yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Kuten niin usein, Wikipedian lueskelu johtaa puolinaiseen tietoon tai harhoihin.

    Suomessa ”portmanteau” esiintynee vain kielitieteen terminä. Muuten puhutaan sekamuodosteesta tai fiinimmin kontaminaatiosta. Esimerkiksi ”kaveri” selitetään sanojen ”kamraatti” ja ”toveri” kontaminaatioksi.
  2. Word 2007:ssä on valmis PDF-muunnos, tosin vähän hankala löytää.

    Googlailu vaikkapa sanoilla "word to pdf" tuottaa aika paljon vaihtoehtoja.

    Lisäksi on monia virtuaalisia PDF-tulostimia eli ohjelmia, jotka toimivat ikään kuin tulostuslaitteina (eri ohjelmille, myös Wordille) mutta kirjoittavat tulosteen tiedostoon PDF-muodossa. Esim. PDF Creator, CutePDF.
  3. Tässä jäi kuitenkin hiukan avoimeksi, mikä on se ominaisuus, jonka suuruuden tai voimakkuuden määrästä on kyse. Enkä oikeastaan puhuisi ominaisuuden suuruuden tai voimakkuuden määrästä, koska suuruus ja voimakkuus ovat itsessään ominaisuuksia ja nimenomaan määrällisiä.

    Vaikka puhutaan klusiilien astevaihtelusta, on hiukan epäloogista puhua klusiilien vahvasta tai heikosta asteesta. Esimerkiksi klusiili k on joissakin tilanteissa vahva-asteinen (esim. sika : sian), joissakin taas heikkoasteinen (esim. takka : takan).

    Astevaihtelussa on osittain kyse klusiilin pituudesta tai kaksinkertaisuudesta – on tulkinnanvaraista, onko esimerkiksi ”kk” äänne ”k” pitkänä vai kaksi sellaista äännettä peräkkäin. Joka tapauksessa kyse on selvästi jostakin, jolla voi olla kaksi eri astetta, ja niitä on tapana sanoa heikoksi ja vahvaksi. Ja kieltämättä pitkää tai kaksinkertaista on luontevaa sanoa vahvemmaksi kuin lyhyttä tai yksinkertaista.

    Astevaihtelun toinen tyyppi on paljon mutkikkaampi. Alkujaan ovat soinnittomat klusiilit k, p ja t vaihdelleet soinnillisten spiranttien kanssa, mutta äänteelliset muutokset ovat täysin korvanneet tämän vaihtelun toisenlaisella. Alkuperäisessä vaihtelussa voidaan ajatella olevan vahva ja heikko aste siinä mielessä, että soinnittomat konsonantit mielletään vahvemmiksi ja lisäksi ehkä klusiilit vahvemmiksi kuin spirantit (klusiili katkaisee ilmavirran, spirantti vain pakottaa sen kulkemaan ahtaasta paikasta). Tämä on osittain säilynyt nykyisessä vaihtelussa t : d, samoin vaihtelussa p : v (ja k : v, esim. kyky : kyvyn). Myös vaihtelussa, jossa k:n heikkoasteinen vastine on kato (esim. laki : lain), on luontevaa puhua vahvasta ja heikosta.

    Foneettisesti voisi asian kai tiivistää sanomalla, että vaihtelevana asiana astevaihtelussa on ilmanvirran katkeamisen kesto ja täydellisyys. Pitempi tai täydellisempi tai soinniton katkeaminen katsotaan ”vahvemmaksi asteeksi”.
  4. Perustuslaki säätää, vanhempaa perustuslakia toistaen:
    "Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset."
  5. Urlahtelua ei tee yhtään fiksummaksi se, että se myönnetään urlahteluksi, pikemminkin päinvastoin. Urlahtelu sinänsä osoittaa vain omien ajatusten puutetta tai kykenemättömyyttä ilmaista muidenkaan ajatuksia omin sanoin tai edes kopioida niitä. Sen mainitseminen urlahteluksi osoittaa, että tyhmyyttä harjoitetaan ihan tahallaan.

    Ensimmäinen urlahduksistasi näyttää lähinnä väittävän, että "Kosmos" olisi jonkinlainen kynien tavaramerkki. Onhan se saattanut ollakin, mutta onko jotain näyttöä siitä, että niin olisi nykyisinkin?

    Yleisistä hakuteoksista selviää aika nopeasti, mitä "kosmoskynä" tarkoittaa. Ne eivät näytä viittaavan tavaramerkkialkuperään. Sanan etymologia vaikuttaa epäselvältä, joten jos jollakulla on tietoa tai edes perusteltu hypoteesi, niin siitä vain kertomaan. Urlahtelijat tunkekoot urlinsa pers...oonalliseen Exceliinsä.
  6. Kannattaakohan ihmetellä erityisesti suomen kielen käytäntöä? Sehän on käännöslainaa muista kielistä. Eniten voisi ehkä ihmetellä sitä, että (amerikan)englannissa on toisenlainen käytäntö (tosin ilmauksen ”marine infantry” ohella, joskin tämän merkitys saattaa olla vähän suppeampi), joka on osittain levinnyt muihin kieliin, varmaankin osittain merijalkaväen harkitun glorifikaation, jopa mystifikaation ansiosta.

    Miten niin ”kokonainen puolustushaara”? Taidat tulkita aika kirjaimellisesti joitakin komentosuhteita. Eikä merijalkaväki ole erityisen puolustuksellinen osa sotalaitosta
  7. Viestisi meni ihan harhaan, koska et huomannut, että minun viestini oli kommentti nimimerkin ”Huhhuh” viestiin eikä alkuperäiseen viestiin. Alkuperäinen viesti kysely, mitä ihmettä Palin mahtaa tarkoittaa. Sen sijaan ”Huhhuh” oli päätellyt, että ”character” tarkoittaa aakkosta, mikä on ilmeisen absurdia, ja lisäksi kirjoitti luvun 33 000 suomen kielen sääntöjen vastaisesti.

    Mitä Palinin näkemykseen tulee, niin eikö siitä kannattaisi kysyä häneltä itseltään?
  8. Sakko on rangaistus eli seuraamus, joka tuomitaan rikoksesta. Tämä on osittain kehämääritelmä, koska rikokseksi määritellään teko, josta on laissa säädetty rangaistus.

    Pysäköintivirhemaksu taas on muunlainen seuraamus lain rikkomisesta. Enimmäkseen on kyse vain siitä, että sitä ei ole haluttu nimetä sakoksi eikä pysäköintivirhettä siten rikokseksi.

    Periaatteessa rikos ja rangaistus eroavat muusta oikeudenvastaisesta teosta ja sen seuraamuksesta hyvinkin paljon. Rangaistuksen tuomitseminen on oikeudenkäyttööä, joka on monessa suhteessa hyvin määrämuotoista ja jossa sovelletaan rikosoikeuden periaatteita kuten syyttömyysolettamaa ja vahvan näytön vaatimusta. Erilaisia maksuja taas voidaan määrätä hallinnollisessa järjestyksessä.

    Todellisuudessa erot ovat usein pieniä, etenkin kun hallinnollisesti määrättävän maksun käyttöä voidaan säädellä osittain rikosprosessin tapaan. Suurin ero on ehkä se, että hallinnollisesti määrättävä maksu voidaan määrätä samanlaisella harkinnalla kuin hallintotoimia yleensäkin, noudattamatta periaatetta "parempi että kymmenen syyllistä on vapaana kuin että yksi syytön tuomitaan" (joka toki ei todellisuudessa ole rikosoikeudessakaan käytössä ja jota ei tällaisena missään oikeusohjeissa esitetä mutta joka kuitenkin omalla karkealla tavallaan havainnollistaa tuomitsemiskynnyksen ajatusta).

    Se, miksi nykyisin niiin yleisesti kannetaan maksuja eikä tuomita sakkoihin, on ehkä ennen muuta taloudellinen kysymys. Maksuja voidaan määrätä hyvin summaarisesti, rutiininomaisesti ja nopeasti.

    Lisäksi rikostilastot kaunistuvat. Rikosten määrähän on lähinnä määrittelykysymys. Jos esimerkiksi ylinopeus liikenteessä määriteltäisiin teoksi, josta seuraa ylinopeusmaksu eikä minkäänlaista sakkoa, romahtaisi rikosten määrä Suomen tilastoissa. Vielä suurempi romahdus saataisiin ottamalla käyttöön näpistysmaksu ja pahoinpitelymaksu.

    Ruotsin kielen "bot" on merkitykseltään laajempi kuin suomen "sakko".
  9. Kuten ilmeisesti tiedätkin, vaikka et ehkä halua uskoa, "Syrjäntakana" on essiivimuoto. Sillä on tässä vanha paikallisuutta osoittava merkitys kuten myös adverbeiksi kivettyneissä sanoissa "takana" ja "ulkona" sekä erikoisissa substantiivien komparatiiveissa kuten "rannempana".

    "Kotona" on sanan "koto" essiivi, joka on sekin kivettynyt adverbiksi. Koti-sanan essiivi taas _on_ (ei "olisi") "kotina" ja inessiivi "kodissa", esim. "hän piti taloa kotinaan" ja "hän asuu vielä vanhempiensa kodissa".

    "Syrjäntakana" ei ehkä ole ainoa laatuaan mutta varmaankin harvinainen tapaus. Saattaa Suomessa olla muitakin taka-loppuisia paikannimiä, joiden taivutusmuotoja käytetään samaan tapaan. Kyseessä on ilmeisimmin taivutustapa, jossa jälkiosa taipuu adverbin takana : takaa : taa(kse) mukaan, siis kuten kyseessä olisi sanaliitto (Syrjän takana jne.).

    Erikoisuushan ei koske vain essiivin käyttöä olosijana vaan myös partitiivin käyttöä erosijana (esim. "tuli Syrjäntakaa") ja kielestä aitona sijamuotona täysin hävinneen latiivin käyttöä tulosijana (esim. "muutti Syrjäntaa" t. "muutti Syrjäntaakse").
  10. Palin kai kirjoittaa englanniksi, joten sanaa "merkki" hän ei ainakaan käytä. Kunnollinen sitaatti auttaisi arvioimaan, kuka on harhateillä.

    Ja ennen kuin arvostelee muiden tietoja heille vieraista kielistä, voisi opetella kirjoittamaan äidinkieltään oikein. Vihje: seuraavista kirjoitusasuista kumpikaan ei ole oikein (suomen kieltä koskevien standardien mukaan):
    30,000
    30000
  11. Kerropa kokeilusi URL, niin muut voivat arvioida, oletko todellakin saanut opacity-ominaisuuden toimimaan IE 6:ssa. Koska kaikki muut sanovat, että se ei toimi IE 6:ssa, IE 7:ssä eikä IE 8:ssa, on todennäköistä, että olet ymmärtänyt jotain ihan väärin.
  12. Et tainnut testata kovinkaan monella selaimella? Vihje: IE.
  13. "Kumpi" on nykykielenkin mukaan ihan oikea sana.

    Jos taas tarkoitit kysyä, kumpi sanoista "asvaltti" ja "asfaltti" on oikein, mutta et osannut (otsikkoon viittaaminen on huonoa ja epäselvää tyyliä, nimimerkin käyttäminen kysymyksen osana tolkutonta), niin vastaan, että katsopa sopivasta uudesta suomen kielen sanakirjasta.

    Jos nimittäin kerron, että kumpikin on oikein, et usko. Eikä sinun kannattaisikaan uskoa, sillä tämähän on netti ja Suomi24, jonne kuka vain voi kirjoittaa mitä vain ja tekeekin niin.
  14. Sattui eilen Heathrow’n lentokentällä: Suomalainen oli ostamassa sekalaisia pikku tavaroita matkamuistoliikkeestä ja kaikki sujui aluksi hyvin. Sitten myyjä kysyi, haluaako ostaja muovipussin, ja tämä vastasi haluavansa, jonka jälkeen myyjä sanoi ”It costs one pee.” Ostaja hämmentyi suuresti, ja myyjä toisti: ”A bag costs one pee.”

    Onneksi olin avuliaasti auttamassa ja sanoin ”OK”. Jälkeenpäin selitin ostajalle, että ”pee” tarkoittanut pissaamista vaan pennyä (lyh. p). Omituisinta tietysti oli, että myyjä lauseen toistaessaankin käytti puhekielistä ilmausta (lausutaan p-kirjaimen nimi).
  15. Fiksut kysymykset kääntämisestä kertovat teksti- ja asiayhteyden. Muunlaisiin kysymyksiin saa yleensä vain vääriä vastauksia, eri syistä.

    Sanakirjasta voit katsoa, mitä eri käännösvastineita vainaja-sanalla on. Vihje: jos vastineita on vähemmän kuin kolme, hanki parempi sanakirja.

    Jos haluat ideoita, kannanottoja tms. niiden sopivuudesta eri tilanteisiin, on todellakin syytä kertoa konteksti.
  16. Sivusto kannattaisi tehdä alusta alkaen uudestaan paremmilla välineillä ja paremman suunnitelman pohjalta, jos sitä halutaan kehittää muuten kuin sisällöltään.

    Kehysten leveyksien säätöön olet jo saanut neuvon, mutta se ei auta sisältökehyksen eli oikeanpuoleisen kehyksen leveyteen, joka johtuu ilmeisesti lähinnä alussa olevasta kuvarivistä. Kun vierekkäin on monia kuvia, niin mitenkäs sivun saisi vaakasuunnassa mahtumaan paremmin?

    Kyseinen kuvarivi on muutenkin vähän kyseenalainen, sillä erikokoiset kuvat eivät näytä hyviltä, kun ne heittelee riviin. Hyvä nyrkkisääntö on, että yksi hyvä melko kookas kuva sanoo enemmän kuin monta postimerkinkokoista. (Tässä on vielä sellainen ongelma, että kuvat ovat hyvin isoja mutta jätetään kokoasetuksilla selainten pienennettäviksi. Melkoista kaistantuhlausta. Sitä paitsi selain ei todellakaan tee skaalausta paremmin kuin kunnollinen kuvankäsittelyohjelma.)

    Toki sivulla saattaa olla muutakin, joka nyt estää mukautumisen kohtuullisen levyiseen selainikkunaan. Mutta tuo kuvien vierekkäisyys on varsinainen ongelma.

    Kuvista puheen ollen... Miksi sivulla on Yhdistyneen kuningaskunnan lippu? Eikö sivusto sentään ole suomalainen? (Nuo olivat retorisia kysymyksiä. Vihje: Englanninkielistä sivustoa kannattaa mainostaa sitten, kun se on olemassa, eikä silloin kun sitä ei ole, ja tyyliin "In English" eikä Union Flagilla.)
  17. ”Huononna parasta osaa” on looginen periaate varsinkin massatuotannossa, joka perustuu standardoituihin komponentteihin.

    Jos esimerkiksi laitteen osat kestävät keskimäärin 5 vuotta mutta yksi osa kestää 10 vuotta, on syytä huonontaa kestävintä, parasta osaa. Sen paremmasta kestostahan ei ole hyötyä. Se kannattaa vaihtaa osaan, joka kestää noin 5 vuotta. Tässä tietysti oletetaan, että kestävin osa on kalliimpi kuin jokin vaihtoehtoinen komponentti, vähemmän kestävä osa, mikä lähes aina pitää paikkansa.

    Periaatteen merkitys ei rajoitu tavaroiden massatuotantoon. Myös esimerkiksi tekstien tuotannossa kannattaa huonontaa parasta osaa. Jos esimerkiksi alkuperäinen teksti on heikkolaatuista, ei yleensä ole mielekästä maksaa hyvästä käännöksestä. (Hyvä kääntäjä saattaa kyllä onnistua parantamaan tekstiä, mutta tämä on epävarmaa eikä yleensä kannata, jos lähtökohta on heikko.)

    Tietysti huonontamisessa tulee jossain vaiheessa raja vastaan. Vaihtoehtoinen suuntaus on, että eri komponentteja parannetaan, jolloin tuotteen kestävyys tai muu laatu paranee ja siitä saadaan parempi hinta (tai siitä tulee kilpailukykyisempi). Se on kuitenkin yleensä työlästä ja kallista, ja yleensä on järkevämpää suunnitella kokonaan uusi tuote.
  18. w3schools on huijaussivusto, joka yrittää näyttää w3c-sivustolta mutta on köykäistä ja virheellistä. Siitä kannattaa pysyä erossa _varsinkin_ jos ei lue kirjoja. Kirjoja lukeville siitä voi olla hupia...
  19. Urlahtelussa on saavutettu uusi älyttömyyden taso, kun URLilla viitataan jonkin Youtube-juttuun niin, että URL ei anna pienintäkään vihjettä sisällöstä. Liekö sitten pornonmainostajien uusin kikka?

    Jos et osannut kirjoittaa, minkä kielen mistä verbistä olet vaahtoamassa sivistyssanoilla, joita et ymmärrä, on varmaan parasta, että jatkossa puhut ihan itseksesi.
  20. Solvaamalla ihmisiä vaihdevuositautisiksi, idiooteiksi ja kiimaisiksi tulet kertoneeksi itsestäsi enemmän kuin varmaan arvaatkaan. Sellaista toimintaa kannattaa ehkä harrastaa mutta jossain muualla, esimerkiksi kahdenkeskisessä keskustelussa ammattiauttajan kanssa.

    Siellä ei tarvitse ottaa silmittömän haukkumisen nimelliseksi syyksi jotain kieli- tai muutakaan asiaa.
    21. 50 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt