- Pirkko Jalovaara ei todellakaan joutunut putkaan siksi, että edustaa liberaaliteologiaa.
1) Liberaaliteologia ei ole mitenkään lainvastaista.
2) Pirkko Jalovaara ei edusta liberaaliteologiaa.
3) Adolf Hitler piti koirista. - Jumalista ja taivaan valtakunnan tapahtumista voi väittää tismalleen mitä huvittaa ja kenelläkään ei ole mitään mahdollisuutta tarkistaa, onko jutussa perää.
Tämän takia nuo väittämät eivät kuulu tieteen piiriin muuten kuin metatasolla eli psykologian tai kulttuuritutkimuksen aiheina.
Tähän joku saattaa kommentoida, että väitteiden todenperäisyyden voi tarkistaa Raamatusta. Ehkä sitten asia on niin. Mutta mistä tarkistetaan Raamatun tekstin ja varsinkin sen tulkinnan todenperäisyys? - Yli-inhimillisiä voimia on vaikkapa hevosella tai traktorilla.
- Missä ja miten on tieteellisesti todistettu, että ennustaminen on mahdotonta? En väitä vastaan, vaan kysyn ihan uteliaisuudesta.
Ja että jälkeenpäinkin on mahdotonta laatia osuvia “ennusteita”? Et tainnut tajuta tältä osin, mistä oli kyse.
Jos oikein täydellisen ankarasti arvostellaan, kaikki varma tietäminen on mahdotonta. Se ei siis koske vain tulevaisuutta, vaan myös menneisyyttä ja tätä hetkeä.
Käytännön syistä nimitämme kohtalaisen suurella todennäköisyydellä oikeaa informaatiota tiedoksi.
Sääennusteet toteutuvat usein jopa kahden päivän päähän. Kolmannen päivän kohdalla alkaa sitten osuminen hajota ja yli viikon päähän annetuissa ennusteissa ei enää kannata ollenkaan kertoa parin asteen haarukkaan lämpötilaa, sataako tai onko pilvistä tai mistä päin tuulee ja kuinka kovaa. Sen sijaan säätyyppi ja yleisempi ilmaston kehittyminen voidaan ennakoida pidemmälle kuin varsinainen sääennuste.
Tämä oli esimerkki ennustamisesta, joka on mahdollista ja jota tapahtuu kaiken aikaa.
Joskus ammoin joku isoista pojista väitti osaavansa ennustaa. Temppu oli se, että saatiin toinen räpäyttämään silmiään, kun heilautettiin kättä tämän naaman edessä tarpeeksi lähellä. Ennustuksen saattoi siis vaikkapa kirjoittaa piiloon paperille ja tarkistaa tapahtuman jälkeen, että oikeaan osui. - Tästä jälkeenpäin ennustamisesta löytyy hieno esimerkki Danielin kirjassa kuvatusta kuningas Nebukadnesarin kuvapatsasunesta ja sen selityksestä.
Siinäkin lähtee hiukan menemään ennuste pieleen siinä kohdassa, kun tullaan kirjoittajan omaan aikaan ja yritetään edes hiukan tulevaisuuteen. - Niinpä niin. Kuusamo, Lappeenranta, Turku ja Tornio jäävät vallan paitsioon.
- Tuo on kyllä kieltämättä kovin kaukana siitä tulkinnasta, että kymmenykset maksetaan jollekin uskonnolliselle yhdyskunnalle.
Kyllähän yhdistyksillä ja uskontokunnilla tietysti on oma taloutensa, johon kuuluu tyypillisesti jonkilainen jäsenmaksu. Kaipa sen voi toteuttaa niinkin, että se on suhteessa henkilön tulotasoon.
Se on kuitenkin eri asia kuin vedota Raamattuun ja nimittää tuota jäsenmaksua kymmenyksiksi. - Tuo pitää paikkansa vain fundamentalistin näkökulmasta. Taidat olla sitten piilofundamentalisti.
Uskontoon liittyvien tarinoiden ja ylimaallisten hahmojen varsinainen merkitys ei ole se, että ne olisivat kirjaimellista ja fyysistä todellisuutta. Joukossa voi olla joku historiallinenkin tyyppi, joka ympärille tyypillisesti on runoiltu koko joukko vähemmän historiallista kertomusperinnettä.
Homman avain on myytti. Nykyään kovin harva enää edes tietää mitä se tarkoittaa. Myytillä ymmärretään valhetta tai perätöntä uskomusta, mitä se ei alkujaan ollenkaan ole.
Näillä vihjeillä periaatteessa voisi päästä oikeille jäljille, jos haluaa asiaa itselleen selvittää. En rupea tässä itse jatkamaan sen syvemmälle. Aihe on sanallisen viestinnän kannalta haastava. - «Jos karja on kasvanut kymmenellä päällä, yksi pää on siitä kymmenykset.»
Tarkoittanet kuitenkin koko eläintä etkä vain päänuppia.
Kenelle ja mihin esimerkiksi se yksi nauta olisi toimitettava? - «Evoluutio ja sen mukanaan tuoma sivistyken lisääntyminen ja taikauskoisuuden taantuminen hoitavat ihan itsekseen uskontojen 'alasajon'.»
Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin oikein ennustaminen…
Veikkaan, että uskontojen kohdalla tapahtuu monenlaista kehitystä. Yksi niistä tulee luultavasti olemaan siirtyminen myyttisen tulkinnan suuntaan, jolloin vanhoja perinteitä ja tarinoita hyödynnetään – ilman että joudutaan ristiriitaan tieteen selvittämien asioiden kanssa.
Itse asiassa se merkitsisi paluuta aiempaan uskonnon merkitykseen. Fundamentalismi on aika myöhäinen sivujuonne uskonnon maailmanhistoriassa. - Uskonto on iso ja vakava asia ihmiskunnan touhuja tarkasteltaessa. Ei valitettavasti suinkaan mikään pelkkä vitsi.
Siitä on välttämätöntä tietää yhtä ja toista, jos aikoo vaikuttaa asioihin.
Yhtä hyvin olisit voinut vähätellä syöpätauteja pelkäksi vitsiksi.
Ja tietysti liiallisuuksiin menevä nauraminenkin voi olla kohtalokasta, kuten toitkin esiin. Toivon, että olet sentään vielä sen aikaa hengissä, että saat luetuksi tämän viestin. - Jos ajatus ristiinnaulitusta Jeesuksesta puistattaa, miltä maistuu orjien kapinan jälkeinen ristiinnaulittujen rivi, joka oli Via Appian varrella? Heitä roikkui risteillään 40 metrin välein Roomasta Capuaan. Se on noin kaksisataa kilometriä.
Ei siis vain silmänkantamattomiin, vaan sen aikaisilla kulkupeleillä täysi päivänmatka alusta loppuun. Eipä ollut paljon intoa kapinointiin vähään aikaan.
Se menee yli käsityskyvyn ja turruttaa. Keskittyminen yhteen kärsivään ihmiseen iskee siksi syvemmälle. Mutta järjellämme voimme tajuta, että Jeesuksen kärsimys ja kuolema ei ollut mikään ainutlaatuisen julma tapaus.
Vieläkin kamalampia raakuuksia löytyy ihmiskunnan historiasta, mutta en halua niillä tuottaa enempää pahoinvointia lukijoille. - No ei todellakaan toimi tuollainen kysymyksenasettelu vakavasti otettavassa tutkimusessa.
Kysymys oli ilmeisesti pilkallisesta vitsistä. Minusta se on aika kömpelö vitsinäkin. - «Kirkkoon+kuuluu+enää+vähän+päälle+60%+suomen+kansasta.+Tämä+tarkoittaa+että+ateisteja+tästä+väestöstä+on+noin+40%+tai+reilusti+jopa+enemmänkin+tästä+väestöstä.»
- Tätähän on yritetty tutkia paljonkin. Kyllä jonkinlaiseen jumaluuteen uskoo paljon suurempi joukko kuin tuo ehdottamasi enintään promille.
Tutkimuskohteena uskovaisuuden demografia on kuitenkin erittäin haastava. Riippuen kysymysten asettelusta voidaan saada hyvinkin erilaisia tuloksia.
Sama ilmiö on havaittu, kun on tutkittu erilaisten seksuaalisten suuntautumisten määriä väestössä. Eri tutkimusten tulosten väliset erot ovat hämmästyttäviä. - Ristiinnaulitseminen oli paitsi äärimmäisen tuskallinen teloitus, myös äärimmäinen häpeärangaistus. Siihen kuului se, että vessaan ei päässyt.
Ihminen on toisinaan julma olento. Puistattaa, kun ajattelee näitä. - Jänniä ovat kissojen metkut.
Kun yritetään keskustella eläinten moraalista, siinä kai pitäisi ensisijaisesti tarkastella suhdetta lajitovereihin ja kotieläinten kohdalla suhdetta ihmisiin.
Suhtautuminen saaliseläimeen on jo aivan muuta. Ihmistenkin keskuudessa ne, jotka kantavat huolta “tuotantoeläinten” hyvinvoinnista ja kärsimyksestä, leimataan usein ääriliikkeen hörhöiksi.
Tässä asiassa tosin on tapahtunut hurjasti kehitystä viime vuosina. - «Miten voit harjoitella olemista vaikkapa henkisen väkivallan kohteena ja primitiivireaktion pysäyttämistä loogisella ajattelulla ??? Hmmm... ???»
Tämä varmaankin riippuu yksilöstä ja paljon myös siitä, mikä on suhde henkisen väkivallan käyttäjään. Vahva tunneside hankaloittaa asiaa tosi paljon. Ventovieraan typeryydet on paljon helpompi jättää omaan arvoonsa.
Luulisin, että kohtuullinen, huolellisesti hallittu ja ohjattu altistus voi toimia harjoituksena. Se muistuttaa silloin allergian siedätyshoitoa. Mutta kuten allergioidenkin kohdalla, kaikilla menetelmä ei tuota toivottuja tuloksia.
Oikeastaan sen loogisen ajattelun paikka ei kuitenkaan ole tositilanteessa, vaan oppimisprosessissa. Ajattelu on hidasta ja kömpelöä eikä sitä pidä käyttää muulloin kuin oppimis- ja hälytystilanteissa.
Jos vaikkapa yrittäisi kävellä niin, että tietoisella ajattelulla ohjaa jokaista lihasta, se olisi kovin kömpelöä ja pian siitä seuraisi kaatuminen maahan. Näin kävisi, vaikka olisi kaikki tarvittava tieto lihaksista ja niiden käytöstä kävelyssä. - Tuosta tulee mieleen anekdootti Winston Churchillista. Se on joko tosipohjainen tai ei, samantekevää.
Sir Winston: "Madam, makaisitteko kanssani viidestä miljoonasta punnasta?"
Seurapiirirouva: "Hyvänen aika, Mr. Churchill… No, luulenpa… meidän pitäisi toki keskustella ehdoista… "
Sir Winston: "Makaisitteko kanssani viidestä punnasta?"
Seurapiirirouva: "Mr. Churchill, minkälaisena naisena te oikein pidätte minua?!"
Sir Winston: "Madam, sen me jo selvitimme. Nyt vain keskustelemme hinnasta.” - «"Moraali" ei näitä selitä.»
Aivan niin.
Yritin tuossa edellä polemisoida sellaista kysymystä, että onko jokin väärin vai ei. Ja esimerkkinä oli kissan tapa päästää ja siepata uudelleen jo hiukan runneltua saalista.
Se, mikä on väärin ja oikein, se on moraalikysymys. Ja se on eri asia kuin se, miksi itse kukin toimii kuten toimii.
Oman moraalinsa eli sen, mitä itse pitää vääränä ja oikeana, tiedostaminen vaikuttaa omalta osaltaan toiminnan valintoihin, mutta vain rajallisesti, kuten tässä on jo moneen kertaan tullut esille. Oman moraalinsa loukkaamisesta tulee sitten moraalinen krapula eli katumus, vaikka siinä tilanteessa ei olisikaan ollut mahdollista pysäyttää ärsykkeen aiheuttamaa reaktiota.
Ehkä moraalin tiedostamisen harjoittaminen lisää mahdollisuuksia sen soveltamiseen käytännön tilanteissa. En ole tästä ihan varma.