Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Tässä jäi kuitenkin hiukan avoimeksi, mikä on se ominaisuus, jonka suuruuden tai voimakkuuden määrästä on kyse. Enkä oikeastaan puhuisi ominaisuuden suuruuden tai voimakkuuden määrästä, koska suuruus ja voimakkuus ovat itsessään ominaisuuksia ja nimenomaan määrällisiä.

    Vaikka puhutaan klusiilien astevaihtelusta, on hiukan epäloogista puhua klusiilien vahvasta tai heikosta asteesta. Esimerkiksi klusiili k on joissakin tilanteissa vahva-asteinen (esim. sika : sian), joissakin taas heikkoasteinen (esim. takka : takan).

    Astevaihtelussa on osittain kyse klusiilin pituudesta tai kaksinkertaisuudesta – on tulkinnanvaraista, onko esimerkiksi ”kk” äänne ”k” pitkänä vai kaksi sellaista äännettä peräkkäin. Joka tapauksessa kyse on selvästi jostakin, jolla voi olla kaksi eri astetta, ja niitä on tapana sanoa heikoksi ja vahvaksi. Ja kieltämättä pitkää tai kaksinkertaista on luontevaa sanoa vahvemmaksi kuin lyhyttä tai yksinkertaista.

    Astevaihtelun toinen tyyppi on paljon mutkikkaampi. Alkujaan ovat soinnittomat klusiilit k, p ja t vaihdelleet soinnillisten spiranttien kanssa, mutta äänteelliset muutokset ovat täysin korvanneet tämän vaihtelun toisenlaisella. Alkuperäisessä vaihtelussa voidaan ajatella olevan vahva ja heikko aste siinä mielessä, että soinnittomat konsonantit mielletään vahvemmiksi ja lisäksi ehkä klusiilit vahvemmiksi kuin spirantit (klusiili katkaisee ilmavirran, spirantti vain pakottaa sen kulkemaan ahtaasta paikasta). Tämä on osittain säilynyt nykyisessä vaihtelussa t : d, samoin vaihtelussa p : v (ja k : v, esim. kyky : kyvyn). Myös vaihtelussa, jossa k:n heikkoasteinen vastine on kato (esim. laki : lain), on luontevaa puhua vahvasta ja heikosta.

    Foneettisesti voisi asian kai tiivistää sanomalla, että vaihtelevana asiana astevaihtelussa on ilmanvirran katkeamisen kesto ja täydellisyys. Pitempi tai täydellisempi tai soinniton katkeaminen katsotaan ”vahvemmaksi asteeksi”.
  2. Sakko on rangaistus eli seuraamus, joka tuomitaan rikoksesta. Tämä on osittain kehämääritelmä, koska rikokseksi määritellään teko, josta on laissa säädetty rangaistus.

    Pysäköintivirhemaksu taas on muunlainen seuraamus lain rikkomisesta. Enimmäkseen on kyse vain siitä, että sitä ei ole haluttu nimetä sakoksi eikä pysäköintivirhettä siten rikokseksi.

    Periaatteessa rikos ja rangaistus eroavat muusta oikeudenvastaisesta teosta ja sen seuraamuksesta hyvinkin paljon. Rangaistuksen tuomitseminen on oikeudenkäyttööä, joka on monessa suhteessa hyvin määrämuotoista ja jossa sovelletaan rikosoikeuden periaatteita kuten syyttömyysolettamaa ja vahvan näytön vaatimusta. Erilaisia maksuja taas voidaan määrätä hallinnollisessa järjestyksessä.

    Todellisuudessa erot ovat usein pieniä, etenkin kun hallinnollisesti määrättävän maksun käyttöä voidaan säädellä osittain rikosprosessin tapaan. Suurin ero on ehkä se, että hallinnollisesti määrättävä maksu voidaan määrätä samanlaisella harkinnalla kuin hallintotoimia yleensäkin, noudattamatta periaatetta "parempi että kymmenen syyllistä on vapaana kuin että yksi syytön tuomitaan" (joka toki ei todellisuudessa ole rikosoikeudessakaan käytössä ja jota ei tällaisena missään oikeusohjeissa esitetä mutta joka kuitenkin omalla karkealla tavallaan havainnollistaa tuomitsemiskynnyksen ajatusta).

    Se, miksi nykyisin niiin yleisesti kannetaan maksuja eikä tuomita sakkoihin, on ehkä ennen muuta taloudellinen kysymys. Maksuja voidaan määrätä hyvin summaarisesti, rutiininomaisesti ja nopeasti.

    Lisäksi rikostilastot kaunistuvat. Rikosten määrähän on lähinnä määrittelykysymys. Jos esimerkiksi ylinopeus liikenteessä määriteltäisiin teoksi, josta seuraa ylinopeusmaksu eikä minkäänlaista sakkoa, romahtaisi rikosten määrä Suomen tilastoissa. Vielä suurempi romahdus saataisiin ottamalla käyttöön näpistysmaksu ja pahoinpitelymaksu.

    Ruotsin kielen "bot" on merkitykseltään laajempi kuin suomen "sakko".
  3. Fiksut kysymykset kääntämisestä kertovat teksti- ja asiayhteyden. Muunlaisiin kysymyksiin saa yleensä vain vääriä vastauksia, eri syistä.

    Sanakirjasta voit katsoa, mitä eri käännösvastineita vainaja-sanalla on. Vihje: jos vastineita on vähemmän kuin kolme, hanki parempi sanakirja.

    Jos haluat ideoita, kannanottoja tms. niiden sopivuudesta eri tilanteisiin, on todellakin syytä kertoa konteksti.