havana_

Vapaa kuvaus

Aloituksia

14

Kommenttia

1602

  1. Se lakiehdotus on muutamankin miehen käsien kautta kulkenut. Lainsäädäntöneuvos Janne Kanervaa ja ministeri Johannes Koskista on ollut matkan varrella, työryhmistä puhumattakaan.

    Samaa mieltä siis. On "tasa-arvoa" ja sitten on ihan oikeita tekojakin paremman yhteiskunnan puolesta.
  2. En osaa sanoa, miksi miehet kokevat (vai kokevatko) lakiesityksen syrjivänä ja miestä kyykyttävänä, ellei oma lehmä ole ojassa. Kerro.
  3. ja otetaan arvio yläkanttiin, että Suomessa kuolee vuosittain noin 30 naista lähisuhdeväkivallan seurauksena.

    Samassa suhteessa Venäjällä pitäisi kuolla alle tuhat, ei yhdeksän tuhatta.
  4. Valmisteilla olevat lait yleensä aiheuttavat kovaa vastustusta, näin on käynyt muidenkin lakien kohdalla, esim. tupakkalaki. Huolestuttavan hyvin ihmiset kuitenkin omaksuvat jo säädetyt lait osaksi sisäistä normistoaan ja jopa perustelevat voimassaolevalla lainsäädännöllä kantojaan uusiin kysymyksiin.

    Etukäteen on mahdotonta päätellä, mikä laki on turha ja järjetön. Hyvästäkin laista tai asetuksesta voidaan sellainen tehdä, kun sitä ei valvota. Esimerkkinä nyt vaikka moottoriajoneuvojen joutokäynti tai ympäristörikokset.

    Oikeusjärjestelmä ei koskaan toimi täydellisesti eivätkä kaikki kunnioita lakeja sataprosenttisesti. Ehdoton lain noudattamisen oletus on virheellinen lähtökohta lainsäädäntötyöhön.
  5. lähisuhdeväkivalta on ainakin yleisen syytteen alainen rikos, siinä on jo kaksi asiaa hoidettu. Rikos ja yleinen syyte.

    Turvakotipaikkojakin on väkimäärään nähden runsaammin.

    Eipä silti ettei omassa pesässäkin olisi siivottavaa.
  6. mutta onpa joutunut Putin kumminkin naisen kanssa asioimaan vaikka ei oikeen ilkiä silmiin meidän Tarjaa katsoakaan valtiovierailuilla.

    Tosin vaimonhakkaamisella on Venäjällä pitkät perinteet, asiahan ei ole mitenkään Putinin ansiota niin että ei luulisi että se niin valtavan räjähdysherkkä aihe poliittisesti olisi.
  7. Ai niin, unohdin mainita että Vaasan saaristossa pitäisi kanssa käydä kalastamassa. Ei haittaa vaikka reissu kavereiden kanssa vähän pitkittyisikin kunhan ei tulla tyhjin käsin.

    (Näen jo mielessäni Collin kokkaamassa Keith Floydin tapaan hätäisesti ja salaa viiniä siemaillen.)

    Olet sinä ihana.
  8. "Yllättävän äkkiä istä vaan kertyy kaikkea kummallista mitä vuoden parin päästä ihmettelee itsekin, että mikähän se tuo on."

    Niin mutta sitten voi taas selittää asian niin että "kai sen kuuluu tuossa olla kun se kerran siihen on pantu."
  9. Hirvipaistia kerran viikossa, suolakurkkua, perunoita ja punajuurta. Salaatin kanssa ei tarvitse niin vaivotella, ellet nyt välttämättä haluaisi pikku kätösilläsi sitä pilkkoa. Lanttukukkosia olisi hyvä pyöräytellä. Arkena riittää keittokin, vaikkapa borssikeitto tai lohikeitto. Leivät pitää sitten hakea ihan leipomosta, muovijumpulat ei kelpaa.

    Mitäs muuta? Juustojen kanssa pitää olla varovainen ettei osta vahingossa vähärasvaista, siitä nousee älämölö. Kotikaljaa on hyvä pitää aina saavissa käymässä. Ja otahan talteen korppupussin pohjalta ne muruset. Tänään niitä pitäisi olla niin, että syntyy Runebergin tortut kahvin kanssa.
  10. Jostain syystä minäkin kerään talteen kaikki hylätyt kumirenksut ja myös klemmarit. On toimistoja, joissa kerran käytettyjä heitetään kahmalokaupalla roskikseen. Samoin moitteettomia muovitaskuja, vihkoja joista on revitty muutamia sivuja ja uudelleentäytettäviä kuulakärkikyniä.

    En tiedä miksi sellaista järjettömyyttä voisi kutsua. Jotakin se pilkkaa, vaikkei nyt ehkä jumalaa.

    Joskus minulta on suoraan kysyttykin, että luulenko että niitä ei enää mistään ikinä saa lisää. No jos sellainen päivä joskus tulee, minä olen varautunut.
  11. olisi sekin puoli, että jos sitten sattuisi saamaan jotain töitä silloin tällöin, niistä jäisi jotain käteenkin. En tosin ole eläkeläinen etten ihan tarkkaan tiedä...

    Se on selvää, ettei sosiaalituilla elävän oikeastaan kannattaisi mitään lyhyitä työpätkiä ottaa vastaan, siitä saakin mojovan kiitoksen kun tukia vähennellään sitten jälkikäteen kun palkka on jo mennyt. Jos on lapsia, niin hommata nyt niille hoitopaikka jonkun kahden viikon pätkän takia erikseen. Ainoa mitä noista pätkistä saa, niin ehkä vähän jalkaa oven väliin työelämässä.

    Moni elättelee kerta toisensa jälkeen toiveita paremmasta, turhaan. He ovat vain varsin käytännöllinen työvoimaresurssi, jonka käyttökelpoisuutta ei voi julkisesti tunnustaa. Muutoinhan he eivät pysyisi nöyrinä ja auliina siellä kotonaan puhelimen ääressä.

    Opiskelijat ja eläkeläiset ovat lähinnä mieleen tulevat ryhmät, joille pikku pätkät saattavat sopia. Samoin sitten ne, joilla jo on niin hyvä taloudellinen asema että työ on pelkkä harrastus.

    Mutta Timo Soinin kanssa samaa mieltä siitä, että köyhyys ei koskaan katoa. Sitä voi vain lievittää.
  12. eikä myönnetä eläkettä.

    Sitten vielä siihen päälle nimitellään loiseksi ja elätiksi, ettei vaan uskaltaisi kellenkään valittaa vaikka nälkä on. Nöyrää poikaa oltava ja tyytyväinen, jos nyt jotain saa. Töihin ei kelpaa mutta silloin tällöin nöyryytyskurssille kyllä, kun kaunistellaan pitkäaikaistilastoja.

    Muistutan muuten, että toimeentulotuki voidaan määräajaksi evätä, jos on itse myötävaikuttanut taloudellisen tilanteensa heikkouteen, esimerkiksi työstä kieltäytymällä. Pidetäänpä me se mielessä tällä toisellakin puolella, me työväki.
  13. Perusturva ei ole riittävä sen takia, että se on suunniteltu alun perinkin vain viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi toimeentulon muodoksi. Nythän sillä kitkutellaan pitkiäkin aikoja.

    Nytpä kannattaakin palauttaa mieleensä entinen ministeri Jorma Huuhtanen joka sittemmin siirtyi Kelaan. Hänhän se aikoinaan mainosti, että tulisi hyvin toimeen vain tuhannella markalla kuussa. Eipä se kai Jormalle heikkoa olisi tehnytkään, kun oli perusstruktuuri kunnossa: asunto, huonekalut, pukuja ja solmioita kaapit täynnään ja ilmaisia lounaita työn puolesta.

    Vielä joskus 80-luvulla kunnilla on voinut olla varaa myöntää rahaa toimeentulotuen saajilleen esimerkiksi kalustehankintoihin tms. Nykyään monet kunnat ovat tiukilla, eikä Suomessa toteudukaan alueellinen tasa-arvo. Yhden kunnan pitkäaikaistyötön on heikommassa asemassa kuin toisen. Perustuslain mukaan Suomen kansalaisella on oikeus vapaasti valita asuinpaikkansa, mutta köyhillehän tämä ei käytännössä ole mahdollista. Kunta voi toki myöntää muuttoavustusta ja niinhän sen kannattaisi köyhilleen myöntääkin. Vastaanottava kunta tuskin on erityisen halukas löytämään muuttajalle vuokra-asuntoa.

    Viagran hinnasta en tiedä, mutta ei minusta äkkipäätä kuulosta verovaroista kustannettavalta lääkkeeltä.

    Mitä yhteiskunnan tulisi kustantaa? Se riippuu ihmisen omista resursseista. Toimeentulotukea ei välttämättä tarvitsisi hirveästi nostaa kunhan sen saajalla on tarpeelliset tiedot ja taidot ja ns. peruskalusto kotona (esim. pakastin)selvitäkseen vähemmällä. Ongelma onkin siinä, että tarkka ja kekseliäs taloudenpitäjä ei ensimmäisenä olekaan ajautumassa toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaaksi.
  14. Viimeksi eilen keskustelin "selkeästi oman sosioekonomisen ryhmäni ulkopuolisen jäsenen" kanssa. Ohitin ko. henkilön kävelykadulla, jossa hän äänekkäästi toi kantanaan esiin, että yhteiskunnassa on liikaa puupäitä. Sen lisäksi hän oli tehnyt havainnon, että asiat eivät elämässä mene kuten aapiskirjassa. Kysyi, olenko hiljattain lukenut aapiskirjaa. Täytyi myöntää, etten ollut, mutta etten siitä huolimatta yhtään epäillyt hänen observaationsa paikkansapitävyyttä.

    Sosiaalituista. Toimeentulotuen perusosa yksinasuvan osalta on n. 360 e ja se sisältää "ravintomenot, asumiskulujen omavastuun 7 %, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Näitä menoja ei huomioida erikseen laskelmassa."

    Edellä mainittu tarkoittaa sitä, että tuen saaja itse miettii pystyykö ostamaan perusosastaan sanomalehden tai pitämään puhelinta. Niitä ei kukaan erikseen kustanna, toisin kuin joskus näkee yleisönosastonkirjoituksissa väittävän. Kannattaa myös huomioida, että tuosta 360 eurosta pitäisi pystyä maksamaan myös 7 % asumiskuluistaan, eli kovin häävisessä asunnossa tuskin on varaa asustella.

    Omasta puolestani voin sanoa, että minä en tuolla rahalla lehteä tilaisi eikä olisi kyllä puhelintakaan. Televisiolupakin on muistaakseni parikymppiä kuuta kohden, taitaapa ovisilmä olla köyhälle kannattavampi sijoitus noin pitkässä juoksussa.
  15. Valehtelemisesta kukaan ei ole puhunut.

    Luitkos itse Aamulehteä?

    On vähän eri asia kirjoittaa, että Halonen "sanoo", "korostaa", "oikaisee" tai "arvostelee" kuin kirjoittaa, että "Halonen purki närkästystään", "Halonen arvosteli yllättävän katkerasti", "Halonen vyörytti syyn medialle"

    http://www.aamulehti.fi/teema/presidentinvaalit/3219155.shtml

    Ja tuo oli vain verkosta löytynyttä asenteellista kirjoittelua. Paperiversiossahan Aamulehti revitteli enemmän.

    Suorien lainausten suhteen media on ymmärrettävästi varovaisempi kuin muun tekstin osalta. Johtolauseiden suhteen lukijan kannattaa harjoittaa kriittisyyttä.
  16. Pia-Noora Kaupin kommenttia, ellet tarkoita sitä että: "Kyllä minäkin olen köyhän kanssa kerran jutellut."
  17. Työnteko päässyt minulla pahasti häiritsemään viime päivinä palstakirjoittelua ja kahvinjuontia, mutta nyt siihen on tuleva parannus. Rajansa kaikella. Tosin ensi viikolla pitäisi harjoittaa suoraa kansalaistoimintaakin jossain välissä ja pistää taas yksi yhteiskuntaa hiertävä asia kuntoon..

    Kai miehet sentään ovat täällä tunnollisesti pitäneet esillä kannattamaansa valikoivaa tasa-arvoa?
  18. Kaikki ryssivät, jatkuvasti.

    Mutta ei siinä mitään tyypillisen feminististä vielä ole.

    Ja -tanan tunareita on haukuttu ennenkin, siinä ei mitään uutta ole. Eikä feminististä.
  19. Vai on luettu Aamulehteä tänään oikein urakalla. Ja niinhän sen justiin täytyy olla kun niin siinä kerran lukee. Yhden lehden varaan ei kannata kuitenkaan tiedonsaannissaan jättäytyä, niin sympaattinen kuin Aamulehden kansanomainen tyyli ja reippaan subjektiivinen ote onkin.

    Aloituksen perusteella Urho Kekkonenkin oli tyypillistä feministityyppiä.
  20. Kun nyt viittasit työpaikkakiusaamiseen, niin ehkä asiaa voisi katsoa toisinkin päin - tasapuolisuuden nimissä edes kerran.

    Ehkä ne, jotka sellaisen palstakiusaamisen kohteeksi eivät ole joutuneet, eivät oikein ymmärrä miltä se tuntuu. Omat viestit poistetaan ja uusia nimettömiä hyökkää kimppuun sellaisista vanhoista asioista joista kukaan uusi ei voi tietää. Ei voi tietää onko kiusaajia yksi vai useampia, ketä palstalaisia he ovat ja miksi he eivät sano sanottavaansa suoraan omana itsenään. Esiintymällä useilla rekkaamattomilla ja rekatuilla nimimerkeillä yksikin kirjoittaja voi aiheuttaa vain yhdessä nimimerkissä sinisilmäisesti pitäytyvälle tunteen, että palstalla on täynnä vihollisia. Tämä pätee varsinkin uusiin kirjoittajiin, jotka tulevat feminismipalstalle etsimään samoin ajattelevia, eivät tyrmätyksi.

    Ja tämän pitäisi olla paikka, jossa kaikilla on mahdollisuus viihtyä, ei kiusaajien leikkikenttä.
    21. 34 / 81
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt