- Tilanne on niin, että media alkaa olemaan Suomessa niin keskittynyttä, että tietyt omistajatahot ovat saaneet lähes määräävän aseman markkinoilla. Tällöin myös sananvapaus on uhattuna, kun omistajat voivat sanella, mitä lehdissä julkaistaan. kun nämä harvat tahot omistavat käytännössä koko alan, keskinäiseen yhteisymmärrykseen on kovin helppo päästä. Jos jokin tietty uutinen ei palvele omistajatahon mielenmuokkausta omien tarkoitusperien ajamiseksi, kyseistä uutista on mahdoton julkaista. Tällä hetkellä päättävät tahot, eli taloudellinen ja poliittinen eliitti ajavat yhteiskuntaan sellaisia muutoksia, jotka on kyseisien tahojen mielestä saatettava voimaan hinnalla, millä hyvänsä. Tällöin uutiset, jotka eivät tue heidän suunnitelmiaan, yksinkertaisesti vaietaan. Sensuuri toimii!
- On mielenkiintoista, että yritysmaailma itkee verojen suuruutta. Samaan aikaan vaaditaan koulutettua työvoimaa. Kuitenkaan työnantajapuoli ei ole valmis nielemään ajatusta, että sen olisi jollain tavoin osallistuttava työvoiman koulutukseen, siis sellaiseen, jota yritykset itse tarvitsevat. Yhtälö on täysin kestämätön. Ei ole perusteltua, että ihmiset maksaisivat vielä koulutuksen itse.Yhteiskunta ei tarvitse yrityksiä, jotka loisivat tässä muutenkin lahoavassa järjestyksessä. Jos palkat halutaan alas, ei ole mitenkään mahdollista tällöin saada omaa jälkikasvua koulutettua. Tällainen yhteiskunta jättää käyttämättä kapasiteettinsa. On perusteltua kysyä, onko yhteiskunnalla varaa siihen? Ostovoimaisen väestön osuus pienenee ja hyödykkeitä ei pystytä ostamaan. Tällöin ollaan loputtomassa konkurssien, työttömyyden ja mahdollisesti yhteiskuntajärjestelmän romahduksen ristiaallokossa. Sekö on tavoite? Tällöin äärimmäinen kapitalismi ja äärimmäinen sosialismi ovat käytännössä sama asia.
- sotarikoksista tuomitaan valitettavasti vain hävinneen osapuolen edustajia. Nykyisen Venäjän ongelmat ulkosuhteissaan juontavat paljolti siitä, että siellä ei ole koskaan tehty tilejä selviksi menneisyyden kanssa. Edelleenkin kommunismin terrorin uhrit odottavat kunniansa palautusta.
- Kyseisen kaltaiset kielteiset ilmiöt rantautuvat hiljalleen myös Suomeen, kun hyvinvointiyhteiskuntaa ajetaan alas. Tällöin on mietittävä, mitä voimme tehdä päättäjien moraalille, kun minkäänlaista kunnioitusta ei löydy tavallista kansalaista kohtaan. Järjestelmä, jossa valtion osuus yhteiskuntajärjestelmän rahoittamisesta lakkautetaan, on järjestäytyneelle rikollisuudelle oiva kasvupaikka. Onkin kysyttävä, onko jo nyt päättäjämme mukana järjestäytyneen rikollisuuden organisaation jollain tasolla?
- Ylipäänsä käsite löytöretkeily on melkoisen väärä. Se on mielenkiintoista, että lähes kaikkialla, minkä eurooppalaiset "löysivät", oli ihmisasutusta ollut jo kauan. Vain Antarktis oli todellista Terra Incognitaa. Valitettavasti historian kirjoittavat kulloisessakin tilanteessa maailmaa hallitsevan kulttuurin näkökulmasta ja tämä länsimainen kulttuuri on toistaiseksi se hallitseva. Täysin objektiivinen historiankirjoitus on vain mahdotonta, koska ihminen ei kykene siihen.
- On hieman kyseenalaista sanoa, olivatko pienet ihmisryhmät, jotka vaelsivat Beringian muinaista maakäytävää pitkin Alaskaan, intiaaneja. Kun nämä vähäiset ihmisryhmät saapuivat jo 30000 vuotta sitten ja Intiaanien esi-isät, joiden tyypillisin kulttuurikerrostuma Clovis, on vasta paljon myöhäisemmältä ajalta, aikaisintaan 15000 v. sitten. Myös löydetyt luujäännökset, kuten kallonjäänteet, viittaavat ensimmäisen aallon muuttajien olleen pikemminkin Ruumiinrakenteeltaan nykyisien aboriginaalien kaltaisia. Seuraavan muuttoaallon, paleointiaanien on otaksuttu olleen jo lähes samannäköisiä, kuin intiaanit ennen eurooppalaisten saapumista. On varsin todennäköistä, että paleointiaanit tuhosivat aikaisemman väestön ja verenperintöä tuosta varhemmasta väestöstä tuskin löytyy.
- Yksittäinen huippusuoritus, esim. valmentajana ei tee gurua, eli Muurisen näytöt ovat varsin vähäiset. Suurinumeroiset voitot Kreikasta ja Portugalista ovat selitettävissä sillä, että ainakin Kreikka oli juuri vaihtanut maajoukkueluotsaajaa, joten uudet kuviot olivat vielä hakusessa. Hattua nostan Kreikan jalkapalloliitolle, että ottivat rohkean askeleen ja palkkasivat tyystin toisenlaisesta jalkapallokulttuuritaustan omaavasta maasta lähtöisin olevan valmentajan. Muistelen, että Portugalin osalta tilanne oli sama, eli uusi valmentaja, mutta en vanno asiaa 100 % varmaksi. Brasssivalmentaja toi mukanaan kuitenkin voittamisen taidon ja uskon omiin kykyihin. Viittaan Muurisen satunnaisonnistumiseen sillä, että hän ei ole ainakaan vielä muutoin onnistunut muuten kuin HJK:n Mestareiden liigaan johdattamisessa. Esim. englannissa takavuosina lukuisien liigaseurojen managerina toimi eräs Tommy Docherty, joka kumma kyllä, sai aina uuden mahdollisuuden näyttää kykynsä, vaikka tulokset olivat läh. katastrofaaliset. Vain Manchester Unitedin v. 1977 FA-Cupin voitto oli todellinen saavutus. Muutoin kunnostautumiset olivat läh. negatiivisia. Esim kauden 1967-68 alkaessa tullessaan Rotherhamin manageriksi, hän lupasi, että joukkue vaihtaa divisioona kauden päätteeksi. Tuolloin Rotherham pelasi vanhassa 2 divisioonassa. Kauden päätteeksi joukkue putosi 3 divisioonaan! T.D. totesi vain pitäneensä lupauksensa! Kuten sanottu, Muurisen taidot ovat riittämättömät. Toki pelaajien laadusta voi sanoa jotain, mutta mitenköhän Latvia selvisi EM lopputurnaukseen joukkueella, joka on kaiken järjen mukaan valovuosia henkilökohtaisten taitotasojen perusteella Suomea jäljessä? Tässä piilee maajoukkuevalmentajan osaaminen ja vastuu.
- Suomalaisten onneksi Stalin oli suorittanut pari vuotta aikaisemmin "puhdistuksia" puna-armeijan johdossa. Esim. panssari-sodankäynnin taktiikan isän, marsalkka Tuhatsevskin kohtaloksi tuli menehtyä kyseisessä puhdistuksessa. Koska Stalin uskoi sokeasti proletariaattiseen massataktiikkaan, puna-armeija jätti jälleeen kerran käyttämättä sen edun, jonka olivat hankkineet ensimmäisen maailmanpalon jälkeen. Kiistämättä puna-armeijan panssarivoimien kalusto oli aikaansa edellä, verrattuna muihin suurvalta-armeijoihin. Peruspanssarikalusto oli esim. saksalaisiin vastaaviin verrattuna erinomaista. Saksalaisilla toki oli omat erityisen hyvät, vaunut, mutta valmistuskustannuksiltaan ne olivat massatuotannon ulottumattomissa. Kiitos Suomen sen ajan huonon tieverkon, pelastuimme ja olemme itsenäinen kansakunta ilman kansallista vähemmistöongelmaa, joka riivaa eteläisempiä naapureitamme, Viroa ja Latviaa.
- Suomessa näköjään ei ymmärretä, mitenkä maailmalla eletään ja ajatellaan. Jos halutaan voittaa, se pitää tehdä hinnalla, millä hyvänsä. Siinä tulee ruumiita ja vihamiehiuä, mutta voiton hinta on maksettava. Valmennuskulttuurissakin on jotain pielessä ja joka lajissa. Valmentaja ei saa olla mikään kiva kaveri. Parhaat tulokset on tehnyt erittäin vaativa ja tiukka valmentaja, kuten jalkapallossa Alex Ferguson. Erityisesti Aberdeenin Cup Winners Cup-voitto v.1983 on oiva osoitus miehen valmentaja kyvyistä. Kukaan ei muualla maailmassa arvosta miksikään hyviä häviäjiä.
- Taas tuollainen provokaatio! Nykyään esim. amatöörinyrkkeilyssä on esim. pää niin hyvin suojattu, että pahoja aivovammoja on vaikea saada. Näköjään kirjoittaja elää vielä 1880-l. maailmassa, jossa nyrkkeiltiin paljain nyrkein ja ilman hammassuojia. Suosittelen, että käyt lähimmällä salilla seuraamalla treenausta ja käyt katsomassa matseja. Suosittelen jopa sitä treenausmuotona muita urheilumuotoja tukemassa.
- Kyllä valmentajan vaihto ajoissa piristäisi, tosin mahdollisuudet ovat jo käytännössä menneet MM-kisoihin. Uusia pelaajia voisi testata vähintäänkin yhtä hyvin tuloksin uuden valmentajan alaisuudessa, mutta ehdokkaat ovat aika harvassa, jotka olisivat valmiit tulemaan Suomen ruoriin ja varsinkin sellaiset, joilla on jotain uutta tuotavaa. Muutenkin suomalaisen jalkapalloilun tulevaisuudennäkymät ovat erittäin synkät.
- Muurinen on saanut anteeksi enemmän, kuin muualla, missä jalkapalloa pelataan. Esim. Skotlannin valmentaja Berti Vogts teki huonoista otteluista johtopäätöksen, että on aika tullut siirtyä sivuun. Ottelut epäonnistuivat sekä tärkeissä karsinta-otteluissa, että harjoitusmaaotteluissa. Jotta Muurinen säilyttää kasvonsa, on hänen ehkä viisaampaa siirtyä syrjään. Uskon, että seuraavan hävityn karsinta-ottelun jälkeen on edessä ero. Muutoinkin suomalaisessa urheilukulttuurissa ei suvaita eriäviä mielipiteitä. Hollannissa esim. otetaan välillä kiivaasti yhteen julkisuudessa, mutta keskustelu antaa mahdollisuuden ottaa oppia uutta. Harmittaa tämä suomalainen tapa ajatella asioita.