Tiedän, mitä astevaihtelu tarkoittaa (ainakin jotenkuten), mutta en ymmärrä itse sanan logiikkaa. Konsonantit kyllä muuttuvat ja vaihtelevat, mutta mikä on aste?
Astevaihtelu-sana
Eetterinen
3
337
Vastaukset
Nykysuomen sanakirjan mukaan aste = jonkin ominaisuuden suuruuden tai voimakkuuden määrä.
Tässä tapauksessa tarkoitetaan klusiilien k, p ja t vahvaa astetta tai heikkoa astetta.
Lisätietoa: http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/julk1/termit.cgi?h_id=vCACJBAHHTässä jäi kuitenkin hiukan avoimeksi, mikä on se ominaisuus, jonka suuruuden tai voimakkuuden määrästä on kyse. Enkä oikeastaan puhuisi ominaisuuden suuruuden tai voimakkuuden määrästä, koska suuruus ja voimakkuus ovat itsessään ominaisuuksia ja nimenomaan määrällisiä.
Vaikka puhutaan klusiilien astevaihtelusta, on hiukan epäloogista puhua klusiilien vahvasta tai heikosta asteesta. Esimerkiksi klusiili k on joissakin tilanteissa vahva-asteinen (esim. sika : sian), joissakin taas heikkoasteinen (esim. takka : takan).
Astevaihtelussa on osittain kyse klusiilin pituudesta tai kaksinkertaisuudesta – on tulkinnanvaraista, onko esimerkiksi ”kk” äänne ”k” pitkänä vai kaksi sellaista äännettä peräkkäin. Joka tapauksessa kyse on selvästi jostakin, jolla voi olla kaksi eri astetta, ja niitä on tapana sanoa heikoksi ja vahvaksi. Ja kieltämättä pitkää tai kaksinkertaista on luontevaa sanoa vahvemmaksi kuin lyhyttä tai yksinkertaista.
Astevaihtelun toinen tyyppi on paljon mutkikkaampi. Alkujaan ovat soinnittomat klusiilit k, p ja t vaihdelleet soinnillisten spiranttien kanssa, mutta äänteelliset muutokset ovat täysin korvanneet tämän vaihtelun toisenlaisella. Alkuperäisessä vaihtelussa voidaan ajatella olevan vahva ja heikko aste siinä mielessä, että soinnittomat konsonantit mielletään vahvemmiksi ja lisäksi ehkä klusiilit vahvemmiksi kuin spirantit (klusiili katkaisee ilmavirran, spirantti vain pakottaa sen kulkemaan ahtaasta paikasta). Tämä on osittain säilynyt nykyisessä vaihtelussa t : d, samoin vaihtelussa p : v (ja k : v, esim. kyky : kyvyn). Myös vaihtelussa, jossa k:n heikkoasteinen vastine on kato (esim. laki : lain), on luontevaa puhua vahvasta ja heikosta.
Foneettisesti voisi asian kai tiivistää sanomalla, että vaihtelevana asiana astevaihtelussa on ilmanvirran katkeamisen kesto ja täydellisyys. Pitempi tai täydellisempi tai soinniton katkeaminen katsotaan ”vahvemmaksi asteeksi”.Yucca kirjoitti:
Tässä jäi kuitenkin hiukan avoimeksi, mikä on se ominaisuus, jonka suuruuden tai voimakkuuden määrästä on kyse. Enkä oikeastaan puhuisi ominaisuuden suuruuden tai voimakkuuden määrästä, koska suuruus ja voimakkuus ovat itsessään ominaisuuksia ja nimenomaan määrällisiä.
Vaikka puhutaan klusiilien astevaihtelusta, on hiukan epäloogista puhua klusiilien vahvasta tai heikosta asteesta. Esimerkiksi klusiili k on joissakin tilanteissa vahva-asteinen (esim. sika : sian), joissakin taas heikkoasteinen (esim. takka : takan).
Astevaihtelussa on osittain kyse klusiilin pituudesta tai kaksinkertaisuudesta – on tulkinnanvaraista, onko esimerkiksi ”kk” äänne ”k” pitkänä vai kaksi sellaista äännettä peräkkäin. Joka tapauksessa kyse on selvästi jostakin, jolla voi olla kaksi eri astetta, ja niitä on tapana sanoa heikoksi ja vahvaksi. Ja kieltämättä pitkää tai kaksinkertaista on luontevaa sanoa vahvemmaksi kuin lyhyttä tai yksinkertaista.
Astevaihtelun toinen tyyppi on paljon mutkikkaampi. Alkujaan ovat soinnittomat klusiilit k, p ja t vaihdelleet soinnillisten spiranttien kanssa, mutta äänteelliset muutokset ovat täysin korvanneet tämän vaihtelun toisenlaisella. Alkuperäisessä vaihtelussa voidaan ajatella olevan vahva ja heikko aste siinä mielessä, että soinnittomat konsonantit mielletään vahvemmiksi ja lisäksi ehkä klusiilit vahvemmiksi kuin spirantit (klusiili katkaisee ilmavirran, spirantti vain pakottaa sen kulkemaan ahtaasta paikasta). Tämä on osittain säilynyt nykyisessä vaihtelussa t : d, samoin vaihtelussa p : v (ja k : v, esim. kyky : kyvyn). Myös vaihtelussa, jossa k:n heikkoasteinen vastine on kato (esim. laki : lain), on luontevaa puhua vahvasta ja heikosta.
Foneettisesti voisi asian kai tiivistää sanomalla, että vaihtelevana asiana astevaihtelussa on ilmanvirran katkeamisen kesto ja täydellisyys. Pitempi tai täydellisempi tai soinniton katkeaminen katsotaan ”vahvemmaksi asteeksi”.>> Tässä jäi kuitenkin hiukan avoimeksi, mikä on se ominaisuus, jonka suuruuden tai voimakkuuden määrästä on kyse. Enkä oikeastaan puhuisi ominaisuuden suuruuden tai voimakkuuden määrästä, koska suuruus ja voimakkuus ovat itsessään ominaisuuksia ja nimenomaan määrällisiä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?741420Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,13957Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?
"Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol79882Käyttäkää kumia kajaanilaisten naisten kanssa
Elkää ottako riskiä ilman kumia kun saattaa käydä niin että sinusta tuleekin isä lapselle ja elättäjä molemmille.90828Tunnusmerkkejä Kaivatulle
Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt51704- 53654
Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv46612Jymyuutinen: Suomen talous kasvaa hurjaa vauhtia
https://www.iltalehti.fi/talous/a/11fba8a8-a7fb-44f4-a58b-f129f6d5bdf5 Akavan pääekonomistin mukaan Suomen kokonaistuot134608Pakkomielle
Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs47603Hurmasit sitten minut
kauneudellasi nainen ja kun sait minut rakastumaan itseesi muutuit ihan porsaaksi etkä välitä vartalostasi enää yhtään.50564