v.aari

Vapaa kuvaus

Aloituksia

96

Kommenttia

5326

  1. Yksi mielenkiintoinen juonne tässä keskustelussa on se, että Raamattu ei ota mitään kantaa lesbolaisuuteen.

    Itse asiassa se, mitä naiset touhuvat keskenään, on Raamatun kirjoittajille ja heidän kuvaamalleen Jahvelle jotakuinkin yhdentekevää. Mies on näissä jutuissa se varsinainen ihminen ja nainen vain hänen apulaisensa.

    Niiden tekstien, jotka olen kuullut yhdistettävän lesbolaisuuteen, on helppo osoittaa tarkoittavan eläimiin sekaantumista.
  2. benkku,

    tuolla tavoin luovasti tulkitsemalla voi löytää mistä tahansa tekstistä aivan mitä tahansa merkityksiä.

    "Näin hän sanoi, mutta tätä hän tarkoitti."

    Mitä ihmettä on se, että "tuntee Jumalan kielenkäyttöä"? Miksi pitäisi olettaa, että Jumala kätkee viestinsä vaikeaselkoisiin sivumerkityksiin ja metaforiin?

    En ihmettele, että Raamatun pohjalta on tuotettu niin kolossaalinen määrä erilaisia ja keskenään riiteleviä uskontokuntia.
  3. Otin tuohon ihan epähuomiossa yhden tekstin uudemmasta ja toisen vanhemmasta käännöksestä. Mutta asia on sama.
  4. alex.kasi kirjoitti: «Ramatun mukaan ei samaa sukupuolta olevia voi vihkiä toisilleen ja siksi ei kirkon tulisi myöskään vihkiä samaa sukupuolta olevia. Tästä ei ole mitään epäselvää .. »

    Kerropa vielä se raamatunpaikka, jossa näin sanotaan.
  5. kerro kuvastimesta kirjoitti: «Bushmanni, toimiko sinun Jumalasi mielestäsi väärin, kun poltti homojen kaupungit , sodoman ja gomorran, ylhäältä, avaruudesta
    pommittamilla tulisilla meteoriiteilla.»

    En nyt puutu siihen, missä määrin Sodoman ja Gomorran tarina on totta. Pitäydytään tällä kertaa Raamattuun.

    Missä on sanottu, että Sodoman ja Gomorran synti oli homous?

    Hes 16:49 "Sinun sisaresi Sodoman synti oli julkea itsekkyys. Hän vietti tyttärineen yltäkylläistä ja huoletonta elämää, mutta kurjalle ja köyhälle hän ei avannut kättään."

    Jes 1:10–17 "Kuulkaa Herran sana, te Sodoman päämiehet, ota korviisi meidän Jumalamme opetus, sinä Gomorran kansa. Mitä ovat minulle teidän paljot teurasuhrinne? sanoo Herra. Minä olen kyllästynyt oinas-polttouhreihin ja juottovasikkain rasvaan. Mullikkain, karitsain ja kauristen vereen minä en mielisty. Kun te tulette minun kasvojeni eteen, kuka sitä teiltä vaatii-minun esikartanoitteni tallaamista? Älkää enää tuoko minulle turhaa ruokauhria; suitsutus on minulle kauhistus. En kärsi uuttakuuta enkä sapattia, en kokouksen kuuluttamista, en vääryyttä ynnä juhlakokousta. Minun sieluni vihaa teidän uusiakuitanne ja juhla-aikojanne; ne ovat käyneet minulle kuormaksi, jota kantamaan olen väsynyt. Kun te ojennatte käsiänne, minä peitän silmäni teiltä; vaikka kuinka paljon rukoilisitte, minä en kuule: teidän kätenne ovat verta täynnä. Peseytykää, puhdistautukaa; pankaa pois pahat tekonne minun silmäini edestä, lakatkaa pahaa tekemästä. Oppikaa tekemään hyvää; harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaista, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa."

    Missä tässä mainitaan homous?

    Kysymys oli siitä, että he eivät pitäneet huolta huono-osaisista, vaan porsastelivat rikkaudessaan.

    Onko kysyttävää?
  6. bushmanni kirjoitti: «Yleensä kaikkein homofobisimpia ovat he, joilla on asian suhteen omia luurankoja vaatekaapissa, niin lieneekö Jumalalla asiassa sama tilanne?»­

    Kristinuskon pantheon on kovin miesvoittoinen.

    Katolisilla on sentään Marian rukoileminen, mutta protestanteilla ei oikein ole jumalissa äitihahmoa tai edes siskoa.

    On Isä Jumala ja sitten on Poika ja Pyhä Henki, joka siitti Marian. Kaikki siis miespuolisia.
  7. Nimimerkille malson:

    En missään tapauksessa sulje pois hengellisyyttä.

    Minusta hengellisyys on kuitenkin aivan muuta kuin jonkin kirjan kohottaminen luotettavampaan asemaan kuin oma ja muiden ihmisten havainto ja järki. Ihmisen pitää kantaa itse vastuu vakaumuksistaan eikä tuupata sitä jonkin uskontunnustuksen, opettajan, papin tai kirjan kannettavaksi.

    Jos on olemassa kokemus, joka ansaitsee tulla kutsutuksi nimellä Jumalan kohtaaminen, se löytyy kyllä ihan todellisuudesta eikä mistään kirjasta.

    Kirjan merkitys voi olla se, että se tarjoaa vihjeitä, miten voi päästä tuohon Jumalan kohtaamiseen. Niiden on oltava käytännöllisiä asioita – jotakin, mitä tehdään tai jotakin, minkä tekemistä vältetään.

    Uskominen ilman omaa kosketusta kyseiseen asiaan ei minun mielestäni ole hengellisyyttä ollenkaan. Ja juuri sellaista uskomista olen nähnyt aivan liian paljon uskonnollisissa yhdyskunnissa.
  8. alex.kasi kirjoitti: «Njaa-a .. en nyt ole oikein samaa mieltä .. tuon mukaan siis esimerkiksi Bushmanni - joka on ateisti koska ei voi uskoa Jumalan olemassa oloon - ja ei siis usko voivansa saada iankaikkista elämää voisi elää periaatteessa kuinka vain ?? Hieman hämmästyttää tämä Antin ajatus että vain siksi eläisimme oikeudenmukaisesti ja rakkaudellisesti että uskomme iankaikkiseen elämään. Minä olen sitä mieltä että oikeudenmukainen ja rakkaudellinen elämä on ainoa onnellisen elämän mahdollisuus .. oli se sitten lyhyt tai pitkä elämä sillä ei ole asian kanssa tekemistä..»

    Kiitos tästä. Hienosti kirjoitettu.

    Moni ajattelee niin, että taivas ja helvetti ovat tässä ja nyt, joka ikisessä hetkessä. Ne muodostuvat ihmisen tekojen seurauksista. Mahdolliset kuoleman jälkeiset asiat ovat mitä ovat, mutta tämä on tärkein tulkinta.

    Tälle ajatukselle voi löytää raamatullistakin tukea. (Luuk 17:20–21)

    http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?mod1=FinPR&ref=Luuk.+17:20-21&ctx=-1
  9. anti-ateisti kirjoitti: «Ateismi on uskomista siinä kuin kaikki muukin uskominen. Fakta on fakta, mutta uskomisen ei tarvitse perustua faktaan. Eikä sillä mitä "käsitettä" ateistit käyttävät muiden uskosta ole asian kanssa tekemistä.»

    Nyt vaihdoit jo uskonnon uskomiseen. Se on hiukan eri asia.

    No, mitä ateisti sitten mielestäsi uskoo?
  10. anti-ateisti kirjoitti: «ja älä unohda että myös ateismi on uskonto»

    Pitäisikö sitten ajatella, että myös kotona pysyminen on matkustamista?

    Onko myös vaikeneminen puhumista?

    Onko myös alaston eräällä tavalla vaatetettu?

    Ateismi tarkoittaa sitä, että ei käytetä sellaista käsitettä kuin Jumala, koska sille ei ole mitään käyttöä. Jos uskonto määritellään siten, että siihen kuuluu Jumalaan uskominen, ateismi ei mitenkään voi olla uskonto.

    On toki monia uskonnon määritelmiä. Mutta tietääkseni mikään niistä ei johda siihen, että ateismi olisi uskonto.

    Sellainen todistelun rakenne, että haetaan jokin vastustettavan aatteen edustajan yksittäinen virhe ja sillä kuvitellaan kumottavan koko aate, on ollut minusta tyypillistä nimenomaan uskontojen edustajille.

    Samaan tapaan on vastustettu evoluutioteoriaa. Jos joku on joskus esittänyt kestämätöntä aineistoa sen tueksi, siitä ovat kreationistit riemastuneet, että koko evoluutioteoria on saatu nurin.

    Sen sijaan jumalien tai Jumalan olemassaolon suhteen ateisti osuu täsmälleen asian hermoon vaatimalla todisteita. Todistustaakka on sillä, joka esittää olemassaoloa koskevan väitteen. Olemattomaksi todistamista ei voida vaatia. Se on usein loogisesti mahdotonta.

    Matematiikassa on joskus onnistuttu todistamaan, että jotakin ei ole. Esimerkiksi täydellisiä kolmiulotteisia monitahokkaita ei ole muita kuin tetraedri, heksaedri (kuutio), oktaedri (himmeli), dodekaedri ja ikosaedri. Ja tämä on pystytty todistamaan.

    Mutta matematiikan ulkopuolella tässä meidän todellisuudessamme on hyvin vaikea todistaa mitään olemattomaksi. Voi olla, että jossakin piileskelee yksisarvinen, valkoinen korppi, siivekäs hevonen tai vaikkapa puhuva aasi. Aina voidaan vedota siihen, ettei ole vain etsitty kaikkialta.

    Niinpä ateistin ei tarvitse todistaa olevansa oikeassa. Jos jumalausko ja ateismi laitetaan keskenään kinaamaan, on Jumalaan uskovan asia esittää näyttöä Jumalan olemassaolosta.

    Tietysti voidaan tehdä niin, että ei laiteta niitä kinaamaan keskenään. Ja Jumalaan uskovat voivat silloin sanoa, että kysymys on uskon asiasta eikä sitä perustella millään todisteilla. Miksi emme tekisi niin?
  11. alex.kasi kirjoitti: «Usko paranemiiseen auttaa .. se on todettu ihan lääketieteellisesti todeksi..»

    Tuo on totta.

    Sillä, minkä uskonnon tai kulttuurin piirissä tuo uskominen tapahtuu, ei ole merkitystä.
  12. alex.kasi kirjoitti: «Raamattu sanoo että sateen kaarta ei ollut ennen vedenpaisumusta ..ja siksi tuli mieleeni, että sateenkaartahan ei ole silloin jos taivas on pilvinen ja Raamattu sanoo (jos sitä tarkkaan luetaan) että sateenkaari tuli näkyviin sen jälkeen kun vedet taivaan vahvuudesta olivat sataneet maahan -- mikä on ihan looginen ajatus .. ja että se on merkkinä siitä että toista samankaltaista ei koskaan tule - on sekin looginen ajatus ..koska pilvistä ei sellaisia määriä vettä voi tulla ..»

    Jotta ei olisi sateenkaaria, pitäisi puuttua joko auringonpaiste tai sade. Sateenkaari näkyy, jos edessä sopivalla etäisyydellä sataa ja takaa paistaa aurinko.

    Tietenkin voidaan helposti selittää niinkin, että Jumala kaikkivaltiudessaan muutti valon käyttäytymisen fysiikkaa erilaiseksi tuossa episodissa. Tämä on kätevä selitysmalli, jolla voi selittää ihan mitä tahansa.

    Ajattelitko, että ennen vedenpaisumusta aurinko ei näkynyt, koska taivaalla oli koko leveydeltä vettä jossakin muodossa? Se on aika hurja ajatus suoraan sanoen. Jos sellainen tilanne on ollut, siitä olisi varmasti geologien tunnistettavissa olevia jälkiä.

    Eiköhän se "taivaanvahvuus" ole yksinkertaisesti muinaisen ihmisen nimitys sille, miltä tuolla ylhäällä näyttää. Vieläkin puhutaan runollisesti taivaan kannesta tai holvista, vaikka tiedetäänkin, että ilmaa siellä on ja auringon valon sininen osa siroaa siinä aiheuttaen taivaan sinisyyden.

    Ei siitä niin kamalan pitkä aika ole, kun vielä Euroopan viisaat kuvittelivat, että koko universumi koostuu muutamasta sisäkkäisestä pallosta, joiden keskellä on tämä meidän tuttu maamme. Näillä pallonkuorilla sitten yritettiin selittää kaikki havaittu.

    Nyt me tiedämme, että tuo malli oli kovin kaukana todellisuudesta.

    On kovin outo ajatus, että Raamatun Genesiksen alkuperäinen kertoja olisi paljon aikaisemmassa historian vaiheessa tiennyt paremmin yläilmojen ja avaruuden rakenteen.

    Nykyisen tieteellisen tutkimuksen tuottaman tietämyksemme sovittelu yhteen ikivanhaan kertomukseen on silkka anakronismi.
  13. alex.kasi kirjoitti: «No ainakin sateenkaari on taivaalla sen merkkinä että taivaalla ei enää ole vesiä jotka voisivat pudota maahan ..»

    Sateenkaaren fysiikka tunnetaan oikein hyvin. Joskus ennen sitä ei tunnettu ja siksi oli hauskaa keksiä tarina sateenkaaren synnystä.

    Oletteko kuulleet tarinan siitä, miksi ketun hännänpää on valkoinen? Tai siitä, miksi karhun häntä on niin lyhyt?

    Vaikka nuo asiat voidaan luonnosta varmistaa, ne eivät toimi todisteina kansansaduille, joissa kerrotaan niiden alkuperästä.

    En nyt kommentoi muita kohtia, vaikka niissäkin perustelut olivat kovin kevyitä.
  14. bushmanni kirjoitti: «Eli siis raamattu valehtelee, koska näin ei ole. Mitä olet mieltä siitä?»

    Valehteleeko kaunokirjallisuus? Valehtelevatko lasten sarjakuvat?
  15. Kiitos, Alex.

    Tällä kertaa esität jumalauskon perusteluna oikeastaan vain omaa kokemustasi. Se vaikuttaa minusta rehelliseltä ja terveeltä eikä siihen pitäisi kenelläkään olla vastaan sanomista.

    Eri ihmisillä on erilaisia kokemuksia. Myös on erilaisia käsityksiä ja uskomuksia olevaisen perimmäisistä kysymyksistä.

    Siitä, että perustaa omaan kokemukseensa, pitäisi minun mielestäni seurata se, ettei kovin kärkkäästi arvostele muiden vakaumuksia. Niitä voi kunnioittaa, vaikka ne olisivat erilaisia kuin itsellä.
  16. alex.kasi kirjoitti: «Tämä aloituskin oli pieni yritys puhua n.s. "kristityn totuudesta" ja totuudesta yleensä .. sillä kun monet tarkoittavat totuudella omaa oppiaan ,,, he puhuvat omista ajatuksistaan kuin kyse olisi "totuudesta" ja höystävät sitten puhettaan vaikka sopivilla raamatunlauseilla tai you tube linkeillä.»

    Tuollainen sanojen kaksoismerkitys oli yksi kulttuurin leimallinen piirre minun nuoruudessani adventistien parissa.

    Totuudeksi sanottiin sitä, miten adventistit tulkitsevat Raamattua.

    Hyväksi sanottiin sitä, mikä hyödyttää adventtiseurakuntaa.

    Kauneuskin oli jotenkin hassusti uudelleen määritelty. Esimerkiksi musiikissa piti aina tietää, mitä "kieltä" puhutaan, kun sanottiin jotakin kappaletta hyväksi, huonoksi, kauniiksi tai rumaksi. Oli seurakunnan viralliset sanojen merkitykset, oma näkemys ja sitten ympäröivän yhteiskunnan vallitsevat merkitykset.

    Tuollainen kaksoiskieli (doublespeak) kuormittaa varsinkin kasvavan nuoren mielenterveyttä. Parempi olisi ihan oikea rehellisyys. Mutta siitä oli vaikea puhua ymmärrettävästi, koska sana rehellisyys oli niinikään uudelleen määritelty.
  17. alex.kasi kirjoitti: «Sapattina saa tehdä hyvää . mutta busineksen teosta on hyvä pysytrellä erossa .. »

    Tämmöiseenhän lääkärit ja hoitsut vetoavat. Mutta he tekevät palkkatyötä ja se on heidän bisneksensä.

    Mutta mihin vedät rajan?

    Ei bussikuskikaan varsin pahanteossa ole työssään. Ja hyvää tekee lasitehtaan työntekijäkin, joka huolehtii siitä, että prosessi kulkee ja saadaan ikkunoita synkeän maan kansalaisten koteihin. Jos porukka häipyisi yhdeksi päiväksi per viikko, ei lasintuotannosta tulisi oikein mitään.

    Entäpä sitten ravintolan kokit ja tarjoilijat, tekevätkö he hyvää vaiko vain oman voiton tavoittelua? Kyllä se sapuska tekee nälkäiselle reissumiehelle tavattoman hyvää.
  18. Jos ei uskonveljistä ja -siskoista saa juttuseuraa niin ehkä jumalaton vaari yrittää rupatella sitten.

    Semmoinen hassu juttu, että valehtelu ja toden puhuminen eivät ole aina vastakohtia. Jos puhuu sellaista, mikä ei ole totta, mutta itse uskoo sen olevan totta, se ei ole valehtelua.

    Ja joskus käy niin, että ihminen on vain kertakaikkiaan sillä tavoin tyhmä, että katsoo asiakseen syytellä toisia ja pitää itseään oikeassa olevana.

    Näissä tapauksissa minusta epätoden puhuja ja syyttelijä ovat jotenkin syyntakeettomia. He tekevät parhaansa sen mukaan, mitä ymmärtävät ja mihin pystyvät.

    Joskus taas toden puhuminen on ristiriidassa rakkauden kanssa. Ei ole rakkauden mukaista edes kysyttäessä paljastaa lähimmäisestä sellaisia asioita, joiden leviäminen yleiseen tietoon aiheuttaa hänelle vaikeuksia ja kärsimystä. Joskus voi olla tarpeen valehdella jonkun hengen säästämiseksi.

    Todellisuus on monimutkaista eikä se taivu kovin hyvin yksinkertaisten lain käskyjen mukaiseksi. Siksi "lain kirjain" ei riitä mihinkään, vaan tarvitaan oikeustaju ja kyky harkita asioita tilannekohtaisesti.

    Tilanne-etiikka oli minun kouluaikoinani opettajilla hyvin moittivan sävyinen sana. Mutta sillä tarkoitettiin omantunnon venyttämistä oman edun tavoitteluun ja se on eri asia kuin mitä tuossa edellä yritin kuvata.
  19. Alex,

    millä oikeastaan perustelet sen, että on Jumala?

    Vai perusteletko sitä millään? Monethan kuittaavat tämän kysymyksen vain toteamalla, että se on uskon asia. Se tunnetaan uskonnonfilosofiassa fideisminä. Ja se on sillä tavoin terve asenne, että se ei johda riitaan tieteen kanssa.

    Olen ymmärtänyt, että mielestäsi siitä, että on olemassa oikeudenmukaisuutta ja rakkautta, seuraa se, että on olemassa Jumala. En pysy tässä päättelyssä oikein kärryillä. Miten tuosta havainnosta seuraa tämä päätelmä?

    Ja vielä merkillisempi on se päätelmä, että tästä päädytään Raamatun pitämiseen erityisenä ja innoitettuna Jumalan ilmoituksena ihmiselle.

    Sitä olet perustellut muun muassa sanoen, että Raamattu on totta, koska se kertoo sen, mikä on totta.

    Tuo perustelusi antaa ymmärtää, että sinulla on Raamatun ulkopuolinen kriteeri sen arvioimiseen, mikä on totta ja mikä ei. Mikä se kriteeri on?

    Perustelusi on muodoltaan samanlainen kuin väite, kuin se, että Kuun meille näkymättömällä puolella asuu näkymättömiä vaaleanpunaisia yksisarvisia siksi, koska näkymättömät vaaleanpunaiset yksisarviset asuvat Kuun meille näkymättömällä puolella. Mikä olikin todistettava. Seuraava teoreema, kiitos.
  20. kerettiläinen kirjoitti: «No eikös tämä nyt ole aivan itsestäänselvä asia, että näin on. Uskokin on uskoa...jos se perustuisi faktaan, niin ei siinä enää tarvittaisi uskoa.»

    Mihin sitten perustuu sellainen ajatus, että uskominen ja aivan tietynlainen uskominen on hyvä ja kunnioitettava asia? Ja miksi se, ettei usko, on paheksuttavaa? Jopa niin ajatellaan, että tietty uskominen on peruste, jolla erotellaan rangaistuksen ja palkinnon saajat toisistaan.

    Jos nyt yhdessä myönnetään, että Jumalan olemassaololle ei ole sen paremmin falsifikaatio- kuin verifikaatiokriteeriä, voimme kokonaan lopettaa pelleilyn nimeltä evidentialismi. Sillä tarkoitetaan uskonnollisen uskon puolustamista yhteisesti havaittavilla ja hyväksyttävillä todisteilla.

    Siitä myös seuraa, että uskovat voisivat lopettaa evoluutioteorian kritiikin. Usko on uskoa ja turha siihen on sekoittaa tiedettä missään muodossa.

    Voimme mainiosti uskoa, että kaikkivaltias Jumala loi kaiken osapuilleen kuusi tuhatta vuotta sitten tismalleen sellaiseksi kuin kaikilla tieteen keinoilla voidaan havaita. Geologiset kerrostumat, fossiilit ja kaikki. Tämä on ehdottoman kumoamaton väite niin uskoville kuin ateisteillekin.

    Ja juuri siksi sellainen väite ei kuulu tieteen piiriin ollenkaan.
    21. 219 / 267
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt