yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Kuten mainitsin, sitä löytyy netistä paljonkin. On helpompi itse kirjoittaa jonkinlainen koodi tähän tarkoitukseen kuin arvioida, mikä monista netistä löytyvistä vaihtoehdoista on toimiva tai hyvä. Tietysti voi antaa joitakin yleisiä vinkkejä, kuten se, että jos JavaScript-koodissa on ”kommenteilla suojaamista”, tyyliin , niin koodin kirjoittaja on enemmän tai vähemmän pihalla (eikä varmaan osaisi vastata läheskään oikein kysymykseen ”mihin selaimiin tuo oikeasti vaikuttaa ja miten?”). Yleensä on epäystävällistä auttaa ihmisiä ampumaan itseään jalkaan – mistä tällaisessa on lähes aina kysymys – mutta heitänpä kuitenkin tällaisen koodingeneraattorin, jossa on jotain tolkkua: http://developers.evrsoft.com/tool_redirect.shtml Huomaat varmaan itsekin, että sekin tuottaa epävalidia koodia. Mutta senhän osannet itse korjata validiksi.
  2. Hei, jos käytät esim. Firefox 2:ta tai IE 6:ta, suosittelemme, että siirryt nyt kilpailijamme ACMEn sivustoon, koska he ovat tehneet siitä sellaisen, että se toimii kaikilla selaimilla. Jos haluat ohjata sinne ”suoraan latauksesta”, joudut koodaamaan hiukan JavaScriptiä tai palvelinpuolen ohjelmointia. Valmistakin koodia löytyy kyllä netistä pilvin pimein, mutta aika usein väärin koodattua (esimerkiksi sellaista, joka pitää ”liian uutta” selainta vanhana selaimena, jolle tarjotaan jotain rupusivua).
  3. Käsityksesi on harhainen. Moniakohan kieliä olet analysoinut sitä muodostaessasi? Päätelmistäsi päätellen et yhtäkään. Kuitenkin väität suomen poikkeavan ”muista kielistä” eli ilmeisesti kaikista tai ainakin useimmista muista kielistä. Väitteen tueksi tarvittaisiin siis analyysi ainakin muutamasta sadasta kielestä. Suomen kirjakieli ei ole mitenkään erityisen kaukana ”yleispuhekielestä”. Yksittäisten sanojen ottaminen suurennuslasin alle on kehno tutkimusmenetelmä. Miksi et vastaavasti totea, että englannin kielessä tuskin kukaan sanoo ”is not” normaalipainotteisessa puheessa vaan ”isn’t” tai ”ain’t” tai jotain vastaavaa? Tai mikset lue ruotsinkielistä kirjallisuutta tai lehtiä ja totea, että ”sig” on edelleenkin kirjakielen mukainen asu? Suomen ”yleispuhekieli” on nykyaikainen käsite ja ilmiö, josta ei voi päätellä kovinkaan paljoa. Käsitteellä on käyttönsä, mutta on absurdia muodostaa käsite ja sitten syyttää sitä siitä, että se ei ole jotain muuta? ”Yleispuhekieli” on kyllä monien suomalaisten omin kielimuoto, varsinkin meidän murteista aika lailla irtautuneiden kaupunkilaisten. Se on kuitenkin myöhäsyntyinen ja muodostunut lähinnä siten, että koulun ja muiden instituutioiden levittämään puhuttuun kirjakieleen on tullut melko paljon vaikutteita Helsingissä puhutusta kielimuodosta, jossa on murrevaikutusta mutta joka on murteiden suhteen melko neutraalia, kuten suurkaupunkikielen täytyykin olla. Nykyisin sitä tietysti levittävät etenkin televisio, internet ja radio, ja suurkaupunkilaisuus antaa sille arvostusta puhuttujen kielimuotojen keskuudessa. Se on kuitenkin alkuperältään lähinnä puhutun kirjakielen arkistunut muoto, ja sen kutsuminen ”yleispuhekieleksi” on vain nimittämistä – se poikkeaa useimmista puhutun suomen muodoista paljonkin, yleensä selvästi enemmän kuin kirjakielestä. Jos konstruoidaan ”yleispuhekielen” käsite, joka on siis lähinnä kirjakielen arkistunut muoto, niin eikö ole aika epäloogista syyttää sitä (tai kirjakieltä) siitä, että se poikkeaa kirjakielestä? Nimimerkkisi barbaarisella sekamuodosteisuudella toki jo melkein kerroit tämän kaiken. ☺
  4. Tällaisen kysymyksen esittäjät eivät yleensä tiedä, miten www toimii, eivätkä haluakaan tietää. Lopputuloksena on sekavaa räpellystä, josta ei ole hyötyä. Eikä yleensä isoa haittaakaan, koska sivujen suosio tuskin muodostuu suureksi. Välimuistillahan on merkitystä etenkin silloin, kun sivuja käytetään paljon. Tosin jos kaikki välimuistien käyttö onnistutaan estämään, sivustossa liikkuminen menee helposti ihan turhan hitaaksi, kun esimerkiksi aina pääsivulle palattaessa selain hakee ruuhkaiselta palvelimelta ruuhkaisen yhteyden yli vaikkapa megatavun dataa, jonka se oli hakenut jo minuutti sitten. Kysymys syntyy siitä, että sivuntekijä ei saa sivunsa uutta versiota näkymään selaimessaan. Tästä osaamattomuudesta sitten seuraa sekoilua.
  5. Voi tosiaankin kysyä, miksi joku käyttäisi div-elementtiä, joka määritelmän mukaan aiheuttaa rivinvaihdon ennen ja jälkeen, jos haluaa sen samalle riville jonkin muun kanssa. Tietysti tähän voisi vastata näsäviisaasti, että panemalla input-elementin div-elementin sisälle. Mutta hyvät naurut olisivat jääneet nauramatta, jos kysyjä olisi edes kertonut URLin, josta yleensä ilmenee paljon sellaista mitä ei osata kirjoittaa kysymykseen.
  6. ”Checkboxien ja radioiden ulkoasua voi muuttaa helposti, kunhan tuntee muutaman asian”. Ja pah, sanon minä. Tässä tapauksessa ei ole kerrottu, mitä niillä haluttaisiin tehdä, mutta koko ajatus ”Jos checkboxilla tai radiolla on label elementti, joka on kytketty for-attribuutilla, voidaan pelkästää labelia klikkaamalla vaihtaa checkboxin tai radion tilaa. Alkuperäinen input-elementti voidaan näin ollen piilottaa” on lähinnä perverssi. Käytettävyyden parantamiseksi tehtyä rakennetta yritetään väärinkäyttää niin, että käytettävyyttä heikennetään. Kikkailulla tehty valintaruutu tai -painike ei koskaan ole oikean valintaruudun tai -painikkeen veroinen toiminnallisesti, ja sellaisen ”ratkaisun” tekeminen kaikilla selaimilla toimivaksi olisi tolkuttoman hankalaa jos edes mahdollista. Lisäksi se kuitenkin lakkaisi toimimasta jossakin selainpäivityksessä, kun alkuperäinen tekijä ei enää ole hoitamassa viritystään tai ei vaan viitsi enää korjailla sitä. On siis ihan hyvä asia, että olet huomannut, että et osaa sitä.
  7. Elisan ohjeen mukaan noin pitäisi olla: http://www.elisa.fi/asiakastuki/index.cfm?o=199.49&did=6304 Jos ei ole, kannattaa valittaa Elisalle. Jos maksavan yritysasiakkaan sivut eivät toimi ohjeiden mukaan, asiakkaan on syytä vaatia Elisalta korjausta suoraan. Toki sitä ennen on hyvä tarkistaa, että käytössä on todella yritysweb ja että on toimittu ohjeen mukaan. Elisan ”palvelu” tässä asiassa on hiukan tragikoomista. Palvelinohjelmistojen perusominaisuuksiin kuuluu, että mm. virheenkäsittelyä voi ohjata hakemistokohtaisesti .htaccess-tiedostolla. Yksityisasiakkailta Elisa on erikseen estänyt tämän, ja yritysasiakkaille se siis tarjoaa alkeellisempaa, joustamatonta ”palvelua”. Toki sekin riittää moniin tarpeisiin.
  8. Hašek on toki tšekkiläinen nimi, mutta tässä varmaankin tarkoitettiin tietyn tarkkeen nimitystä ”háček” (joka usein paradoksaalisesti kirjoitetaan tarkkeitta, ”hacek”, tai vain yhtä tarketta käyttäen). Sen suomenkielinen nimitys on ”hattu”, ihan virallisesti. ”Hattu” on kyllä vähän nurinkurinen nimitys, sillä kyseinen v-kirjaimen muotoinen tarke näyttää lähinnä ylösalaisin käännetyltä hatulta. Se on kuitenkin vakiintunut nimitys varsinkin hattu-s:stä puhuttaessa.
  9. Eipä siitä juuri iloa ole, harmia kyllä. Kyseessä on kielenhuollon melko omituinen linja, joka perustuu harhaluuloon, että termin pitää olla yksisanainen. Harha on erityisen outo, koska se ei ole peräisin englannin kielestä. Linja johtaa myös kirjoitusasun ja äänneasun ristiriitaan, koska pitkät nimet kuitenkin luetaan kaksi- tai useampihuippuisina (kaksi tai useampia pääpainoja) eli kahtena tai useampana sanana. P.S. Rotujen nimet aloitetaan gemenalla, vaikka nimen osana olisi erisnimi, esimerkiksi ”baijerinvuoristovihikoira”. Vanhassa käytännössä tilanne oli toinen, koska erisnimi kirjoitettiin omaksi sanakseen.
  10. Quirks-tilasta varmaankin on kyse, jos ei toimi IE 7:ssä. Mutta entäs kaikki IE 6:n käyttäjät? Kyllä position: fixed on turhaa leikkimistä vielä toistaiseksi. Turhaa on myös XHTML:llä leikkiminen. Jos joku ei osaa sitä käyttää (sen perusteella, että hänellä on oikea, hyvä syy siihen), niin XHTML:n suositteleminen on karhunpalvelus. Siitä ei silloin ole mitään hyötyä, mutta haittaa kylläkin.
  11. Kyllähän sinä moukkamaisesti solvasit yksilöityä henkilöä, oppimillasi ”tieteellisillä” sanoilla, joita et ymmärrä*). Tämän tekee vain vastenmielisemmäksi se, että teeskentelevästi esität sen ”pienenä puheena” ja muka rauhallisena. Kuitenkin syytät silmittömästi toista siitä, että hän nimittelee muita kuin ihmisvihaaja. Syyllistyt siis itse tolkuttomaan nimittelyyn. Minä en nimittele sinua miksikään, mutta kutsun kyllä käyttäytymistäsi ala-arvoiseksi ja häpeälliseksi. *) Tuskinpa psykiatrisen pätevyyden omaava ihminen rupeaisi julkisesti tekemään diagnoosia ”potilaasta”, jota ei ole edes nähnyt.
  12. Kyseessä ei ole 1. persoonan imperatiivi vaan normaalilla 2. persoonan imperatiivilla muodostettu ilmaus. Vastaavia ilmauksia on hyvin monissa kielissä; voihan suomessakin sanoa ”anna minun mennä” tai (arkikielessä) ”anna minä menen”. Merkitys voi olla sellainen, jossa puhuja todellisuudessa kehottaa itseään, mutta merkitys ei vielä tee modusta. Moduksen määritelmä on jossain määrin horjuva; onhan esimerkiksi englannin rakenne ”let us – –” kuvattu monikon 1. persoonan muodoksi. Osuvampaa on kuitenkin kuvata se ilmaukseksi, jolla saattaa olla samantapainen merkitys kuin imperatiivilla, tai enintään perifrastiseksi imperatiiviksi. Ainakaan muoto-opin kannalta nykyenglannissa ei lainkaan ole imperatiivia, vaan 2. persoonassa käytetään verbin perusmuotoa ja muissa persoonissa monisanaisia ilmauksia.
  13. Et ymmärrä eroa kielen kuvailun ja kieltä koskevien ohjeiden välillä. Kun tällainen perusasia on sinulle epäselvä, sinun ei kannattaisi vaahdota kieliasioista kummallisen itsevarmana
  14. Yksikön 1. persoonan imperatiivia ei tiettävästi ole käytetty missään suomen muodossa. Siitä esitetyt ”esimerkit” ovat teoretisoituja muotoja, jotka perustuvat ajatukseen siitä, millaisia nämä taivutusmuodot olisivat, jos ne muodostettaisiin samaan tapaan kuin imperatiivin todelliset muodot. Eri asia on, että joissakin muissa kielissä todella esiintyy yksikön 1. persoonan imperatiivi, jossa puhuja ikään kuin kannustaa itseään. Tässä tietysti ”imperatiivi” on harhaanjohtava nimitys, koska mistään käskemisestä ei ole kyse – kuten ei useimmissa muissakaan ”käskytavan” käytöissä.
  15. ”Juoskaamme” ei enää ole normaalia suomen yleiskieltä, vaan siinä on jo selvästi vanhahtava tai ylätyylinen sävy. Sen on käytännössä hyvin laajasti korvannut indikatiivin 4. persoonan muoto ”juostaan” (usein harhaanjohtavasti ”passiiviksi” kutsuttu).
  16. Mainitsetko vielä tietolähteesi, esimerkiksi Ison suomen kieliopin pykälännumeron, ja selitätkö, miten lähde tukee väitettäsi taivutuksesta? (Kansa voi nyt varautua nauramaan, ja odotellessamme uutta aihetta voimme nauraa sille, että sinä teit moitteissasi kiistattoman virheen käyttäessäsi lainaustapaa, joka ei ole minkään kielen normien mukainen eikä millään tavalla järkevä, vaan silkkaa typerää pelleilyä.)
  17. KVG umpimähkä tai http://www.kotus.fi/index.phtml?s=851
  18. Voimme toki naurahtaa myös sille tavalliselle ilmiölle, että muita kielivirheistä julkisesti moittiva tekee aina kielivirheen moitteissaan, usein pahemman kuin se, mistä moittii. Tässä tapauksessa huvittava virhe on ajatus, että ”jonkulta” olisi persoonapronominin taivutusmuoto. Pelkästään tylsä virhe on lyhenteen turha ja virheellinen käyttö (virheellistä on päätteen merkitsemättömyys). Vihje: ”joku” on pronomini, mutta ei persoonapronomini.
  19. Se voi olla myös raskaampi rikos, rikoslain alainen tekijänoikeusrikos, etenkin silloin, kun sivustolla on jokin hyötymis- eli ansiotarkoitus.
  20. URL? Miksi noin monta radiopainiketta? URL? Miksi sivun pitäisi näyttää samanlaiselta eri selaimilla? (Oletatko, että käyttäjät vertailevat ulkoasuja ja nostavat hirveän metelin, jos näkevät pienenkin eron?) URL? Onko se taulukko vai lista? Puhut molemmista. URL? Entä cellpadding? URL? Radiopainikkeiden ulkoasu on selainkohtainen, ja tähän kuuluu myös se, paljonko tyhjää on ympyrän ylä- ja alapuolella itse elementin esityksessä. Miksi tämä olisi ongelma? Kysyinkö jo, mikä on sivusi URL?
    21. 54 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt