yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Suomeen+sana+on+tietysti+tullut+ruotsista.+Sana+on+levinnyt+eurooppalaisiin+kieliin+turkista,+johon+se+on+tullut+persiasta.+Nykyturkin+asu+on+köşk,+ja+sana+tarkoittaa+alkujaan+paviljonkia.https://www.etymonline.com/search?q=kiosk(Etymonline+on+yleensä+hyvä+tietolähde,+mutta+turkin+sanoja+siellä+ei+osata+kirjoittaa+oikein.)
  2. Veikkaisin,+että+Pärmäkoski-nimen+alku+ei+liity+pergamenttiin,+vaan+sellaisiin+sanoihin+kuin+”päärme”+ja+”päärmätä”;+ensimmäisen+tavun+vokaali+on+lyhentynyt.
  3. 42!+Ja+tässä+voi+huutomerkin+tulkita+välimerkiksi+tai+kertoman+merkiksi,+miten+vain+halutaan.Lausekkeen+0⁰+arvo+voidaan+määritellä+miten+vain+halutaan.+Määrittelyt+ovat+ihmisten+tekemiä.+Jotkin+määritelmät+ovat+hyödyllisiä+ainakin+joissakin+tilanteissa,+jotkin+eivät,+ja+minun+juuri+esittämäni+kuulunee+jälkimmäiseen+tyyppiin.Hyödyllisiä+määritelmiä+tässä+yhteydessä+lienevät+lähinnä+0,+1+ja+määrittelemätön+(käsitettynä+erityiseksi+arvoksi,+pikemmin+kuin+määrittelemättä+jättämiseksi;+tällainen+arvo+voi+propagoitua+laskennassa+ja+välittää+eteenpäin+tiedon,+että+laskennassa+on+tullut+eteen+operaatio,+jolle+ei+ole+määritelmää;+voidaan+numeerisessa+laskennassa+tietokoneella+esittää+arvona+NaN,+not+a+number,+”epäluku”).
  4. ”Nykysuomen++etymologisen+sanakirjan”+mukaan+sanalla+on+vatsineita+sekä+lähi-+että+etäsukukielissä+(samojedikieliä+myöten),+ja+se+lasketaan+vanhaan+omaperäiseen+sanastoon+kuuluvaksi.+Alkuperäiseksi+asuksi+on+rekonstruoitu+*mäkte.+Viron+etymologinen+sanakirja+kertoo+olennaisesti+saman,+http://www.eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=mätas&F=M&C06=etEpäselväksi+jää+mielestäni+sanan+s-aines.+Se+näyttäisi+esiintyvän+itämerensuomalaisissa+kielissä+(esim.+viron+mätas.+vepsän+mättaz),+mutta+ei+laajemmin.+Tuntuisi+todennäköisemmältä,+että+sellainen+aines+olisi+liittynyt+mukaan+johtimena+itämerensuomen+kehityksen+aikana,+kuin+että+se+olisi+alkuperäinen+ja+olisi+hävinnyt+kaukaisemmista+sukukielistä.
  5. ”Joku”+on+ikivanha+pronomini,+joka+on+muodostunut+sanojen+”jo”+ja+”ku”+yhdistelmänä+joskus+muinaisuudessa.+Se+siis+on+alkujaan+yhdyssana,+ja+koska+sen+molempia+osia+taivutetaan,+saadaan+muodot+”jonkun”,+”jotakuta”+jne.+Osittain+samantapainen+on+”jokin”,+mutta+siinä+vain+alkuosa+taipuu+(”jonkin”,+”jotakin”+jne.).
  6. Ei+se+anna+mitään+vastausta+–+ainakaan+suoraan.+Vastaava+tapaus+on+kuitenkin+ilmaisutyyppi+”paras+ikinä”,+ja+sen+sanakirja+leimaa+arkiseksi.+Aiemmin+sitä+pidettiin+virheellisenä.+Hiukan+tarkempi+kuvaus:http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/normit.html#ikina
  7. Sitä+kutsutaan+maksuksi,+koska+jos+sitä+kutsuttaisiin+sakoksi+tai+sen+nimessä+olisi+rangaistus-sana,+sitä+olisi+käsiteltävä+rangaistuksena+ja+liputta+matkustamista+rikoksena.+Tästä+taas+seuraisi+viranomaisten+toimintaa+hankaloittavia+asioita+kuten+rikosoikeudellisia+periaatteita,+ja+lisäksi+tilastoidun+rikollisuuden+määrä+olisi+nykyistä+paljon+suurempi.Sanaa+”tarkastusmaksu”+voitaisiin+perustella+vaikkapa+sillä,+että+se+on+(lippujen)+tarkastuksessa+(liputta+matkustavalle)+määrättävä+maksu.+Todellinen+syy+on+varmaan+se,+ettei+kukaan+keksinyt+parempaakaan+nimitystä+(kun+kaikkki+rangaistukseen+viittaava+on+kielletty).
  8. Sivulla+on+joitakin+vanhentuneita+tietoja+(esim.+”huomioida”+on+nykyisin+hyväksytty+merkitykseen+’ottaa+huomioon’)++ja+muutama+vähän+outo+kannanotto+(esim.+väite,+jonka+mukaan+”kirjakieli”+olisi+väistyvä+termi).+Enimmäkseen+tiedot+ovat+oikein.+Mutta+sivuhan+on+lähinnä+kooste+tavallisista+virheistä+ja+niiden+oikaisuista,+joten+hakuteokseksi+siitä+ei+ole.Jos+kirjoitusasuista+on+kyse,+niin+Kielitoimiston+sanakirja+on+kai+ensisijainen+lähde.+Tosin+siinäkään+ei+tietenkään+ole+kaikki+suomen+sanoja+eikä+sanojen+kaikkia+taivutusmuotoja.http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/On+myös+Nykyajan+kielenopas,+jossa+on+kaikenlaista+asiaa+suomen+kielestä:http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/
  9. Sanotaan.+Kyseessä+lienee+melko+laajalevikkinen+ilmiö.+Tarkemman+tiedon+voi+aikanaan+lukea+Suomen+murteiden+sanakirjasta,+kunhan+se+joidenkin+vuosien+jälkeen+pääsee+t-kirjaimeen+saakka.
  10. Sanaa+käytetään+”viemäröitävistä+sade-+ja+sulamis-+ym.+suhteellisen+puhtaista+pintavesistä”.http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/Sanakirjan+hiukan+oudossa+esitystavassa+elatiivi+(-sta-sija)+kuvauksessa+ilmaisee+ilmauksen+”epävirallisuutta”,+joka+tarkoittanee+lähinnä+sitä,+että+sana+esiintyy+yleiskielessä,+mutta+ei+ole+ammattikielen+termi.+Tämä+taitaa+tässä+mennä+hiukan+pieleen,+sillä+kyseessä+on+päinvastoin+juuri+ammattikielen+sana,+ei+yleiskielen,+kuten+esim.+TSK:n+sanastoista+ilmenee.http://www.tsk.fi/cgi-bin/netmot.exe?UI=figr&qfind=hulevesi
  11. Kirjoitetaan+”al-”+suomalaisen+standardin+mukaan,+ks.http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/arabia.html#alOsan+”Fayed”+kirjoitusasu+on+eri+asia+ja+riippuu+siitä,+seurataanko+puhutun+arabian+jotain+muotoa+jonkin+säännön+mukaan.+Kirja-arabiassa+ei+ole+e-äännettä.
  12. Teoriassa+HI-virus+tai+hi-virus+on+oikein,+koska+Kielitoimiston+sanakirja+sanoo+niinhttp://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=HI-virus&SearchWord=hiv&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1Käytännössä+sellainen+on+pelleilyä.+Moinen+linjahan+tarkoittaisi,+että+myös+esimerkiksi+CD-levy+pitäisi+muuttaa+C-levyksi+ja+FTP-protokolla+FT-protokollaksi."HIV"+on+yleisesti+tunnettu+ilmaus,+eikä+siitä+ole+syytä+leikellä+kirjaimia+pois.+Myös+mm.+Duodecim+käyttää+asua+HIV-virus+ainakin+tässä:http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01189
  13. "Kirjeen+alkutervehdyksissä+yms.+voidaan+käyttää+pilkkua,+mutta+se+ei+ole+välttämätöntä:Hei,+Maija+~+Hei+Maija"http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1680
  14. Molemmat+ovat+"oikein"+siinä+mielessä,+että+kielenhuolto+ei+tässäkään+asiassa+ole+saanut+päätetyksi,+kumpi+on+oikein.+Ks.+http://www.kielitoimistonsanakirja.fi+jossa+on+perustiedot+sanojen+taivutuksestakin.Luonnollisempi+on+"salibandyä",+koska+partitiivin+pääte+ääntyy+ä:nä+tässä+sanassa.+Vanhaan+hyvään+aikaan+kielenhuoltajat+pitivät+luonnottomana,+että+kirjoitetaan+eri+päätteet+kuin+lausutaan.
  15. Olet+ilmeisesti+kopioinut+IPA-ääntämismerkinnän+Wikipedia-sivulta+lähdettä+kertomatta.+No+eihän+Wikipediasta+lähteeksi+olekaan,+ja+erikielisillä+Wikipedia-sivuilla+Emil+Cioranista+on+jännästi+erilaisia+ääntämyksiä.+Ja+jotta+olisi+hankalampaa,+romaniankieliseltä+sivulta+ääntämistieto+puuttuu.Periaatteessahan+asia+riippuu+siitä,+mitä+kieltä+nimi+on.+Tämä+ei+ole+itsestään+selvää+silloinkaan,+kun+tiedetään,+ketä+tarkoitetaan.+Esimerkiksi+Emil+Cioran+syntyi+Romaniassa+ja+hänen+nimensä+lienee+romaniankielinen,+mutta+hän+muutti+Ranskaan+ja+asui+siellä+kymmeniä+vuosia+–+missä+vaiheessa+voidaan+sanoa+hänen+ranskalaistuneen+nimeltään?No,+käytännössä+voinemme+lähteä+siitä,+että+nimeä+pidetään+romaniankielisenä+ja+se+lausutaan+sen+mukaan,+mutta+suomeen+mukautettuna,+siis+”tšoran”.+Ainakaan+suomenkieliseen+puheeseen+–+vastakohtana+nimen+lausumiselle+aivan+erillisenä+äännähdyksenä+–+ei+kannata+yrittää+ängetä+painoa+muulle+tavulle+kuin+ensimmäiselle+eikä+keskittyä+tuottamaan+affrikaattaa.+Riittää+sanoa+alussa”t”+ja+”š”+peräkkäin,+sillä+useimmilla+on+ihan+tarpeeksi+työtä+siinä,+että+saa+š:n+suhahtamaan+sen+verran,+että+sen+voi+hyvällä+tahdolla+erottaa+s:stä.Nimen+taivutuksessa+ei+ole+mitään+erikoista:+nimeen+lisätään+sidevokaaliksi+i+ja+sen+jälkeen+sijapääte,+siis+Cioranin,+Cioranille,+Ciorania+jne.+Tätä+ei+muuttaisi,+vaikka+nimi+lausuttaisiin+ranskan+mukaisesti+niin,+että+”an”+ääntyy+yhtenä+vokaalina,+nasaalisena+a:n.+Suomen+kieleen+on+nimittäin+jo+ammoisina+aikoina+vakiintunut+periaate,+jonka+mukaan+nasaalivokaaliin+loppuvia+ranskalaisia+nimiä+taivutetaan+ikään+kuin+ne+loppuisivat+siihen+konsonanttiin+(yleensä+n,+joskus+m),+jolla+nasaalisuus+osoitetaan+ranskassa.+Tämä+konsonantti+myös+äännetään+taivututuissa+muodoissa.+Esim.+Danton+[dãtõ]+:+Dantonin+[dãtõnin].+(Tämäkin+on+lähinnä+erityisen+huoliteltu+ääntämys;+käytännössähän+sanotaan+yleensä+[dantton],+[danttonin]Ne,+joiden+mielestä+ihmisellä+on+oikeus+määrätä+nimensä+lausuminen+ja+taivutus,+ovat+varmaankin+jo+kaivamassa+Emil+Ciorania+haudastaan+kuultavaksi.
  16. Amerikassa+käytetään+yleisnimitystä+”brandy”+väkevistä+alkoholijuomista,+jotka+on+valmistettu+viinistä+tislaamalla.+Sen+sijaan+suomessa+ja+ruotsissa+näitä+yleisnimityksiä+ei+ole+tapana+käyttää+muutamista+sentyyppisistä+juomista,+vaan+niistä+käytetään+spesifisempiä+nimityksiä;+lähinnä+tämä+koskee+nimityksiä+”konjakki”+ja+”armanjakki”.Koska+Amerikassa+”brandy”+voi+siis+aivan+hyvin+tarkoittaa+konjakkia+mutta+Suomessa+tai+Ruotsissa+ei,+kääntäjällä+on+pulma.+Jos+hän+voi+päätellä,+että+todellisuudessa+juodaan+konjakkia,+valinta+on+selvä.+Myös+jos+juoman+tarkempaa+tyyppiä+ei+tiedetä,+päädytään+yleensä+konjakki-sanan.+Kuulostaisi+vähän+omituiselta+kysyä+vieraalta+”Haluatko+brandyn?”+Sehän+kuulostaisi+siltä,+että+ei+ole+varaa+tarjota+konjakkia,+vaikka+”Would+you+like+a+brandy?”+ei+sisällä+mitään+sellaista.
  17. Kuten+useimmat+kivat+historialliset+tarinat,+kertomuksesi+de+Gaullen+(sic)+vierailun+vaikutuksista+ei+ole+tosi.+Neuvostoliitossa+valmistettiin+ja+myytiin+Sovetskoje+šampanskojea+loppuun+asti,+ja+sen+jälkeenkin+nimen+käyttö+on+jatkunut+Venäjällä+ja+muualla.
  18. Voisitko+mainita+yhden+kansainvälisen+sivuston,+jossa+väitetään+tuollaista?+Tai+no+mieluiten+kolme;+sen+verranhan+pitäisi+olla+helppo+mainita,+jos+sanalle+”usein”+on+mitään+katetta.Selvää+kuitenkin+on,+että+suomessa+ei+ole+kieliopillista+futuuria+siinä+mielessä,+että+tulevaisuuteen+viittaavissa+lausumissa+säännönmukaisesti+käytettäisiin+erilaista+verbinmuotoa+(yksinkertaista+tai+yhdistettyä)+kuin+nykyisyyteen+viittaavissa.
  19. Molemmat+ovat+mahdollisia.+Kielenhuolto+ei+ole+ottanut+selvää+kantaa,+mutta+monikko+(seuraaville)+on+turvallisempi.+Ks.http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html#lukus-attr
  20. Jopas+tuli+hankala+kysymys.+Mutta+aloitan+helposta+päästä.+Eliölajien+tieteelliset+nimet+noudattavat+latinan+kielioppisääntöjä+eräiltä+osin,+mutta+niiden+ainekset+ovat+peräisin+suurelta+osin+kreikasta.+Toki+latinan+sanojakin+on+paljon,+mutta+silloin+on+kyse+usein+”uuslatinasta”.+Lisäksi+mukana+on+muiden+kielten+sanoja,+jotka+on+vain+jossain+määrin+sopeutettu+latinaan.Sana+”biarmicus”+esiintyy+toisena+osana+(lajiepiteettinä)+kahden+lintulajin+nimessä:+viiksitimali+(ent.+pyrstötiainen)+/Panurus+biarmicus/+ja+keltapäähaukka+/Falco+biarmicus/;+jälkimmäistä+ei+ole+tavattu+Suomesta.Yllätyin+huomatessani,+että+yleensä+luotettavana+ja+informatiivisena+pitämäni+Jukka+Hintikan+kirja+”Suomen+lintujen+nimet”+selittää+viiksitimalin+tieteellisen+nimen+toista+osaa+näin:+”bi-+(lat.)+kaksi-;+arma+(lat.)+=+ase;+myös+biarmicus+=+permiläinen”.+Sananalku+”bi-”+’kaksi-’+esiintyy+toki+latinassa,+ja+”arma”+on+latinaa+ja+tarkoittaa+asetta,+mutta+vaikka+latinassa+on+johdin+”-icus”,+niin+tuollainen+johdos+olisi+outo;+normaalimpi+olisi+”biarmatus”.+Ainakaan+tällaisia+sanoja+ei+esiinny+klassisessa+latinassa.+On+tietysti+mahdollista,+että+nimen+antaja+on+muodostanut+sanan+omalla+luovalla+tavallaan.+Nimeäjä,+Linné,+ei+kuitenkaan+ole+mitenkään+selittänyt+nimeä+(Systema+naturæ,+10.+painos,+s.+190,+kuvaa+vain+lajin+ulkonäköä:+”vertice+cano,+cauda+corpore+longiore”).”Biarmicus”+olisi+kielellisesti+normaali+johdos+sanasta+”Biarmia”,+joka+on+latinisoitu+muoto+sanasta+”Bjarmaland”,+joka+on+keskiaikaisissa+islantilaisissa+ja+skandinaavisissa+teksteissä+esiintyvä+nimitys+alueelle,+jonka+on+päätelty+sijainneen+Vienanmeren+tai+ehkä+Pohjoisen+jäämeren+tienoilla.+Merkitykseltään+tämä+selitys+olisi+kuitenkin+outo:+viiksitimalin+levinneisyys+ei+ulotu+sinne+päinkään.Vielä+kummallisempi+tällainen+selitys+olisi+keltapäähaukan+tieteellisen+nimen+toiselle+osalle,+sillä+tämä+lintu+esiintyy+aavikoilla,+harvinaisena+kyllä+Euroopassakin,+mutta+vain+Välimeren+alueella.”Kaksiaseisuuden”+tulkinta+esiintyy+sen+osalta+kyllä+Hikipediassa,+vai+oliko+se+nyt+Wikipedia,+jossa+on+seuraava+teksti+alaviitteessä:+”biarmicus,+Latin+for+’being+twice+armed’,+in+reference+to+the+additional+sharp+points+behind+the+billtip.+These+are+typical+of+falcons+in+general+however,+not+just+this+species.”+Selitys+ei+siis+tunnu+ihan+itsekään+uskovan+itseensä,+eikä+sille+ole+mitään+viitettä.Jotenkin+tuntuu+siltä,+että+Linné,+joka+oli+monipuolisesti+sivistynyt+ruotsalainen,+taisi+tuntea+saagojen+kertomukset+Bjarmalandista.+Ja+vaikka+hänen+latinansa+onkin+osittain+vähän+erikoista,+tuskin+hän+olisi+sepittänyt+sanoista+”bi-”+ja+”arma”+sellaista+muodostetta+kuin+”biarmicus”,+varsinkaan,+kun+se+olisi+sekoittunut+bjarmilaiseen.+Niinpä+veikkaisin,+että+Linné+todella+halusi+viitata+Bjarmalandiin+(Biarmiaan).+Mutta+miksi?+Ehkä+hän+päätteli+(virheellisesti),+että+tämä+harvinainen+lintu+pesii+Bjarmalandin+suunnalla.Valitettavasti+siis+mitään+vähänkään+uskottavaa+etymologiaa+ei+tunnu+löytyvän.
    21. 1 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt