Vapaa kuvaus

Moi! Olen pääkaupunkiseudulla asuva perheellinen (lapset tosin jo isoja) liberaali luonnontieteistä pitävä ateistiskeptikko; paljon lukeva ja paljon liikkuva darvinisti-evolutionisti. Ihminen pahimmasta päästä, jos kysytte kreationistipalstan jeesustelijoilta, mutta hehän eivät minua suinkaan tunne. Pidän kauneudesta, älykkyydestä, inhimillisyydestä, huumorista, luonnosta, eksotiikasta ja intiimistä tunnelmasta. Inhoan kvartaaliajattelua, epälojaaliutta, suvaitsemattomuutta, pinnallisuutta, itsekkyyttä, pröystäilyä, turhaa pönöttämistä, pokkurointia, laiskaa ajattelua, mielikuvituksettomuutta ja epärehellisyyttä. Olen täällä keskustelemassa, mutta saa minulle toki kirjoittaakin ([email protected]). Asiallisiin viesteihin saatan myös vastata. Keskusteluissa mieliaiheeni liittyvät luonnontieteisiin, erityisesti evoluutiobiologiaan sekä tieteiden ja uskontojen välisiin suhteisiin. Kreationismi on ehdottomasti rakkain viholliseni. Keskusteluissa arvostan fiksuja ihmisiä, joilla on mielipiteitä ja rohkeutta ja kykyä seistä perustellusti niiden takana ilman, että sortuvat epärehellisyyteen ja kyvyttömyyteen myöntää tarvittaessa erehtyneensä. Tyhmyyttä siedän vain rajallisesti, tahallista tyhmyyttä vielä vähemmän ja taikauskon sokaisemaa marttyrointia tai julistamista en juuri lainkaan. Minun kunnioitukseni ansaitaan; sitä ei tipu automaattisesti esim. uskonnolliselle vakaumukselle tai yhteiskunnalliselle statukselle. Tuo kunnioitus on kuitenkin kenelle tahansa mahdollista ansaita, en diskriminoi ketään. Minun puolestani keskustelu saa olla sävyltään tiukkaa, mutta edellytän kuitenkin rehellisyyttä; esim. nikkivarkaudet ovat kusipäisten raukkojen touhua. Että siis tällainen tapaus. Rempseää elämää - nauti siitä, koska se on ainoasi! Peace. Linkit: http://www.youtube.com/watch?v=D-ZUXyGWvJY, http://www.400monkeys.com/God/ Kotimaa: --- Koulutus: --- Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

339

Kommenttia

10048

  1. >>Kommentti: entä sianhampaat, simpanssin leukaluut, gibbonin, orangutanin jäännökset, jotka yritetty ympätä ihmisen sukupuuhun.> Puut elävät tosiaankin varsin epätieteellisen ”tiedon” ja ”havaintojen” varassa.>Illuminatus kirjoitti: ”Sitä sanotaan sukupuun tarkentumiseksi ja/tai tieteen kehittymiseksi. Tiede tosiaankin nääs kehittyy - toisin kuin uskontojen tapaiset lapselliset dogmit.”
    Kommentti: Uskotko sinä vielä näihin ”aitoihin” löytöihin, joista on rakenneltu sukupuita alvariinsa: tässä ”käytettävissä olevaa tietoa” koottuna 1850-luvulta lähtien. Ja siitä kehittynyttä "tiedettä".>”Nebraskan ihminen” rakennettiin sukupuutton kuolleen sian hampaasta.>”Heidelbergin ihminen” tehtiin yhdestä leukaluusta. Tarinaa kokonaisesta rodusta sepitettiin monet kirjat täyteen vain alaleukaa katsomalla. Taitaa ”alaleuat” toimia, jonkinlaisina ”kristallipalloina” eihän tässä mitään tiedettä tarvitakaan.>Jaavan ihminen ”puuttuva rengas” ..alaleuan sirpale löydettiin 40 km päästä muista luista -löytö tietysti sai komean ja "kuvaavan" nimen ”pystyssä kulkeva apinaihminen”. From Javan man to Javan Gibbon. Olikin suurikokoinen gibboni.>Australopithecus africanus-löytö: komea nimi jälleen ja taas kokeilemaan miten tämä sopisi ihmisen ja apinan välimuodoksi (kallon tilavuus 500m3). ”Lucy” on siis sukupuuttoon kuollut apina.>Ramanpithecus-tarinat ..yläleuan hampaan ja luun palaset yhdistettiin niin, että ne rakenne näyttäisivät ihmisen parabolin kaarevalta yläleualta. 1977 kuitenkin löydettiin kokonainen Ramapithecuksen alaleuka, joka osoittautui U-muotoiseksi juuri niin kuin apinoilla se on. Tuliko korjauksia biologian oppikirjoihin??? Että R. olikin harvinainen orangutanin sukulainen.>Neanderthalin ihminen osoittautuukin olevan VAIN ihminen kaiken hälinän jälkeen.>Pekingin ihminen -tehtiin apinan pääkalloista, jotka olivat jääneet jäljelle kun ihminen söi apinan lihat.>Piltdownin ”apinaihminen”: pääkallon luut, alaleuka ja yksi hammas sekä eläinten luita. Spekuloinnit ihmisen ja apinan välimuodosta alkoivat. Kirjoja ja artikkeleita kirjoitettiin taas vakuuttavin sanoin tästä löydöstä ja sen iäksi arvioitiin 1 milj. vuotta. 40 vuoden ajan jatkui sukupuun rakentaminen kunnes tunnustettin, että alaleuka ja hampaat olivat peräisin simpanssilta (tuskin 50 v. vanha leukaluu).>Ja tälläistä sopaa on opetettu ja opetetaan lapsille kouluissamme.
  2. >>Kommentti: Tutkijat eivät ole noin varmoja sanoissaan kuin sinä (”sukupuut ovat luotettavia”). Päinvastoin tehdään hypoteesi eli OLETUS ja tuloksena on tieteellinenOLETUS…

    ”Hypoteesiin liittyy fylogeneettisen systematiikan olennainen perusajatus: tulos on tieteellinen hypoteesi, joka perustuu siihen aineistoon, joka oli käytettävissä.” Lainaus eläinmuseon www-sivulta: http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/hyonteiset/tieto a/systematiikka.htm#0>1. Gorillasta on kehittynyt simpanssi ja simpanssista ihminen.
    ...9. Ihmisellä on ihmis- esi-isä.
    Eikö nämäkin vaihtoehdot kuulu ”total evidence” piiriin ja laaja-alaiseen ongelmanasetteluun.>Eläinmuseon www-sivulta lainattua : ”Taksonomina kannatan niin morfologisen kuin sekvenssiaineistonkin tuottamista, tutkimuseliöiden tarkkaa tuntemusta, laaja-alaisia ongelmanasetteluja ja yhteistyötä”>Illuminatus kirjoitti: ”Luonto muuttuu jatkuvasti - niin ympäristö kuin siellä menestyvät elollisetkin. Yritätkö sönköttää, että "sisäinen geneettinen variaatio" muodostaisi jonkin kehityksen rajan? Eipä pidä paikkaansa: geneettinen muuntelu tuottaa myös uutta geneettistä informaatiota.”
    Kommentti: ”sisäinen geneettinen variaatio” on kullekin LAJILLE tyypillinen. Ja sen määräämissä puitteissa kukin laji elää elämäänsä tietyssä asuinpaikassaan ekosysteemissä.>Illuminatys: "Mother nature" on samanlainen satuolento kuin jumalakin.>”. No, tiettävästi rohvessooritkin ovat ihmisiä.”
    Kommentti: Niin, siksi he ovat myös uskonnollisia. Mielestäni ihminen ei pääse eroon uskonnollisuudestaan se tulee ilmi tavalla tai toisella ja yleensä jonkin asian palvomisena.>Tässä linkki http://www.rsternberg.net/OSC_ltr.htm
    (U.S. OFFICE OF SPECIAL COUNSEL August 5, 2005)
    Dr. Richard von Sternbergin tapaukseen.
    Smithsonian Instituutissa työskentelevät ihmiset käyttäytyivät samalla tavalla kuin missä tahansa kulttisessa yhteisössä. Yhteinen oppiteologia yhdistää. Voisi puhua Smithsonian ”hengestä”. Jokin kulttihenki ainakin sai nämä ihmiset olemaan niin varmoja asiastaan (yhteisestä ”uskostaan”), ettei ollut mitään väliä miten kohdella ”harhaoppista” kollegaansa.>Tässä toinen esimerkki miten samasta henkien taistelusta. Laitan taas tähän esimerkin radiohiili-määrityksen “epäloogisesta” tuloksesta.
    Pueblassa Meksikossa vulkaanisesta tuhkasta löydetyt ihmisen jalanjäljet määritettiin ensin VAIN 40 000 vuotta vanhoiksi (Bennett, Huddart et al) monella eri tekniikalla todistaen. Koska tulokset eivät sopineet evo-opin kannattajien teologiaan niin ko. jalanjäljet uudelleen määritettiin 1.3 miljoonaksi vuodeksi ja niiden todettiin olevan eroosion tuotetta (Renne et al. Nature 2005, 438, E7)
    (www.royalsoc.ac.uk/exhibit.asp?id=3616&tip=1)
  3. >>Illuminatus: ”Yksittäisen lajin perimää emme välttämättä historiasta tiedäkään”
    Kommentti: Mutta selvälinjaiset ”sukupuut” voidaan tehdä kaikesta huolimatta ja päätyä ”esi-historialliseen” lajiin.(kehäajattelua)>Illuminatus: ”Tiedämme kuitenkin monista paljon tuoreemmista tapauksista, että tietty laji ei selviä, jos A) se ei kykene sopeutumaan muuttuneisiin oloihin.”
    Kommentti: Puhutko banaanikärpäsistä, joille on tehty mutaatioita ja elävät laboratorio-olosuhteissa?>”B) sillä on paremmin sopeutuneita kilpailijoita ihminen. - esimerkistä käy myös nykyihminen vs. neandertalin.”
    Kommentti: "Neanderdalin" ihmisestä on hyvin erilaisia näkemyksiä ja koulukuntia. ”Swanscomben pääkallosta” (elävältä haudattu nainen) tässä alla on artikkeli. Jack Cuozzolla on omat mielipiteensä löydöstä. Neanderdalen-ihmisellä on todettu olleen joku nivelsairaus (reuma) ja siksi käveli kumarassa (lähde: Walt Brown)
    http://www.jackcuozzo.com/book.html
    ” information concerning many of the questions raised since Buried Alive was published in 1998.
    Is there any new x-ray or physical evidence that supports the immaturity of the Neanderthal children?
    What actually has happened to the form of human "baby" molars since Neanderthals?
    Did Neanderthal children have brow ridges and how do they compare to modern children?
    Evidence of further Neanderthal skull deception documented.
    Neanderthal extinction.>Muita artikkeleja koskien nykyihmistä ja ongelmia radioaktiivisen hiilen määrityksen kanssa:
    http://www.guardian.co.uk/germany/article/0,2763,141808 3,00.html
  4. >>Kommentti: Pikemminkin haen syytä miksi tietty eläin ei selvinnyt nykypäivään saakka elossa. Mistä ihmeestä voit tietää minkälainen ko. eläin oli perimältään koska se on sukupuuttoon kuollut? Mistä voit tietää etteivät sen geenit olleet kilpailukykysiä? Paljon todennäköisempää on että ”luonnonvoimat” voittivat -ei ollut mitään mahdollisuuksia jäädä eloon. >Tässä alla olevassa DIA-esityksessä todetaan todellakin (vaikka väitit vastaan) kilpailusta seuraavaa:
    ”Havainnot tukevat, että paikallinen lajimäärä määräytyy pelkästään alueellisen diversiteetin mukaan .” HUOM! Ei siis kilpailun mukaan. >Teorian kriittisiä oletuksia:. Onko kilpailu todella näin tärkeä tekijä yhteisöjen lajimäärän kannalta? Paikallinen ja alueellinen diversiteetti ...
    cc.oulu.fi/~jtuomi/juhaeko605.ppt [Found on Google] Levels and units of selection in unitary and modular >Maaperän merkityksestä jälleen. Maaperä siis rajoittaa mitkä lajit kasvat. Jokaisella lajilla on omat tehtävänsä ja ne muuttavat olosuhteita niin, että seuraava laji voisi kasvaa. Männyt tekevät tehtäväänsä 100-150 vuotta ja valmistavat dyynien maaperää seuraavalle puulle, tammelle. Kasvillisuus jää tammivaltaiseksi koska dyynien vähäravinteinen ja kuiva maaperä on niille suotuisa. Muut lajit eivät tule toimeen siinä.
    Kilpailusta ei siis ole kysymys tässä dyynin ”valtaamisessakaan” vaan maaperän valmistamista seuraavalle lajille. Siis tammi ei kasva ensimmäisenä lajina dyyneillä. >
    "2. Suurten järvien dyynien primäärisukkessio
    Mannerjäätikön vetäytyessä Suurten järvien alueelle muodostui laajoja dyynimuodostelmia, jotka ovat 7-17 metriä järvien vedenpinnan yläpuolella. Uutta kolosoittavaa maata paljastuu järvien pinnan laskiessa ja syntyy jo muodostuneiden dyynien hajotessa tuulen voimasta."
    A. Pioneerivaihe
    Ensin klonaaliset heinät kolonisoivat dyynit. Ne vakauttavat kasvualustan -nämä pioneerilajit häviävät. Ne tekivät tehtävänsä eli stabiloivat dyynejä..
    Myös pajut ja haapa kolonisoivat
    B. Välivaihe
    Hiekkadyynit ovat stabiloituneet pioneerilajiston ansiosta vasta tässä vaiheessa mäntyjen kolonisaatio onnistuu. Tammet valtaavat alaa ja syrjäyttävät männyt n. 100-150 vuoden ikäisillä dyyneillä. Varjoa sietävät varvut syrjäyttävät enemmän valoa tarvitsevat lajit.
    C. Kliimaksvaihe
    Kasvillisuus jää tammivaltaiseksi - jopa 12 000 ikäiset dyynit ovat tammivaltaisia.
    Vaahtera ja pyökki lisääntyvät joillakin paikoilla, mutta ne eivät kykene syrjäyttämään tammea vähäravinteisilla ja kuivahkoilla dyynialueilla. Maaperän ratkaisee jälleen eikä kilpailutilanne.
    >Tässä sinun vakiovastauksiasi. Yhteensä niin laskujeni mukaan olet käyttänyt kilpailu-sanaa tähän mennessä 11 kertaa.
    ”Kilpailu on siis kovinta silloin, kun on vapaita ekologisia lokeroita kilpailtavana tai tasapainotila jostakin muusta syystä järkkyy. Kilpailua on aina, mutta sen määrä vaihtelee suuresti olosuhteiden mukaan.”
    ”ettei uusia lajeja tai muotoja vanhoista lajeista kehity, tai että nuo olosuhteet eivät voisi muuttua, jolloin kilpailutilannekin muuttuu?”
    ”Niin, tuo on vain eräs esimerkki tasapainon järkkymisestä johon aiemmin viittasin: kilpailutilanne nosti valintapainetta.”
    ”darwinismi on kilpailuteoria, luonnonvalinnassa ja kansanmurhissa on häviäjiä,”
    ”valintapaineita ei kilpailun puuttuessa juuri ole”
    “muutkin lajit saavat paremman mahdollisuuden kilpailla.”
    ”kilpailutilanne nosti valintapainetta.” >Miten muuten nämä maapallolla vallitsevat selvät kasvillisuusvyöhykkeet selviävät ”kilpailupaineessa” selvärajaisina ekosysteemeinä? Vastaus: ko. kasvit ovat riippuvaisia tietystä maaperästä ja ilmastosta ym olosuhteista. >Terrestriset suurekosysteemit
    1. Trooppiset metsät
    2. Savannit
    3. Aavikot ja autiomaat
    4. Lauhkean vyöhykkeen lehtimetsät
    5. Arot ja preeriat
    6. Havumetsävyöhyke
    7. Tundra
  5. >>Kommentti: Mitkä ovat sinun perustelusi? Esitä tieteellinen näyttö siitä miten tietyt lajit eivät selvinneet?>Kirjoitit: "Höpöhöpö. Voittajia olivat nimenomaan muuttuneisiin olosuhteisiin parhaiten sopeutuvat ja muuntelulla ja luonnonvalinnalla on tässä aivan keskeinen rooli."
    Kommentti: Darwinistiset käsitteet eivät auta tippaakaan koska niiden pohjalta päädytään aina samaan noidankehä-päätelmiin. Tieteellinen vapaa argumentointi puuttuu.>Tuntuu paljon turvallisemmalta ajatella, että lajimme "kehittyy" ja "sopeutuu" ja on ollut olemassa triljoona biljoona vuotta. Kenties vielä miljardeja vuosiakin eteenpäin olemme olemassa, koska kehitymme "paremmiksi" ja "sopeutumiskyky" vaan kasvaa kasvamistaan.>Darwinismi on lakihenkinen oppirakennelta ja sen keskuksena on "ego" -ihmisen minuudesta peräisin nousseet ajatukset. Se heijastaa 1800-luvun reaktiota uudelleen arvioida miten elämä syntyi. Senaikaisen tietämyksen "valossa" se ei siihen kyennyt.
    Darwinismista tekivät itselleen uskonnon etenkin ne, jotka halusivat nähdä ihmisen eläimenä. Tämähän salli moraalittomuuden ja tappaminenkaan ei tuo omantunnon tuskia. Ei eläimellä ole omaatuntoa. Ei tarvita Luojaa. Ihminen on itsensä herra.>Kuten kaikki muutkin uskonnot darwinismi on kehittänyt oman teologiansa ja sentähden se on ei salli mitään muuta tulkintaa kuin omansa. Darwinismia on, kuten olettaakin saattaa, käytetty aseena siellä missä on rotuongelmia.Darwinismi on valkoisen miehen uskonto.
    Vaikuttaa siltä, että darwinistiset ilmaisut toimivatkin ihmisen omien elämisen epävarmuutta aiheuttavien pelkojen "lohdukkeena"? Darwinismi jatkoi länsimaisen sivistyksen viimeistä ja suurinta vaihetta kohti sen lopullista rappiota. Jokaisella sivilisaatiolla on ollut oma huippunsa ja sitten ne ovat vain hävinneet. Niillä on ollut määrätty aikansa.
  6. >>Kommentti: Maapallon maaperä on tehty kaikille kasveille elinkelpoiseksi ja olosuhteet suunniteltu niin, että niiden geneettinen materiaali säilyy tai sitten ei säily.>Maapallon ilmaston ja maankuoren ja meriveden “uudelleen järjestely” on määrännyt mitkä lajit jäävät elämään. >The first mass extinction occurred 440 million years ago, at the end of Ordovic, as a result of temperature fall and the ocean level lowering. ...
    The Sixth Wave Of Extinction http://www.sciencedaily.com/releases/2004/08/0408160014 43.htm
    >Kommentti: ... Uudelleenjärjestetyssä maapallon maaperässä ja olosuhteissa pystyivät kasvamaan tietynlaiset lajit. Tällä ei ole mitään tekemistä ko. lajeille ominaisesta genetiikasta ja että ne olisivat jotenkin selvinneet rajujen muutosten kautta voittajina, voimakkaimpina tai parempina.>Ne eivät olleet sen kilpailukykyisempiä kuin muutkaan vaan niille tehtiin edullinen elinympäristö. Ja jotkut lajit pyyhkäistiin pois olosuhteita muuttamalla epäedulliseksi. >Ekologisia lokeroita on riittävästi kunhan ihminen ei tule ja tuhoa niitä.>Ei tässäkään ole kysymys lajien välisestä kilpailusta vaan liiketoiminnasta. Ei arvosteta maaperää eikä haluta elää sen “ehdoilla”. Mikään muu kulttuuri ei olekaan kohdellut niin kaltoin maata kuin meidän pari tuhatvuotinen kulttuurimme. Tietämystä kyllä miten hoitaa maaperää on. Niin oli niilläkin jotka elivät tuhansia vuosia ennen meitä mutta tälläiseen hävittämiseen he eivät suostuneet.. >Kommentti: Olosuhteet ovat vaihdelleet mutta ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset määräävät nyt mitkä lajit säilyvät. Ihmisen toiminta stressaa monia eliöyhteisöjen kasvupaikkoja. >Huom! ”we have determined that extinctions do not occur randomly”
  7. >> Kommentti: Tässä ylläolevassa diaesityksessä on esim. kilpailuteoria asetettu kyseenalaiseksi. Alueellisella diversiteetillä on merkitystä. Jos esim. saari autioituu tulivuoren purkauksen takia, niin vähän ajan päästä se sama kasvillisuus joka oli vallitseva saarella palaa takaisin. Lajien monimuotoisuus pysyy vaikka häiriö, tulivuoren purkaus, tapahtui. Tietyt pioneerikasvit alkavat kasvunsa ja sitten seuraavat tavanomaiset suksesiolajit. Mitään syrjäytymistä tai kilpailua ei esiinny vaan jokaisella lajilla on omat ekologiset lokeronsa. Johtuen maaperän ravinteista, ilmastosta ja muista fysikaalisista tekijöistä. >Kommentti: Suksessiota kylläkin tapahtuu luonnossa. Esim. järvi soistuu ja tietyt puulajit valtaavat suon. Suo kuivuu ja paikalle tulevat lajit esim. varpukasvit ja männyt. Ja tämä kasvillisuus taas antaa suojaa ja ruokaa tietyn esim. lajisille linnuille ja selkärangattomille. Lajit ovat riippuvaisia kasvupaikastaan tai olosuhteista. Mäntymetsä ei muutu miksikään jos hapan humuspitoinen maaperä säilyy. Siinä ei yksinkeratisesti kasva mikään muu puulaji. >Kirjoitit: "Ja tuo luonnon tasapaino syntyy nimenomaan luonnonvalinnan tuloksena."
    Kommentti: Pikemminkin luonnossa vallitsevien olosuhteiden takia. Mitään luonnon valintaa ei tarvita jos kasvi kasvaakseen vaatii kalkkipitoista maaperää. Tai eläin elääkseen vaatii tietynlaisia saaliseläimiä. >Tosin alueelle vieraiden (non-native) kasvien tulo saattaa järkyttää alueellista lajitasapainoa, jos olosuhteet vieraalle lajille ovat edulliset. Nämä olosuhteiden muutokset ovat usein ihmisen aikaan saamia. kasviravinteet, jotka huuhtoutuvat pelloilta ja päätyvät vesistöihin aiheuttavat otolliset olosuhteet tietyille lajeille. Esim. Glyseria maxima on Ruotsissa tullut riesaksi rehevöityneillä kosteikko alueilla. Se on peräisin Etelä-Euroopasta ja levinnyt joidenkin maataloustuotteiden mukana. >Tämän takia on viranomaisten toimesta suunniteltu kosteikkojen kunnostusta. Tähän toimenpiteeseen kuuluu mm. kartoittaa nykyinen kasvisto ja eläimistö. Ja verrata edellisiin mahdollisiin kartoituksiin. Ja määrittää eliö-lajien suhteellinen monimuotoisuus (diversiteetti). Mitkä lajit ovat historialliset kuuluneet alueelle. Löytyykö kosteikon "siemenpankista" vielä niiden kasvilajien siemeniä. Kunnostussuunnitelmaan sisällytetään toimenpiteet, joilla vieras kasvilaji poistetaan (esim. täyttämällä alue vedellä joksikin aikaa) ja miten saaddan takaisin ne olosuhteet, jotka paikalla vallitsi ennen kuin jätevettä ja kasviravinteita alettiin päästää kosteikkoon.
    Siis maaperän koostumus määrää mitkä lajit tulevat kasvamaan paikalla ja samoin ilmasto. >Kirjoitit: "Ympäristöönsä hyvin sopeutuvilla on suurin mahdollisuus lisääntyä - siinä sinulle luonnonvalintaa ytimekkäästi."
    Kommentti: Ei ihan mihin tahansa ympäristöön. Riippuu mitä tarkoitat "sopeutumisella" -aika väljästi sanottu. >Kirjoitit: "Mitä tekemistä ihmisen asettamilla koirien jalostustavoitteilla on asian kanssa? Koira on sitten evoluution "jalostama" susi - jos homma olisi ollut luojan varassa, niin eipä olisi meilläkään koiraa." Kommentti: Koira on aina ollut koira ja susi on aina ollut susi. >Tässä alhaalla MTT-kotieläin www-sivulta asiaa kotieläin jalostukseen kuuluvasta diversiteetistä. Lehmillä perinnöllinen vaihtelu ilmenee mm. maidon proteiini- ja rasvapitoisuuden vaihteiluna. Koska jalostus on mennyt huimasti eteenpäin tässäkin -niin Rion sopimuksen mukaan pitää kartoittaa maatiaisrodut, että niitäkin jäisi jäljelle tässä ihmisen suorittamassa "luonnollisessa Valinnassa" joka nyt suosii vähärasvaista maitoa, jossa paljon proteiinia. Lisäksi ollaat lisätty maidon eritystä moninkertaisesti verrattuma varhaisiin maatiaisrotuihin. Monimuotoisuus lehmän kohdalla tarkoittaa maatiaisrotujen suojelua.
  8. >>Kommnentti: Johtopäätöksenä tästä sinun väitteestäsi voisi kai vetää, että sairautta aiheuttavat geneettiset poikkeamat toimivat evoluution työvälineinä ihmisen kohdalla (?) >Lääketieteessä puhutaan geneettisestä taakasta, joka tarkoittaa populaatiossa olevien haitallisten, useimmiten heterotsygoottisesti peittyvinä esiintyvien geenien kokonaisuutta.
    Tarkoitatko, että ihmisen evoluutio jatkuu kun jokainen meistä kerää tietyn määrän haitallisia geenejä, jotka jossain sukupolvessa ilmenevät sairautena. Astuuko nyt sitten "luonnonvalinta"-oppi kuvaan mukaan ja selittää, että sairaat yksilöt karsiutuvat pois? Tai selittääkö se, että kuitenkin jotkut mutaatiot tulevat olemaan edullisia? Jos se näitä selittelee päädytään ilman muuta siihen, että ihminen alkaa toimia ja karsia "heikkoja" pois. >Mutaatiot toimivat negatiiviseen suuntaan. Useimmat niistä eivät kuitenkaan vaikuta yksilön lisääntymiseen. Joten "luonnonvalinta" ei voi tässä vaiheessa estää seuraavaa sukupolvea syntymästä. Tosiasia on,että ihmiskunta on geneettisesti rappeutunut ja muiltakin osin rappeutunut. Kun ihmisen mutaatioiden syntymistä kartoitetaan taaksepäin tullaan siihen geneettisesti "terveeseen" yksilöön josta lähdettiin lisääntymään.. >"luonnonvalinta"-opin käyttö eläinten jalostuksessa:
    Ihmisen suorittama geneettinen valinta johtaa huonoihin tuloksiin. Jalostetut koirarodut ovat hyvä esimerkki siitä. Koirien ja kissojen geneettinen mittapuu säädettiin 1920-luvulla. Siitä lähtien näitä "luonnonvalinnan" sääntöjä on sovellettu. Päämääränä oli "jalostaa" koira tai kissa. Käytännössä se tarkoitti tehdä ihmiselle sopiva koira tai kissa eli muotoilla se OMIEN kauneusperiaatteiden mukaan. Luojan tekemänä se ei kelvannut -esim. koira oli liian koiramainen. >Lainaus edellisestä kirjoituksesta: "Siirtomaavallan aikakausi jotenkin antaa toisen kuvan - maa-alueitten valtaaminen syrjäytti alkuasukkaat...."
    "Luonnonvalinta"-opin kannattajat näkivät ne, jotka poikkesivat heidän heimostaan tai kansastaan alempi arvoisina. Siis "luonnonvalinnan" mittapuuna oli kansan (tai kansakunnan) OMAT rotuominaisuudet ja OMAT "paremmat" geneettiset juuret. Muut sai hävittää huonompina. "Luonnonvalinta"-oppi antoi moraalisen "luvan" tappaa. >Milloin ihmiskunnan historian aikana "luonnonvalinta" toimi niinkuin sen väitetään toimivan? Milloin syntyi edullisempia mutaatioita? Se muutos pitäisi näkyä ihmisen perintötekijöissä. >"Mikä diversiteetti-idea ja miten se on luonnonvalinnan kanssa ristiriidassa?"
    Vastaus: Luonnonmonimuotoisuus -periaate on diversiteetti-idean periaate. Luonto ei siis tämän periaatteen mukaan "valitse" vaan säilyttää lajien monimuotoisuutta ja lajien välinen ekologinen tasapaino valitsee. Jokainen laji tarvitsee toista elääkseen. Jos poistetaan yksikin tekijä, ketjussa seuraa katastrofi. "Luonnonvalinta"-oppi ei tunne ekologisia sääntöjä. >Luonto koostuu tarkoituksenmukaisesta kokonaisuudesta. Jokaisella lajilla on oma tehtävänsä ja lokeronsa tässä kokonaisuudessa. Lajeilla on omat asuinpaikkansa. Jokainen laji diversiteetti-idean mukaan nyt sitten nähdään arvokkaana ("Luonnonvalinta"-ideassa luonnossa nähtiin vallitsevan paremmat-huonommat, vahvat-heikot asetelma). Diversiteetti-idean mukaan yksikään laji ei tapa taistellakseen paikansa takia vaan tappaa ainoastaan elääkseen. Jokainen laji on elinkykyinen kunhan ihminen ei puutu asiaan. Laumasta karsiutuvat ne yksilöt saaliiksi jotka ovat vanhoja tai sairaita. Saaliiksi joutuvat myös nuoret yksilöt. Saaliiksi joutumisella ei ole mitään tekemistä genetiikan kanssa -se ei paranna ko. lajia geneettisesti. Saalis ja saalistaja-suhde pysyy tasapainossa...kyseessä on ruokan jatkuva saanti (tämä ei karsi mitään lajia pois). >Jokainen laji tarvitsee omaa ekologista ketjuaan jossa valitsee tasapaino vain jos ihminen ei häiritse sitä. Ruokaa riittää jokaiselle. Ihminen on tässä ongelmana -toimillaan hän on tehnyt mahdottomaksi tiettyjen lajien säilyttää asuinpaikkansa ja saada ruokansa. Niitä pitää suojella ihmiseltä. >"Luonnonvalinta"-periaate on ihmisen keksintö.>Jos luottaa liiaksi amerikkalaisiin eläinfilmeihin ja elokuviin voi helposti luulla, että se toimii. Raakoja tappokohtauksia on meille syötetty jo vuosikymmeniä. Filmien selostus luonnollisesta yhteydestään irti leikatuista tapahtumista (kohtauksista) yrittää pönkittää käsityksiä raa'asta luonnosta, joka on jatkuvassa taistelutilanteessa.