yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Kun Word ei tunnista sanaa sellaisenaan, se pyrkii tunnistamaan sen yhdyssanaksi eikä aina onnistu siinä kovin hyvin. Näyttää siltä, että se pyrkii ensisijaisesti muodostamaan yhdyssanoja, joissa osat ovat nominatiivissa tai genetiivissä. Esimerkiksi ”työhyvinvointi” ei jäsenny näin mutta ”työhyvienvointi” jäsentyisi (toinen osa on monikon genetiivissä), ja Word siis ehdottelee tällaisia sanoja, jotka ovat lähellä käyttäjän kirjoittamaa ja muodollisesti mahdollisia yhdyssanoja.

    Tietysti Wordin _pitäisi_ osata jäsentää ”työhyvinvointi” osiin ”työ” ja ”hyvinvointi”, jotka se tuntee. Se kuitenkin ilmeisesti yrittää hajottaa sanan mahdollisimman pitkälle osiin.
  2. Venäjässä todellakin kirjoitetaan yleensä Маннергейм eikä Маннерхейм. Sen sijaan ei ole mahdotonta ajatella, että ”Mannerheimintie” kokonaisuudessaan katsotaan kadun nimeksi, joka sitten kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin ja sen eteen kirjoitetaan selväntävä lyhenne ”Ул.”, vähän samaan tapaan kuin me saatamme kirjoittaa Broadway-kadusta tai Rue d’Oleon -kadusta. Mutta tässä tapauksessa Улица маннергейма näyttää olevan selvästi yleisempi.

    Ihan selväähän ei ole, että meidän h:mme transkriboidaan г:llä, sillä asiassa on kahtalaista käytäntöä. Nykyaikaiset suomalaiset nimet kirjoitetaan tavallisesti niin, että h:ta vastaa х, esim. Хельсинки. Mutta suhteellisen vanhoissa (ja vakiintuneissa) nimissä käytetään yleensä г:tä.

    Kirjoitapa Hesarin kuukausiliitteen toimitukselle. Kyllä se julkaisee perusteltuja korjauksia – minulla on kokemusta siitäkin, että pikku korjaus, jonka olin tarkoittanut vain toimituksen tiedoksi, haluttiin julkaista lehdessä, enkä toki sitä vastustanut.

    Tavallaan pieni asia mutta tavallaan ei: jos kirjoitetaan venäjän asemasta Suomessa, niin eikö toimituksen olisi kannattanut kysyä neuvoa joltakulta, joka oikeasti osaa venäjää ja vieläpä käytäntöjä sen suhteen, miten suomalaisia nimiä käsitellään venäjässä.
  3. Vanha normi (18.31) on edelleen voimassa, kun kyse on suomenkielisestä tekstistä. Sen muuttamista on kyllä harkittu, mutta viimeksi se vahvistettiin standardin SFS 4175 uudessa painoksessa viime vuonna.

    Kaksoispisteen käyttö on kyllä tavallista ja monien mielestä ainakin joskus selvempääkin, koska esimerkiksi 9:10 tunnistetaan selvästi kellonajaksi, kun taas 9.10 voitaisiin tulkita väärin kirjoitetuksi päiväykseksi (9.10. eli 9. lokakuuta) – tai virkkeen lopussa oikein kirjoitetuksikin päiväykseksi.
  4. Nyt vasta katsoin, mitä siellä alanurkassa on: 18:15. Tässä asiassa siis Windowsin oletusasetukset _eivät_ ole suomen kielen normien mukaiset. Taustalla lienee osittain se, että kaksoispisteen käyttö melko yleinen käytäntö.

    Esimerkiksi Windows XP:ssä asetuksen voi muuttaa näin: Käynnistä / Ohjauspaneeli / Päivämäärä-, aika-, kieli- ja alueasetukset / Muuta numeroiden, päivämäärien ja kellonajan esitystapa, sitten napsautetaan Mukauta-painiketta ja kirjoitetaan Aika-välilehdellä Aikaerotin-kohtaan piste "." oletusarvoisen kaksoispisteen ":" sijaan. Käyttöliittymä on hämmentävä, koska Aikaerotin-kohta näyttää pudotusvalikolta, jossa on vain yksi vaihtoehto, kaksoispiste, mutta kohtaan voi kyllä kirjoittaa.
  5. Sitä paitsi se, mitä Windowsissa näkyy ruudun oikeassa alareunassa, riippuu Windowsin asetuksista eli käyttäjän valinnoista.

    Eri asia on, että oletusasetukset ovat sen kielen käytännön ja yleensä normienkin mukaiset, joka on Windowsin käyttöliittymän kielenä. Siis suomenkielisessä Windowsissa suomen kielen sääntöjen mukaiset jne. Satun tietämään, että Microsoft ottaa asian aika vakavasti ja pyrkii säätämään oletusasetukset kunkin kielen asiantuntijoiden suositusten mukaan. Niinpä vaikka se, mitä suomenkielisessä Windowsissa on, ei ole normi, se heijastaa normia.
  6. Sitähän et tietenkään voinut alkuperäisessä viestissäsi kertoa. Ehei.

    Mutta ongelma ei edelleenkään ole CSS:ssä, vaan CSS vain sattuu jossakin selaimessa saamaan esiin _sivun_ virheet.

    Kuten kirjoitin, koodi on väärää, kuten tiedät. Korjaa se. Jos vika on julkaisujärjestelmässä, korjaa se tai vaihda se tai lakkaa käyttämästä julkaisujärjestelmää.

    Jos et välitä koodin virheistä, niin älä sitten myöskään valita selaimen kummallisuuksista.

    HTMK-Kitin voit tunkea vaikka exceliisi. Se lienee jokin väärennetty versio HTML-Kitistä, joka puutteistaan huolimatta kyllä osaa ilmoittaa sellaisista virheistä, joista tässä on kyse.
  7. Sivusi oikea osoite on
    http://www.saunalahti.fi/jtuomin8/

    Kannattaisi lopettaa kättelyssä cjb.netin kaltaiset kehyskikkailut. Jos ei ole varaa tai halua ostaa omaa verkkotunnusta (domainia), käytä ihan tavallista osoitetta kuten tuo yllä oleva. Cjb.netillä saat vain roskaa ja häiriöitä mukaan sivuillesi.

    Selaimeni ilmoittaa, että sivun katsomiseen tarvitaan jokin liittännäinen. Ei nyt todellakaan kiinnosta, kun sivulla ei ole mikään mikä antaisi aiheen kiinnostua koko sivustosta eikä tietoa siitä, millainen esitys näkyisi, jos asentaisin lisäosan.

    Jos et osaa panna webiin sisältöä muuten kuin Flash-kikkareilla tms., opettele ensin perusasiat. Tietysti voisit ruveta etsimään, mitkä kuvien URLit sinulla on solmussa, mutta opettele nyt ensin alkeiden perusteet. Sivun otsikko "Welcome to my first website" on paljastavampi kuin luuletkaan.
  8. On tietysti aika hölmöä, jos HTML-koodia suoltava ohjelma tuottaa syntaktisesti virheellistä ja asiallisesti väärää koodia.

    Ja on tietysti kiinnostavaa, että tällainen virhe saa muuten niin vapaamielisen IE 6:n sekaisin.

    Mutta kun ongelmana on väärä merkkaus, niin eikö se kannattaisi korjata korjaamalla merkkaus oikeaksi? Jos ongelman syy on jokin ohjelma, joka toimii väärin, niin voisi etsiä oikein toimivan ohjelman.

    Ennen muuta: mitä kummaa CSS:llä on asian kanssa tekemistä? Koodissahan on jopa merkitty CSS-koodi kommentiksi. (Ja XHTML-prosessori _saa_ poistaa kommentit kokonaan ennen kuin tekee muuta, joten tuo "
  9. Lässytyksesi keskellä voisit kiinnittää huomiota siihen eroon, mikä on typerän käytöksen ja moukkamaisuuden välillä. Typerästi toimiva ihminen saattaa ottaa opikseen, kun häntä ojennetaan. Moukat eivät ota opikseen.

    Lenin oli joukkomurhaaja, jota ei tarvitse kohdella kunnioituksella. Hänen nimensä käyttö nimimerkkinä on silti moukkamaista.
  10. Ei kai Mstislav-nimen alkuun mitään vokaalia kuulu konsonanttien väliin. Tuskin siitä kirjaimia jää ääntymättäkään. Jos nimestä tulee suomalaiselle vaikea ääntää, niin kai sitten voi jonkin epämääräisen vokaalin tunkea m:n jälkeen: [məs-].

    Jos nimi halutaan ääntää alkukielen mukaan, on otettava huomioon, että paino on jälkimmäisellä tavulla ja että loppukonsonantti ääntyy soinnittomana: [msti'slaf], missä ' tarkoittaa, että seuraavalla tavulla on pääpaino. Lisäksi t pitäisi ääntää selvästi liudentuneena.
  11. Olen lukenut Jukka Tarkan juttuja tarpeeksi tietääkseni, että hän ei kirjoita kovin tarkasti. Ei hän myöskään ole kakara.

    Mitä minulta synninpäästöä anelet, vieläpä ilmeisesti muiden ihmisten synneistä? Halunnetko halventaa synninpäästön käsitettä?
  12. On yksinkertaisesti moukkamaista esiintyä toisena henkilönä edes ”leikillään”. Tässä tapauksessa kirjoitusvirheesi siis ihan sopivasti heijasti jotain perustavammanlaatuista virhettä.

    Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä itse kukin ajattelee niistä toisista henkilöistä, joiden nimiä jotkut käyttävät. Reaktioni olisi ihan sama, jos ”nimimerkkinäsi” olisi esimerkiksi Adolf Hitler.

    Jos et keksi nimimerkkejä, jotka eivät ole muiden ihmisten nimiä, kokeile vaikka esiintyä omalla nimelläsi tai ole hiljaa.

    Jos viestini sävy oli sinusta äärimmäisen aggressiivinen, olet elänyt styroksilla vuoratussa pumpulilaatikossa – tai sitten kielellinen ilmaisukykysi on surkea, koska sinun pitää aina liioitella kaikkea miljoonakertaisesti.
  13. Jos puhut suomea normaalisti, lausut [impperialismi]. Jos pidät puhetta, jossa haluat erityisesti noudattaa muodollisia ortoeeppisiä normeja, tai jos haluat kuulostaa omituiselta, lausut [imperialismi]. Välimuodot ovat mahdollisia ja tavallisiakin.

    P.S. Nimimerkin ”V.I. Lenin” käyttö on typerämpää kuin miltä se näyttää, etenkin kun et osaa edes kirjoittaa sitä oikein.

    P.S. 2. Suomeksi kirjoitetaan ”apropoo”, ranskaksi ”à propos”. Miksi käyttäisit niiden sekamuotoa, joka ei ole mitään kieltä?
  14. Oletko nyt ihan tosissasi?

    Ääntämys [luenpa] on kielenvastainen, paitsi mahdollisesti hyvin hitaassa ja painottavassa puheessa, jossa on muutenkin omituisuuksia. Ääntämys [luempa] on suomea. Mistään liudennuksesta ei tietenkään ole kyse, ja aspiraatiokin tuntuu käytössäsi olevan ihan villi sana. Suoraan sanoen olet ihan pihalla fonetiikan termeistä vaikka latelet varmoja foneettisia vakaumuksia.

    No myönnetään nyt kuitenkin, että puhe assimilaatiosta osui suunnilleen oikeaan, koska kielessä kauan sitten tapahtunut muutos, jossa ruoka-sanan tietyissä muodoissa uo-diftongi muuttui pitkäksi u:ksi, on selitettävissä vokaalin progressiiviseksi assimilaatioksi. Ääntämys ”ruo'an” on kielenvastainen, mitä sitten tarkoittanetkin heittomerkillä. Mutta harhaluulosi on kyllä oiva esimerkki siitä, miksi normien yhä sallima ja jopa lievästi etusijalle asettama _kirjoitusasu_ ”ruoan” on huono.
  15. Siinä eivät todellakaan ole kaikki. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/orto.html

    Sitä paitsi kuvasit pari tavallisimmin mainittua poikkeusta väärin, jopa enemmän väärin kuin yleensä tehdään. Eihän ole mitään nk-äännettä, ja ng-äänteenkin olemassaolo on kyseenalainen. Kirjoitetun kielen ng-kirjainyhdistelmä voi lausua kolmellakin tavalla: kaksois-äng-äänteenä [ŋŋ] (näin aina omaperäisissä sanoissa, joskin murteiden vaikutuksesta jotkut lausuvat [ŋk]) tai yhtenä äng-äänteenä [ŋ] (esimerkiksi sanassa ”englanti”) tai joskus yhdistelmänä [ŋg] – tai ehkä jopa [ng] (esimerkiksi sanassa ”pangermanismi”).

    Aspiraatiota ei suomen kielessä esiinny, vaikka ns. rajageminaatio on varsinkin aiemmin kuvattu kummallisin termein, puhuen aspiraatiosta, loppuhenkosesta ja ties mistä hönkäyksistä.

    Muuten, suomen kielessä ei sanota ”suomi lausutaan” vaan ”suomea lausutaan”.
  16. Voit toki lähettää (omalla nimelläsi tai firmasi nimellä) minulle tarjouspyynnön sivuston uusimisesta. Julkisuudessa sinun ei kannata ruinata minulta apua.
  17. ”Suomen kielen perussanakirjan” mukaan sanan ”aboriginaali” (ja sen arkityylisen vastineen ”abo”) merkitys on nimenomaan ’Australian alkuasukas’.

    ”Alkuperäisväestö” on tietysti mahdollinen sana mutta maistuu paperilta. Vanha hyvä sana on ”alkuasukas”, mutta jotkut taitavat olla sille herkkiä. Perussanakirja ei siihen kuitenkaan liitä mitään mainintaa tyyliarvosta.
  18. Jos pystyt näkemään tummanruskeaa mustalla ja vielä arvaamaan, että se on linkki, niin hyvä sinulle. Mutta ei se tee sivuista toimivia.

    Luitko muuten mainitsemani sivun siitä, miksi maiden lippujen käyttö kielten symboleina on typerää? Jos järkiperusteet eivät vakuuta, niin mietipä tätä: Muun muassa Euroopan standardointijärjestön suositus ja suomalaisten julkisten verkkosivustojen laatukriteeristö sanovat, että lippuja ei tule käyttää sillä tavoin.

    Sivuston tekijä on nyt nysväämässä jotain vierityspalkkia pois ja siten luomassa lisää ongelmia sivulle, joka on jo pielessä. Jos haluan huvitella kertomalla, miten hän voi ampua itseään jalkaan, on toki velvollisuuteni kertoa myös, että ihan muuta olisi syytä tehdä.

    Ja ennen kuin rupeat arvostelemaan, hanki tietoa, niin et kirjoita esimerkiksi tällaista potaskaa:
    ”Tai että käyttämäsi "NOBR"-tagi on sallittu vain frameset spesifikaation kanssa.”
    Johan tuolle nauravat naurismaan aidatkin, jos ovat spesifikaatioita lukeneet.
  19. Vaakasuoraa vierityspalkkia ei tule vaan sille vain on varattuna tila, jossa näkyy palkin haamukuva. Jos tämä on suuri ongelma, niin positioi vaikka musta suorakaide sen päälle.

    Vaihtoehtoisesti voisit tietysti ruveta ratkomaan sivun todellisia ongelmia.
  20. FrontPage-ohjelmassa on sisäänrakennettuna FTP-ohjelma, ”FTP-client”. Kyllä se toimii, vaikka palvelin ei tukisi ns. FrontPage-laajennuksia. Tietenkään silloin eivät sivuilla toimi ne piirteet, jotka perustuvat kyseisiin laajennuksiin, kuten niitä käyttävät lomakkeet tai erikoisefektit. Mutta itse sivujen siirto palvelimeen kyllä toimii. Jos ei toimi, valita palvelimen ylläpidolle.

    Sivumalleja on monenlaisia, ja osa niistä saattaa käyttää FrontPage-laajennuksia, mutta sen näkee sitten ja sitä voi vaikka ihmetellä täällä (kunhan kerrot URLin). Normaalisti sivut silloinkin toimivat, mutta eivät ehkä kaikki hienot visuaaliset efektit.

    Voit tietysti myös siirtää tiedostot muulla FTP-ohjelmalla. Silloin sinun pitää siirtää jokainen tiedosto - mukaan lukien kuvatiedostot, CSS-tiedostot jne. - erikseen, koska perus-FTP on todella tyhmä tiedostonsiirtoprotokolla. Se siirtää tasan ne tiedostot, jotka sen käsketään siirtää, katsomatta lainkaan niiden sisältöä, keskinäisiä riippuvuuksia jne. Lisäksi voit joutua muuttamaan HTML-koodissa olevia viittauksia mm. kuvatiedostoihin, koska FrontPage tuottaa usein ns. file:-viittauksia, jotka FrontPage itse osaa korjata ennen siirtoa mutta joihin perus-FTP ei lainkaan koske ja jotka eivät toimi web-palvelimeen siirrettyinä.

    Siis: Siirrä palvelimeen FrontPagen omalla toiminnolla. Jos tulee ongelmia, kysy uudestaan ja kerro samalla URL.
    21. 93 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt