yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Toisaalta ns. kantagermaanissa, toisaalta jossain unkarin kielen esihistorian vaiheessa tapahtunut äänteenmuutos p > f on foneettisesti melko yksinkertainen. Välivaiheeksi voidaan olettaa voimakkaasti aspiroitunut p.

    Vertaa ph-yhdistelmän käyttöön f:n merkkinä; tämä johtuu perimmältään siitä, että kreikan kielen fii-kirjain ääntyi aspiroituneena p:nä vielä silloin, kun roomalaiset rupesivat kirjoittamaan kreikkalaisperäisiä sanoja latinalaisin kirjaimin ja käyttivät fiin vastineena ääntämystä kuvaavaa PH:ta. Kreikassa tapahtunut muutoskin siis on samantapainen kuin ensimmäisen germaanisen äänteensiirron mukainen mutta kaiken todennäköisyyden mukaan siitä yhtä riippumaton ugrilaisella taholla tapahtunut.

    Kielihistoriassa on monta muutakin äänteenmuutosta, jotka ovat tapahtuneet aivan eri suunnilla, ilman mitään yhteyttä toisiinsa mutta samantapaisista foneettisista syistä. Esim. ti > si (usein välivaiheiden kautta) on tapahtunut sekä joissakin romaanisissa kielissä että suomessa, ja ki > tši on tapahtunut sekä myöhäisantiikin latinassa että joissakin suomensukuisissa kielissä. Usein maantieteellisen välimatkan lisäksi ajallinenkin etäisyys sulkee syysuhteen mahdollisuuden pois.
  2. Et mitenkään, ja hyvä niin. Eihän se edes näyttäisi ”checkboxilta” (suom. valintaruutu) silloin.

    Jos haluat hyödyllisemmän vastauksen, kysy hyödyllisempi kysymys. Miksi haluaisit sellaista? Mikä on ongelma, jonka yrität ratkaista moisella tempulla?
  3. Jaa että sinusta on ihan ok lähettää silkkaa roskaa neuvona, jos siinä sattuu vahingossa olemaan sellainenkin rivi, joka on jotenkin oikein? Ja ihan ok kirjoittaa moukkamainen kommentti henkilölle, joka selitti asian oikein?
  4. Mitähän väliä haluat kasvattaa, ja mistä on oikeasti kyse? Esimerkissäsi ei näy mitään ylimääräisiä välejä.

    Et edes kertonut, haluatko väliä vaaka- vai pystysuuntaan ja kuinka paljon. Kerropa ihan URL ja kohta, mitä pitäisi mielestäsi muuttaa, niin asia voi alkaa selvitä. Todennäköisesti todellinen ongelma on ihan jotain muuta kuin pitkän välin tekeminen.

    Toisaalta jos tarvitsit nopeasti apua, ei asialla liene merkitystä. Mikä ihmeen hätä kellään voi olla tällaisessa asiassa? (Harjoitustyön deadline? :-) )
  5. Olet ollut ihan oikeassa. Tosin transkribointi-sanaan kuuluu vain yksi s. Ja tosin näiden sanojen merkitykset vähän vaihtelevat, mutta kuvaamasi merkitykset esiintyvät mm. suomalaisissa siirtokirjoitusstandardeissa.

    Lisätietoja:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/siirtokirjoitus.html
  6. Tällaisessa asiassa on erityisen sopivaa vastata puuta heinää, koska sehän tukee käännettävän lauseen sanomaa.
  7. Mitähän mahdat tarkoittaa fonttimalleilla? Ja mitä tietoja niistä haluaisit? Mistä fonteista? Kaikista maailman fonteista? Oman koneesi fonteista? Mitä tekemistä sillä sitten olisi WWW-sivujen teon kanssa?

    Jos tarkoitit kysyä, mitä fontteja kannattaisi käyttää WWW-sivuilla, niin se on vähän kuin kysyisi, mikä on hyvä auto tai mitä ruokaa kannattaisi syödä. Paitsi että fonttivalintasi merkitsevät _muille_ ihmisille, kun taas auton ja ruuan valinta on lähinnä oma asiasi. Mutta monipiippuisia juttuja kaikki. Kuten myös se, mitä värejä kannattaisi käyttää.
  8. On tosiaan aihetta kysyä, miksi tällaista kysytään. Etymologisiin teorioihinhan voi tutustua sekä etymologisista sanakirjoista että erityistutkimuksista, jos intoa riittää. Jokaisesta noista sanasta voisi kirjoittaa kirjan.

    Minkähäntasoista vastausta tässä etsitään ja miksi? Haluaakohan kysyjä, että joku lukee hänen puolestaa etymologista sanakirjaa ja kopioi siitä tietoja? Miksi? Siinä menisi kuitenkin jotain pieleenkin. Ja kyse on lähes aina vain teorioista. Melko varmatkin etymologiat on saatettu kyseenalaistaa, kun joku huomaa jotain uutta olennaista.

    Jos joku on kävelevä etymologinen sanakirja, niin voi tietysti näpytellä jotain tiedoistaan. Mutta se onkin sitten jo moneen kertaan suodattunutta tietoa, jonka luotettavuudesta ei ole mitään takeita.

    Valitettavasti tai onnekseni en ole kävelevä etymologinen sanakirja, ja ainoa, josta suoraan muistan selityksen, on "porsas", joka on melkoisen varmasti vanhahko indoeurooppalainen laina, varmaankin arjalaiselta suunnalta.
  9. Palstoitushan on sinänsä helppo tehdä Wordissa. Pitää kyllä muistaa säätää palstojen välinen tila riittävän isoksi.

    Suurempi ongelma on, että kaksipalstainen teksti ei yleensä näytä hyvältä, ellei tehdä tasapalstaa. Tämäkin kyllä käy helposti kappaleasetuksista. Mutta tällöin on yleensä syytä myös ottaa tavutus käyttöön, koska suomenkielinen teksti ei sovi kovin hyvin kapeahkoon palstaan. Ja sitten onkin vähän enemmän hommia, koska Wordin tekemä tavutus on syytä tarkistaa ihan oikolukutyyliin. Teknisesti pitää sitten osata sekä tavutusvihjeiden lisääminen että tavutuksen esto.
  10. text-align: center toki saa aikaan keskityksen vaakasuunnassa. Pystysuora keskitys taas johtuu siitä, että se on oletusarvona.

    Kirjoittamasi table { ... } -sääntö ei vaikuta mitään, koska se on täysin pielessä: CSS:ssä ei ole align- eikä valign-ominaisuutta.

    Pystysuora keskitys tehdään asetuksella
    td { vertical-align: middle; }
    jonka tietysti voi lisätä varmuuden vuoksi, vaikka se siis on oletusarvona.

    HTML:ssä ja CSS:ssä on jotain yhteistä ja paljon eroa. Ks.
    ”Mapping presentational HTML to CSS”,
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/html2css.html
  11. Kyllä asiakirjastandardi SFS 2487:2007 sanoo yksiselitteisesti, että tunnistetiedot toistetaan joka sivulla. Yritin tätä(kin) vastaan purnata lausuntokierroksella. Ja standardihan ei ole laki, mutta et siis voi kuvata pohjaa standardinmukaiseksi, jos alatunnistetta ei toisteta.

    Toisaalta alatunnisteen voi yleensä tehdä yksiriviseksi, kunhan ottaa siihen vain olennaisimmat tiedot. Suurempi ongelma on ylätunnisteen toistaminen, koska se vie joka sivun alusta viisi riviä tilaa.

    P.S. En ensimmäistä vastaustani kirjoittaessani muistanut, että ensimmäisen sivun tunnisteet saa muista poikkeavaksi myös valitsemalla Tiedosto/Sivun asetukset/Asettelu/Erilainen 1. sivu.
  12. On olemassa rakentavaa epäilyä, luovaa epäilyä ja myös tyhjää epäilyä. Epäilyn aika ei ole silloin, kun asiat voi helposti tarkistaa.

    Nykysuomen sanakirja kertoo sanan ”saareke” kohdalla heti kättelyssä:
    ”1. /harv./ pieni saari”
    ja sitten tulee jokunen esimerkki.
  13. Ironiaa yrittävät onnistuvat tavallisimmin tekemään vain itsensä naurunalaisiksi.
  14. Onkohan tähän sen siistimpää ratkaisua kuin että kopioit ensimmäisen osan ylätunnisteen toisen osan ylätunnisteeksi?

    Kun kirjoitat tekstiä 1. sivulle, pitää teksti tietysti lisätä ennen osanvaihtoa. Osanvaihdot saa näkyviin samalla ¶-painikkeella kuin kappaleenvaihdotkin.
  15. Vanhan suomalaisen käytännön mukainen väärin-merkki ei ole v-kirjain vaikka sitä vähän muistuttaakin. Siinä on oikeanpuoleinen haara selvästi pidempi ja usein paksumpi kynän liikkeen tai sitä jäljittelevän muodon takia.

    Väärinkäsitysten vaara alkaa nyt enimmäkseen olla ohi, koska kyseistä merkkiä ei enää käytetä merkityksessä ’väärin, virhe’.

    Sekaannus on kyllä omalla tavallaan harmillinen, ja se on noteerattu myös Unicode-standardissa, ks.
    http://www.unicode.org/versions/Unicode5.0.0/ch06.pdf#page=21
    jossa kuvataan myös suomalaisen perinteisen oikein-merkin aivan muita merkityksiä, kuten ’commercial minus sign’.
  16. Rupea itse kirjoittamaan omalla ”rekatulla nimmarillasi”, jonka takaa löytyy oma nimesi, ja rupea sitten vasta puuttumaan muiden tyyliin. Ja mitä se silloinkaan sinuun kuuluisi, kirjoittaako joku vaikka laiskuttaan joskus niin, ettei kirjaudu sisään?

    Huomasitteko muuten, että tänään (no eilen, siis maanantaina) joku kirjoitti Hesarin yleisönosastossa samasta asiasta, siis ugri-sanan harhakäytöstä? Seuraavaksi voit ruveta vaikka vaahtoamaan siitä, että sekin on joku minun sivupersoonani.
  17. Tavutusasetus kyllä koskee koko asiakirjaa, toisin kuin moni muu asetus.

    Sen sijaan herää kysymys, mikä on määritelty tekstin kieleksi ja onko käytössä olevassa Wordissa tämän kielen tuki. Mitä siis näkyy Wordin alapalkissa (siellä pitäisi näkyä muun muassa kielen nimi)? Millainen Wordin versio on käytössä?

    Yksi tapa tarkistaa, onko Wordissa käytetyn kielen tuki, on ottaa kielentarkistus käyttöön ja katsoa, valittaako Word, jos tekstiin kirjoittaa joitakin puppumerkkijonoja.

    Muitakin mahdollisia selityksiä on, mutta näistä perusjutuista voisi aloittaa.
  18. Vedäpä nyt henkeä ja lue kritisoimani esimerkki uudestaan. Se oli kaikilla tavoilla huono esimerkki. Siksi sitä pitää kritisoida muultakin kannalta kuin siltä, ettei se selventänyt kunnolla sitä, mitä yritettiin selventää.

    Oliko sinulla jokin oma vastaus alkuperäiseen kysymykseen (johon minä muuten vastasit, vaikka et ilmeisesti tätä ymmärtänytkään)? Vai kirjoititko vain lämpimiksesi ja moittiaksesi (vastoin tosiasioita) minua siitä, etten vastannut?

    Ehkä sinun ei kannatakaan vastata kielipalstalla prosenttiaiheiseen kysymyksiin, kun et osaa kirjoittaa prosenteista kunnollisella suomen kielellä. Luulisi sellaisen kuuluvan tilastoalalla toimivan perusosaamiseen, mutta mistäpä minä tietäisin, missä sinä oikeasti toimit.

    Tässä muuan esimerkki: kirjoitit ”20 % koronnousulla”. Suomen kielen sääntöjen mukaan se luetaan ”kaksikymmentä prosenttia koronnousulla”. Koska et tätä varmaankaan tarkoittanut, sinun olisi pitänyt kirjoittaa toisin.
  19. Sana ”hospitalisoituminen” on oikeasti käytössä, tai ainakin sanakirjoissa. Tosin se tarkoittaa suunnilleen samaa kuin ”laitostuminen” mutta rajoittuu sairaalaympäristöön, joten siinä on kyse lähinnä potilaan tottumisesta ja mukautumisesta sairaalaelämään.

    Jos tarkoitetaan kylmäkiskoisen kohtelun aiheuttamaa tunnetta, niin eiköhän sitä kuvaamaan löydy sanoja suomen vanhasta sanavarastosta. Sairaala sinänsä ei sitä saa aikaan vaan sairaalassa toimivat ihmiset. Heitä on moneksi.

    Minä olen ollut sairaalassa potilaana aika harvoin, eikä niistä kerroista ole mitään erityistä pahaa mieltä kylmästä kohtelusta jäänyt. Terveyskeskuksessa sen sijaan…
  20. Luvut sinänsä ovat oikein, ja tuleehan tuossa prosenttiyksikön käsitekin jotenkin esille. Tässä yksinkertaisempi ja siten helpommin hahmotettava esimerkki: jos lainan korko on nyt 10 % ja korotuksen jälkeen 12 %, niin korko nousee 2 prosenttiyksikkö. (Tällaisissa tilanteissa ei yleensä mainita, paljonko korko nousee prosentteina, mutta jos se halutaan sanoa, niin oikein on: korko nousee 20 %, koska suhteellinen muutos 2/10 on prosentteina tuo. Tällaista ei juuri _kannata_ sanoa, koska moni kuitenkin luulee, että tarkoitetaan prosenttiyksiköitä eli että korko nousisi 10 %:sta 30 %:iin.)

    Muu olikin sitten huuhaata, alkaen Gallup-tavaramerkin virheellisestä käytöstä. Prosenttiluvut on kaikki kirjoitettu väärin (%-merkin edelle kuuluu väli, eikä prosenttiyksikkö-sanan tilalla pidä käyttää "%-yksikköä").

    Lisäksi lukujen sisältö on huuhaata, koska normaaleissa mielipidekyselyissä virhemarginaali on niin suuri, että kahden prosenttiyksikön noususta _vastauksissa_ ei voi päätellä edes sitä, että kannatus _populaatiossa_ (kansassa) olisi kasvanut (saati että se olisi kasvanut juuri kaksi prosenttiyksikköä). Ja puuttuihan tuosta pisteitäkin ynnä versaali. Aika huono esimerkki _kielipalstalla_.

    Asiallisestikin esimerkki ontuu, koska puolueiden kannatuksia ei yleensä mitata kuukausittain.

    Lisätietoja %-merkistä, prosenttiyksiköstä yms.:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.14.html#pros
    21. 74 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt