yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Venäjäksi sanotaan ”на Невском проспекте” siksi, että venäjässä (kuten suomessakin) adjektiivikin taipuu sijamuodoissa. Kai teille on se opetettu? Tässä tapauksessa on yksinkertaisesti niin, että на-prepositio vaatii sekä adjektiivin että substantiivin prepositionaaliin. Prepositionaalin muodostus kerrotaan kieliopeissa.

    Venäjää kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin. Tätä varten voit asentaa koneeseesi kyrillisen näppäimistöasettelun, ks. esim.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/rufi.html
  2. Onhan se. Eipä tullut mieleeni, ehkä siksi, että sovinismi on jo loitontunut varsin kauas chauvinismista sekä kirjoitusasultaan että merkitykseltään.

    Jos rupeaa etsimään, niin varsinkin vanhalta ajalta löytyisi jonkin verran lisää tapauksia, kuten areiolaisuus ja pelagiolaisuus, Ja sitten on adjektiiveja kuten aristoteelinen, homeerinen jne.
  3. Aiemmin vallitseva muoto oli ”marxilainen” (mm. ainoa Nykysuomen sivistyssanakirjassa mainittu muoto), kun taas nykyisin tavallinen muoto on ”marksilainen”; se on jo Suomen kielen perussanakirjassa ensisijainen. Tämä on erikoinen pala kulttuurihistoriaa, koska aiemmin ks:llinen muoto oli jossain määrin rahvaanomainen ja etenkin äärioikeiston käyttämä (”Marksilaiset maasta pois!”).

    Kysymyksen olettamat ovat siis vähän hakoteillä, mutta kysymys on sinänsä relevantti, sillä onhan normaalia, että vieraan nimen johdoksessa säilytetään alkuperäinen kirjoitusasua. Tästä on vain pari muuta poikkeusta; mieleen tulevat ”darvinismi” (myös ”darwinismi”) ja ”pastöroida”. Ai niin, ja ”gaussata”, mutta se on arkikielinen.

    Säännöt eivät ota asiaan kantaa, mutta käytännössä jaetaan tarvittaessa x:n edeltä (mar-xilainen), vaikka se onkin ääntämyksen kannalta epäloogista. Hyvänä sellaista jakoa ei tietenkään voi pitää.
  4. Pori–Ålborg-yhteyksiä löytyy kyllä SASin sivujen kautta, esimerkiksi http://www.flysas.fi (englanniksi, hinnat euroina).
  5. Ei tuosta tule ongelmia Suomen sisäisellä lennolla. Suomessa kyllä asia ymmärretään. Varsinaisissa varaustiedoissa ei ä-kirjainta edes voi käyttää; tämä koskee yleisesti lentoyhtiöiden käyttämiä varausjärjestelmiä. Nettikaupat käsittelevät ä-kirjaimen eri tavoilla: osa muuttaa a:ksi, osa ae:ksi. (Tämä voi riippua jopa siitä, minkä kielistä kaupan versiota käytetään.) Check-inissä pitää käyttää sitä nimiasua, joka varaustiedoissa todellisuudessa on, ja sen pitäisi näkyä varausvahvistuksessa; tässä tapauksessa siis sellaista asua, jossa on ae.

    Jossakin sopivan eksoottisessa ja hankalassa maassa voisi ongelmia joskus syntyä, mutta eiköhän niistä selittämällä selviä. Varminta lienee alun perinkin kirjoittaa Ä:n tilalle A, koska ulkomaalaisen silmin varauksessa oleva nimi HAMALAINEN vastaa paremmin passissa olevaa nimeä HÄMÄLÄINEN kuin nimi HAEMAELAEINEN.
  6. Todennäköisesti siksi, että englannin kirjoitusasun vakiintuessa varhais-uusenglannin kaudella sana ”have” lausuttiin vielä suunnilleen ”haave”. Hyvin tavallisissa sanoissa tapahtuu usein säännötöntä lyhenemistä, ja ilmeisesti sanan ääntämyksestä putosi -e pois melko varhain ja sanan vokaali lyheni, ennen suurta vokaalimuutosta, jossa mm. pitkä a muuttui ei-diftongiksi. Kirjoitusasu oli kuitenkin ehtinyt vakiintua, eikä loppu-e:tä jätetty pois kirjoituksesta.
  7. ”Juoksumetri” on epäasiallinen sana eikä edistä selvyyttä. Metri on pituuden yksikkö, eikä yksikköön pidä liittää etuliitteitä, jotka yrittävät kuvata sitä, mihin yksikköä käytetään.

    Kun pensaita istutetaan kolme yhtä metriä kohti, niin pensaiden välit voivat toki vaihdella. Jos kuitenkin oletetaan, että ne istutetaan aivan tasavälein ja pensaat kuvitellaan pistemäisiksi, niin etäisyydeksi tulee 33 1/3 senttimetriä.

    Se, että tällaisissa yhteyksissä pensasrivin kunkin pensaan katsotaan kuuluvan vain yhteen metrin matkaan, on sovinnainen käytäntö, eikä sen takia tarvitse käyttää virheellisiä mittayksikön nimiä.

    Vastaavasti esimerkiksi ”hyllymetri” on epäasiallinen sana. Ilmauksen ”minulla on kymmenen hyllymetriä kirjoja” sijasta pitäisi sanoa esimerkiksi ”kirjani vievät kymmenen metriä hyllytilaa”.
  8. 1) En muista koskaan kuulleeni enkä nähneeni asua ”mariginaali”, mutta kieltämättä Googlella löytyy enemmän osumia kuin voisi olettaa satunnaiselle kirjoitusvirheelle löytyvän. Saattaisi olla sanan ”originaali” vaikutusta. Sanan ”marginaali” normaali äänneasu suomessa on ”markinaali”, ja todennäköisesti ”mariginaalI” vastaavasti luetaan ”marikinaali”. Tosin k-äänne saattaa olla hiukan keskimääräistä soinnillisempi.

    2) Käytänne-sanan historia tunnetaan melko hyvin. Sitä on kuvailllut – ja sanaa suositellut – Terho Itkonen Kielikellon numerossa 2/1992. Siinä sanan sepittäjän sanotaan olevan todennäköisesti Hannes Teppo (k. 1953). Yleistymään sana rupesi ilmeisesti vasta 1990-luvulla, ja silloin se pääsi Suomen kielen perussanakirjaan. Itkonen perustelee sanaa sillä, että käytäntö-sanaa on käytetty vain yksikössä ja että se menettelytavoista puhuttaessa sen merkitys on monikollinen, ’käytössä olevat menettelytavat (kokonaisuutena)’ – vaikka Nykysuomen sanakirja ei näin esitäkään. Siksi muka tarvittiin uusi sana merkitykseen ’käytössä oleva menettelytapa’.

    Epäselväksi jää muun ohessa se, miksi ”menettelytapa” ei kelvannut, jos sanaa ”käytäntö” pidettiin liian monimerkityksisenä tai merkitykseltään monikollisena. Joka tapauksessa tällainen kielenparantelu – joku sanoisi ”besserwisseröinti” – ilmeisesti muodostui muodikkaaksi mm. kielenhuollossa ja -tutkimuksessa, suunnitelmakielessä ja hallintokielessä. Veikkaisin, että luontevaan yleiskieleen se ei pääse mm. sen takia, että sillä ei ole tukenaan englannin esimerkkiä. Englannissahan ”practice” tarkoittaa sekä käytäntöä yleisesti (esim. teorian vastakohtana) että erityistä käytäntöä, ”käytännettä”.
  9. Lainauksessa on kaksi lausetta. Ensimmäisen subjekti on ”kielivirhettä”, joka on ns. eksistentiaalisubjekti (ks. http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=910), ja toisessa ei ole subjektia, joskin voidaan myös sanoa, että siinä on implisiittisenä subjektina ”sinä” (ks. http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=911).
  10. Se-sana viittaa aivan normaalisti edellisen lauseen subjektiin, eli lause sanoo. Jos tämä on outoa, lukaisepa vaikka Nykysuomen sanakirjan artikkeli ”sanoa”, niin käsityksesi avartuvat.

    Paperilehdestä (ja myös verkkosivustossa) sanotaan ”sivulla” lähinnä siksi, että ruotsissa on ”på sidan”. Monet vierasvoittoisuudet ovat vakiintuneet kieleen, mutta tämä ei ole pätevä syy suosia vierasvoittoisuuden lisääntymistä. Lisäksi on jossain määrin luontevaa sanoa ”sivulla” siksi, että sivu ajatellaan pinnaksi, jolle on aseteltu sisältöä. Mutta ilman vierasta vaikutusta olisimme tuskin päätyneet sanomaan, että sivulla on jotain, poiketen siitä, että sanomme että taulussa, valokuvassa tai papyruskäärössä on jotain.

    ”Sivustolla” on yhtä epälooginen ilmaus kuin olisi sanoa, että ”kirjalla” (pro ”kirjassa”) on jotakin.
  11. Ritarihuoneen tiedoista ilmenee, ks.
    http://www.riddarhuset.fi/fin/suvut_ja_vaakunat/
    että kreivillinen Bergin suku on (baltian)saksalaista alkuperää, joten ääntämys [berk] johtuu varmaankin saksan ääntämyksen jäljittelystä.
  12. Keskustelussa
    http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-3948.html
    on joitakin arveluja. Eipä siellä oikein parempaa selitysyritystä ole kuin että ruotsia puhuvat kirjurit olisivat kirjoittaneet suomalaisen sukunimen ”Närhi” asussa ”Nerg” (joka ruotsin mukaan luetaan suunnilleen ”närj” tai jopa ”näri”).
  13. Tietysti oli jotain tägejä, mutta minä siis kerroin, mikä oli vikana: kuvan URLissa img-tägin src-määritteessä oli ”\” kun pitää olla ”/”. Siis esimerkiksi src=”foo\bar.jpg”, kun pitää olla src=”foo/bar.jpg”.

    Tai no voi se olla jotain muutakin. Palvelin lähettää väärän Content-Type-otsakkeen? Tiedosto on siirretty ns. Ascii-moodissa? Tiedosto meni sittenkin väärään paikkaan? Suojaukset on väärät, maailma ei näe? Mainostensuodatin suodattaa kuvan pois? Arvaillaan lisää, tää on kivaa!
  14. Mainitseeko kirja ehdon x ≠ 0? Pitäisi mainita. Alkuperäinen lauseke on määrittelemätön, kun x = 0, mutta sievennetty lauseke ei ole.

    P.S. Sievennyksen voi tehdä hyvin suoraan: (x^n x^n) / ( x^n + x^n) = (x^n x^n) / ( 2x^n) = (x^n)/2, kun x ≠ 0. Siis supistetaan x^n:llä.
  15. Yritysten ja yhteisöjen nimiä ei yleensä käännetä, paitsi jos yritys tai yhteisö itse käyttää itsestään eri nimiä eri kielillä. Yritys- tai yhteisömuotoa osoittava lyhenne kuten ”Oy” tai ”Ry” on useimmiten aivan turha.

    Tekstinkäsittelijöitä ei enää juuri ole, koska nykyisin ihmiset kirjoittavat ja muokkaavat tekstinsä itse eivätkä voi antaa niitä konekirjoittajien tms. hoidettaviksi. Tosin joskus vielä haetaan työpaikkailmoituksissa tekstinkäsittelijää, mutta se tarkoittaa käytännössä lähes aina sanelun purkajaa tms. Tavallisempi nimitys on ”tallentaja”, ja se lienee englanniksi lähinnä ”data entry operator”.

    Jos kuitenkin on toiminut työssä, joka on ollut varsinaista tekstinkäsittelyä kuten tekstien muokkausta ohjeiden mukaan, niin se pitää yrittää kuvata sen mukaan, mikä työn sisältö on ollut. Voisi olla ”secretary”, tai voisi käyttää hyvin yleisluonteista sanaa ”clerk”.
  16. Sulla on varmaankin kenoviiva vinoviivan paikalla siinä koodissa, jonka Suomi24 söi pois.

    Vinkki: URLeja edes Suomi24 ei (vielä) riko, ainakaan pahasti.
  17. Lauseessa ei ole sellaista kielioppivirhettä kuin luulet. Se sanoo, että esiintyy a) ala-arvoista, väärin kirjoitettua tekstiä ja b) otsikoita. Tässä ei ole kongruenssivirhettä. Todellisuudessa on tarkoitettu, että otsikotkin ovat ala-arvoisia ja väärin kirjoitettuja, mutta kun ajatus on muotoiltu huonosti, lauseen merkitys on siis muuttunut – ilman muodollista kielioppivirhettä.

    Selvä virhe on välilyönti ilmauksessa ”Iltalehti.fi -sivustolla”, ja selvä vierasvoittoisuus on -lla-päätteen käyttö suomenmukaisemman -ssa-päätteen sijasta.
  18. Ei missään, sillä MAOL-taulukot ei käytä virheellisiä käsitteitä ”massaprosentti” ja ”tilavuusprosentti”. Ne eivät myöskään varsinaisesti ole matematiikkaa vaan pikemminkin fysiikkaa.

    Kun väärät käsitteet korvataan oikeilla, ”massaosuus” ja ”tilavuusosuus” (jotka voidaan haluttaessa ilmaista prosentteina eli sadasosina), niin ongelma varmaankin ratkeaa. Esimerkiksi jos yhdessä kilogrammassa jotain mössöä on yksi gramma kultaa, niin kullan massaosuus on 1 g / 1 kg = 0,001 kg / 1 kg = 0,001 = 0,1 %.
  19. Haluat siis päästä kurssista läpi oppimatta mitään sen asioista? Onneksi nimimerkin 4+15 vanhoihin vastauksiin on piilotettu pari yksityiskohtaa, joista opettaja heti näkee, että vastaukset on kopioitu ymmärtämättä sisältöä.
  20. Viimeksi tuollainen oli muodissa reilusti yli kymmenen vuotta sitten, kun isoisän vaari freimejä käytti. Jos todella haluat sellaista tehdä, kannattaa etsiä jokin 1990-luvun ohje freimien (frames) käytöstä. Voi toki käyttää myös iframe-elementtiä.
    21. 33 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt