Vapaa kuvaus

Olen hyvää parisuhdetta arvostava uusiosinkku, jonkin verran elämää ja maailmaa nähnyt 60+ nainen. Joskus tunnen itseni vanhaksi, väsyneeksi ja/tai vihaiseksi. Useimmiten olen kuitenkin hyväntuulinen, optimistinen, positiivisesti elämään ja ihmisiin suhtautuva, pilke silmäkulmassa provosoiviakin ajatuksia ilmaan heittävä, innokas keskustelija.

En kuitenkaan koskaan tarkoituksella ilkeä tai pahantahtoinen, enkä katsele toisia alaspäin - paitsi useinkin fyysisesti pituuteni vuoksi.

PS: "En halua kertoa" -vastaus on mielestäni tylsä, mutta en osannut valita tarjotuista vaihtoehdoista.

Musiikkimakuni: vaihtelee tilanteen ja mielialan mukaan.

Jos voittaisin miljoonan: ajattelisin, että markkoina olisin hallinnut summan paremmin.

Vapaa-aikanani: liikun ulkona, uin, melon, luen, tapaan ystäviä, matkustelen, nautin hyvästä ruuasta, kokkaan, lojun (rankan työpäivän jälkeen) sohvalla ja katson televisiota, ajattelen, valokuvaan, opiskelen, kirjoitan ym.ym.

Elokuvat: katselen mielelläni monenlaisia elokuvia, useimmin eurooppalaisia. Esim. Almodovar on yksi lempiohjaajistani. Katson myös piirrettyjä.

Pukeudun: tilanteen mukaan. Niin että itse viihdyn ja erotun ympäristöstä riittävästi, ettei minua vahingossa ammuttaisi hirvenä metsässä tai luultaisi sohvatyynyksi sisätiloissa.


Postia voit halutessasi lähettää minulle osoitteeseen:

[email protected]


Facebook-kutsuihin en valitettavasti voi vastata, koska O-O:lla ei ole omaa fb-sivua.

Kotimaa: ---

Koulutus: ---

Ammatti: Muu

Siviilisääty: ---

Lapset: ---

Messenger: [email protected]

Aloituksia

225

Kommenttia

5833

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Auttaisikohan, jos sinä laittaisit "Ei virpojia" -lapun ovelle ensi viikonlopuksi?

    Täällä useimmat lapset kysyvät luultavasti vanhempiensa opastuksen mukaisesti ensin: "Saako virpoa?" Jos vastaa siihen myöntävästi, taitaa se tarkoittaa samalla sitä, että on valmis maksamaan palvelusta. Ellei sopivaa palkkaa löydy, voisi varmaan tukeutua vanhaan perinteeseen ja pyytää lapsia hakemaan palkkansa seuraavana pyhänä. Niin yksi iäkäs naapuripariskunta teki siihen aikaan, kun virpomispuuhat olivat meidän perheessä ajankohtaisia.

    Nyt euroaikaan palkkiot ovat kai huomaamatta kivunneet ylettömän korkeiksi, niin kuin Wanhaduunarikin mainitsi. Pitäisiköhän meidän itse kunkin yrittää pitää huolta, että niitten parieurosten sijaan olisi pienempiä kolikoita tai ehkä makeisia tarjolla.

    Jos lapset ovat nähneet vaivaa asian eteen. Pukeutuneet ja meikanneet itsensä ja askarrelleet ehkä monina päivinä kauniita virpomavitsoja, ainakin minä ilahdun sellaisten vierailusta ja ilomielin annan palkankin suorituksesta. Jos ne isotkin kollit haluaa ryhtyä puuhaan, tehkööt sen kaikin mokomin, jos kunnolla tekevät. Pelkkä rahastusyritys ei onnistu ainakaan meidän oven takana. Aion taas ehdottaa pojille, että menevät ensin kotiin koristelemaan keräämänsä risut virpomavitsoiksi ja tulevat sitten uudelleen, jos haluavat.

    Mielestäni vanhempien pitäisi kantaa vastuunsa tässäkin asiassa. Jos kotona askarrellaan ja lapset lähtevät liikkeelle "tositarkoituksenaan" naapureiden ilahduttaminen ja hyvän onnen toivottaminen, minusta ajatus on todella kannatettava. Toivotan ilomielin sirkeäsilmäiset virpoja tervetulleiksi jakamaan jo kaappiin ostettuja pieniä pääsiäisnamupakkauksia.
    (Olen huomannut, että rahaa antamalla saa pian useita uusia ryhmiä oven taakse. Makeiset eivät näytä olevan yhtä haluttu palkkio. Sana näyttää kiertävän.)
  2. Millainen teidän mielestänne tilanne on nykyisin, voivatko miehet keskenään puhua omista tunteistaan ja omasta heikkoudestaan vai pitääkö heidän olla karskeja, vahvoja ja tosimiehiä?

    Saako mies kaivata naista kumppaniksi vai pitääkö puhua vain kotiavusta ja muista "palveluista" siinä yhteydessä?

    Onko rakastuminen naisten hommia?

    Uskaltavatko meidän ikäluokkamme miehet lähestyä viehättävinä pitämiään ja sinkuiksi tietämiään naisia tutustumismielessä muuten kuin päihtyneinä?