 29 tuntia.
    Uskon unen maistuvan lähivuorikausien aikana!
    Tämä on nyt vaan tavallinen viikonloppu.
    Ainoa tavallisen jouluaaton viettoon kuuluva perinne oli joulusauna ja
    saunominen vastan kanssa oli tosi ihanaa, että sai Sri Lankalla hankitun
    "pintasuolauksen" pois!

    Ellin poksi aukeaa pyhien jälkeen. Herra H.Niätä
    on varmaankin keksinyt uusia juttuja.
    Selema voi kirjoitella vähän matkamuistoja...
    Tulethan sitten taas poksille, Ellumari?
  18. Itse tulin kotiin eilen illalla, jouluaattona, Sri Lankalta.
    Matkatoverini istuivat iltaa täällä luonani hetken aikaa ennenkuin jatkoivat matkaa omaan kotiinsa.
    Erilainen jouluaatto kaikella tavalla.

    Matka sinänsä oli kokemus jota en tule unohtamaan koskaan. Mukana oli ystävättäreni joka on syntyperäinen sri lankalainen, osaa kielen ja maan tavat ja kulttuurin ja osasi viedä paikkoihin minne ei tavallinen turisti pääse.

    Olihan se suuri kontrasti tulla lämmöstä (n 35 astetta varjossa) Kastrupin lentokentälle, missä
    teimme välilaskun ja räntää tuprutti taivaan täydeltä. Tukholmassa paistoi aurinko, eikä ollut
    lunta lainkaan.
  19. kun señora lyyli kotiutuu. Hän tulee kotiin 12.12, toivottavasti intoa täynnä!
  20. Sri Lankalle, Colombosta hiukan etelään, mutta suurin osa saaresta tulee kyllä kierrettyä.
    En tiedä kuuleeko siellä käen kukuntaa, mutta muita (eksoottisiakin) lintuja ehkä näen.
    Uhattuja merikilpikonnia haluaisin nähdä omin silmin.
    Tämä on uniikki tilaisuus minulle, kun eräs ystävättäreni on kotoisin Sri Lankalta ja on lähdössä tervehtimään 93-vuotiasta isäänsä.
    Kysyi, joutaisinko lähtemään mukaan. Ja mikäs minua estäisi!
    Hän osaa kielen ja osaa opastaa ja viedä mielenkiintoisiin paikkoihin. Ei siis ole mikään tavallinen turistimatka.
    21. 137 / 150
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt