yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Wordissa toimii Alt-keinon lisäksi myös keino, jossa ei tarvitse muistaa numeroita mutta kylläkin vähän erikoinen näppäily:
    Shift-näppäin ja Alt Gr -näppäin alas, painetaan alempaa tarkenäppäintä (sitä jossa on ¨~^), päästetään nuo irti ja painetaan s tai S sen mukaan, halutaanko kirjoittaa š vai Š.

    Jos kirjoittaa Wordilla paljon tekstejä, joissa esiintyy hattukirjaimia, kannattaa määritellä Wordiin omat näppäilyt niille, vaikkapa niin, että saa Alt Gr s:llä aikaan hattu-s:n. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/word.html#muuta

    (Ai miksi puhun Wordista? No kun se on yleisin tekstinkäsittelyohjelma, ja kun esim. sähköpostissa ei yleensä ole syytä lainkaan käyttää hattu-s:ää, koska se ei välttämättä näy oikein lukijalle kuitenkaan.)
  2. Se, että täällä HTML-entiteetit "toimivat", on lähinnä virhe, joka johtunee siitä, että Suomi24:n käyttämä ohjelmisto on tehty väärin. Niitähän ei ole tarkoitettu käytettäväksi normaalissa tekstissä vaan todellakin HTML:n (ja SGML:n, XML:n ym.) sisällä.
  3. Normaali muoto on tietysti "monta". Mutta esimerkiksi ilmaisu "en juonut montaa lasillista" on nykyisin (v:sta 1995 alkaen) hyväksyttävä, vaikka sitä pitkään vastustettiin sen epäloogisuuden takia (kaksi partitiivin päätettä). Toisaalta useimmiten muodon "montaa" käytön voi välttää aika luontevasti. Lisätietoja:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html#montaa
  4. Suomen kielessä on kyllä yleensä käytetty kielennimeä "persia", mutta nimi "farsi" on yleistynyt mm. tämän kielen puhujien keskuudessa Suomessa. Niinpä ns. Kotoistus-hankkeessa ollaankin tavallaan virallistamassa nimi "farsi" eräissä yhteyksissä (kuten tietokoneohjelmien kielivalintavalikoissa, joissa on tärkeää, että kielen puhujat tunnistavat kielensä nimen eri kielillä), ks.
    http://www.kotoistus.fi/kop_avoimet.htm
    kohta "Kielten nimet suomeksi".

    Nimen "farsi" pieni etu on, että se tarkoittaa yksiselitteisesti nykykieltä, kun taas "persia" voi tarkoittaa myös muinaispersiaa.

    Suomalainen standardi SFS-ISO 639 mainitsee kyseisen kielen nimestä:
    "persia, nykypersia, farsi; Afganistanissa: dari".
    Kyseisen standardin tarkoitus ei kuitenkaan varsinaisesti ole määritellä kielten nimiä vaan koodit, ja se on lisäksi joissakin suhteissa vanhentunut. Kielten nimistä yleisesti ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/nimet.html
  5. Ks. esim.
    http://www.worldatlas.com/aatlas/infopage/stan.htm
    jossa on muutenkin selitetty -stan-loppuisten sanojen alkuperää. Sivulla
    http://www.bartleby.com/61/79/P0017900.html
    taas selitetään hiukan lisää:
    "This –stan is formed from the Iranian root *sta- [missä a:n päällä on pituusmerkki] 'to stand, stay,' and means 'place (where one stays), home, country.'"

    Persiahan on indoeurooppalainen kieli, ja tuo *sta-sanavartalo lienee sama yleiseurooppalainen juuri, jonka jatkajia ovat ruotsin "stå", saksan "stehen", latinan "stare" jne. Ja niinpä se on sukua myös englannin sanalle "state", joka perustuu latinan verbin "stare" partisiippiin.
  6. Seurauksena-sanan käyttö postpositiona on paljon vanhempi ilmiö kuin yleinen englannin taito. Se on syntynyt ruotsin ilmaisun "som följd av" vastineeksi.
  7. Keskustelufoorumeilla on tosiaankin syntynyt ongelmia, kun ihmiset vaativat poistamaan omia viestejään. Tästä ei liene ennakkotapauksia, ja on vaikea kysymys, miten tilanne olisi tekijänoikeudellisesti tulkittavissa.

    Käytännössä luultavasti otettaisiin huomioon, miten foorumin ylläpito on järjestetty ja millaiset tekniset mahdollisuudet käyttäjillä tai ylläpidolla on viestien poistoon. Lähtisin siitä, että käyttäjälle annettava mahdollisuus itse poistaa viestinsä on riittävä.
  8. Luepa uudestaan, mitä laissa sanotaan.

    Käyttö ystäväpiirissä on eri asia kuin ystävälle kopiointi.

    Lisäksi ystävä ja kaveri eivät ole synonyymeja. Laki puhuu yksityisestä käytöstä.

    Bileissä soittaminen taas on eri asia kuin yksityiseen käyttöön kopiointi. Siitä soittamisesta kannattaa kysyä Teostolta. Jos siitä joutuu maksamaan maksuja, niin se on siis aivan eri asia kuin _kopiointi_.
  9. Allekirjoittaneen toimesta on suoritettava sellaisen huomautuksen esittäminen, että substantiivitauti ilmentää taipumusta esiintyä eriasteisissa muodoissa. Esimerkiksi "hallituksen taholta tullaan toteuttamaan toimenpideohjelma, jonka tavoitteenasettelun lähtökohtana on suotuisan työllisyyskehityksen edistäminen sekä valtiontalouden menoerien kehitys tavalla, joka on sopusoinnussa tasapainoisen budjettipolitiikan kanssa".

    Hyvä pikatesti substantiivitaudin havaitsemiseksi: alleviivaa tekstin predikaatit (finiittimuotoiset verbit). Jos ne eivät kerro mitään sisällöstä eikä mikään niistä ilmaise toimintaa tai tapahtumaa, tauti on päässyt pahaksi. Tyypillisessä oireyhtymässä yli puolet predikaateista on olla-sanan muotoja ja lopuista valtaosa on käsitteellisiä sanoja kuten "suoritetaan".
  10. Vanhemmassa oikeuskirjallisuudessa on lähdetty siitä, että ns. benefisiaarinen eli "hyvän hyvyyttään" (ilman korvausta) annettu lupa teoksen käyttöön on tekijän milloin hyvänsä peruttavissa. Silloin kyllä ajateltiin, että kyse on esimerkiksi luvasta kirjan painamiseen, ja esitettiin, että tekijän tulisi tällöin korvata ne kulut, joita on ehkä aiheutunut painatuksen valmistelusta (esimerkiksi kirjan latomisesta, joka oli ennen aika kallista).

    Verkkojulkaisemisessa perumisoikeutta voidaan perustella vielä paljon vahvemmin. Ellei muuta ole sanottu, voidaan lähteä siitä, että lupa on annettu toistaiseksi. Tällöin se on tekijän milloin tahansa peruttavissa.

    Käytännössä yhdistyksenne tuskin pystyy edes esittämään mitään todistetta siitä, että julkaisulupa on ylipäänsä saatu. Jos ollaan vain suullisen luvan varassa, on aika vaikea perustella mitään, jos toinen osapuoli kiistää antaneensa luvan (tai antaneensa sen muuten kuin "toistaiseksi").

    Raastuvaan ette edes välttämättä pääse, jos kirjoittaja huomaa vedota oikeuksiinsa, jotka on säädetty laissa tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta. Hän vain esittää määrämuotoisen vaatimuksen Internet-operaattorillenne, ja sivut katoavat.

    Miksi muuten haluaisitte pitää yhdistyksen sivuilla kirjoituksia, jotka on kirjoittanut joku, jonka kanssa yhdistys on riitaantunut?
  11. Jos DVD sisältää elokuvateoksen, sen saa kopioida omaa yksityistä käyttöä varten tekijänoikeuslain 12 §:n nojalla. Tämän kieltävä lausuma on tehoton, ellei joku ole erityisesti sellaiseen sitoutunut.

    Tekijänoikeuden haltijoilla on kyllä pyrkimys kovastikin väittää oikeuksiaan vielä laajemmiksi kuin ne ovat.
  12. Kuvauksesi on aika sekava, mutta luultavasti haluat kolmea asiaa:

    1) Hakemistosivun, jolla on linkit eri sivuillesi. Tee sivulle lista, jonka alkioina on linkkejä, tyyliin
    Runojani:

    runon 1 nimi
    runon 2 nimi
    ...


    2) Kullekin sivulle linkin tuolle hakemistosivulle. Sivuston kokonaisuudesta riippuu, mikä sopii linkin nimeksi ja minne linkki kannattaa laittaa. Yksinkertainen menettely on panna sivun alkuun esim.
    Matti Meikäläisen runoja
    jos olet antanut hakemistosivulle nimen index.html.

    3) Kullekin sivulle, varmaankin yleensä sen loppuun, linkin "seuraavalle" sivulle. Tällöin määrittelet tietysti itse, mikä on "seuraava" eli mikä on sivujen järjestys. Linkit sinänsä ovat ihan normaaleja, mutta kannattaa huomata, että on fiksua antaa sekä tiedostolle että linkille nimi, joka kertoo jotain sivun sisällöstä, esim.:

    Seuraava runo:
    Vastaavuuksia
    elämän kontrapunktissa
  13. Ei lauseessa tarkoiteta, että suurvallat olisivat sodan seurauskin, joskin todellisuudessa on niin, että suurvallat yleensä syntyvät sodista. "Ei parlamenttien päätöksillä, vaan verellä ja raudalla."

    Käytännössä sanasta "seurauksena" on tullut kirjasuomen postpositio. Ei tässä sinänsä ole mitään sen kummempaa kuin siinä, että sanasta "jäljessä" on tullut postpositio. Harvoinpa nykyisin moni kulkee sananmukaisesti jonkin jäljessä (siis esimerkiksi lumeen jääneessä jälkijonossa, jalanjäljissä, taivaltaen).

    On tietysti turhaa ja tarpeetonta käyttää ilmaisua "sodan seurauksena" silloin, kun "sodan takia" ajaisi saman asian. Kielenoppaiden vakioaiheistoa on sellaisen kielenkäytön paheksuminen. Ja mikäpä siinä, sopii niitä paheksua. Parempi olisi nauraa.

    Nykymaailmassa ivanauru - varsinkin aiheellinen - on paljon tehokkkaampi kielenohjailun väline kuin kirjalliset ohjeet saati suomen kielen lautakunnan päätökset.

    Eihän kukaan sano luonnollisessa puheessaan "hintojen nousun seurauksena" vaan "hintojen nousun takia" tai todennäköisemmin "koska hinnat nousi(vat)".
  14. Ei se merkitse, että ystäväpiirille saa kopioida. Se sanoo, että omaa käyttöä on myös perhe- ja ystäväpiirissä käyttö. Saat siis esimerkiksi kuunnella yksityiseen käyttöösi kopioimaasi äänitettä myös muiden perheenjäsenten kuullen, samoin kuin silloin, kun on ystäviä kylässä. Tällä ei ole tekemistä sen kanssa, saatko kopioida toisille.

    Lisäksi on hyvä huomata, että _laki_ puhuu yksityisestä käytöstä. Tätä on kyllä oikeuskirjallisuudessa ja muissa tulkinnoissa tulkittu väljentävästi. Oikeuskirjallisuudessa on tapana korostaa, että yksityiseksi käytöksi luetaan käyttö lähimmässä perhe- ja ystäväpiirissä. "Ystävä" tarkoittaa tässä jotain muuta kuin "kaveria". On erittäin kyseenalaista, ovatko esimerkiksi koululuokan bileet "yksityistä käyttöä" eli saako niissä soittaa musiikkia, joka on kopioitu yksityiseen käyttöön.
  15. Siinä ei missään sanota, että kaverille saa kopioida.

    (Luultavasti ymmärsit tämän väärin: "Yksityisen kopioinnin edellytyksenä ei ole, että henkilö omistaisi kopioitavan teoskappaleen. Kopion voi valmistaa esimerkiksi ystävältä tai kirjastosta lainatusta taikka tietoverkossa saatavilla olevasta teoksesta." Mutta sehän ei puhu kaverille kopioinnista. Se puhuu siitä, että saat lainata kaverilta äänitteen ja kopioida sen omaan käyttöösi.)
  16. Laki ei puhu sävelteoksesta, vaan sävellysteoksesta.

    Esimerkiksi tekijänoikeusneuvoston lausuntoja tutkimalla havaitsee nopeasti, että äänitetty musiikki on sävellysteos.
  17. Vallitsevan (joskaan ei ihan ongelmattoman) tulkinnan mukaan netistä saa ladata musiikkia omaan käyttöön, vaikka se olisi laitettu nettiin laittomasti. Laki tulee todennäköisesti muuttumaan niin, että homma muuttuu laittomaksi; asiasta on hallituksen esitys eduskunnassa.

    Netissä laittomasti levityksessä olevan tietokoneohjelman lataaminen muuten on jo nykyisen lain mukaan laitonta.

    Kopioiminen kavereille on kiellettyä. Vaikka kopioinnin yksityiseen käyttöön saa yleissäädöksen mukaan antaa toisen tehtäväksi (esimerkiksi voi teettää omaan käyttöön kopioita kopiolaitoksessa), niin erikseen on säädetty, että tämä ei koske "sävellysteoksia" eli musiikkia. Tekijänoikeuslain 12 §.
  18. Seuraavassa eräs selitys:

    ad hoc tapauskohtainen t. tapauskohtaisesti, yhteen tarkoitukseen soveltuva(sti)

    Periaatteessa sitaattilaina latinasta, merkitykseltään 'tätä varten', mutta käytetään tavallisemmin määritteenä, esim. "ad hoc
    -ratkaisu". Usein sävyltään lievästi paheksuva; taustalla voi olla ajatus, että olisi pitänyt löytää tai kehittää yleinen ratkaisu mutta tehtiinkin jokin "viritelmä", joka sopii vain yhteen tilanteeseen eikä siihenkään ehkä luotettavasti.

    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanata.html#ad hoc

    Kirjoitetaan siis "ad hoc -ratkaisu", ja jos sattuu rivinvaihto sanojen "ad hoc" jälkeen, tulisi yhdysmerkki kirjoittaa seuraavan sanan alkuun:
    ... ad hoc
    -ratkaisu ...

    Tästä oikeinkirjoitussäännöstä ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.4.html#sanal
  19. Mitähän standardia olet lukenut?

    Oikeasti HTML:n määrittelyssä lukee DTD:ssä

    value CDATA #IMPLIED -- defaults to element content --
    >

    ja proosatekstissä

    value = cdata [CS]
    This attribute specifies the initial value of the control. If this attribute is not set, the initial value is set to the contents of the OPTION element.

    http://www.w3.org/TR/html4/interact/forms.html#edef-OPTION
  20. Sinulle on opetettu väärin. Ei mitenkään harvinaista. Vastoin yleistä luuloa äidinkielenopettajat eivät ole erehtymättömiä eivätkä suinkaan aina opeta samaa kuin virallinen kielenhuolto.

    Aluksi yleishuomautus: yhdyssanassa normaalisti vain jälkiosa taipuu; poikkeuksen muodostavat lähinnä jotkin sellaiset yhdyssanat, joiden alkuosa on adjektiivi.

    Kun yhdyssanan alkuosana on adjektiivi, niin joissakin tapauksissa alkuosakin taipuu, joissakin ei, ja joissakin molemmat vaihtoehdot ovat sallittuja. Sääntöjen rikkominen on sitten vielä eri asia ja saattaa jossakin vaiheessa johtaa sääntöjen tarkistamiseen.

    Selviä sääntöjä ei ole, mutta esimerkiksi Uusi-alkuisissa paikannimissä taitaa alkuosa aina taipua (Uudellamaalla, Uudellakirkolla, Uudessa-Seelannissa jne.). Joitakin lisähuomautuksia:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.3.html#yhd-taiv
    21. 133 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt