Vapaa kuvaus

Aloituksia

273

Kommenttia

2386

  1. Mytomaanimme on ainoa Suomessa, joka suoritti koko asevelvollisuutensa siviilipalvelusmiehenä saaden tappoluvan. Me muut miespuoliset suoritamme osana asevelvollisuutta joko varusmiespalveluksen tai siivilipalvelun. Multinikkiimme ei päde normaalin kuolevaisen rajoitukset.
  2. Merillä vietettyjen aikojen jälkeen hän palasi takaisin Kauhavalle. Tarina ei kerro, että löysikö hän tulevan vaimonsa, viksumman, joka oli kauppakoulun ja koko maan kaunein ja älykkäin ihminen, tässä vaiheessa vai odotteliko viksumpi häntä hänen seikkailujensa ajan. Viksumman uskonnollisuus ja epäusko evoluutioteoriaa kohtaan oli kuitenkin sankarimme ajattelun viimeisen muutoksen taustalla. He alkoivat viljelemään maata ja perustivat perheen.

    Maanviljelyllä he löivätkin rahoiksi, ja rahoille piti keksiä käyttöä. Rahaa kertyi kuin roskaa senkin jälkeen, kun he olivat uudistaneet kaikki tiluksensa rakennukset, joista hienoin oli uusi navetta, ja tietenkin kaiken muunkin kaluston. Sankarimme kokeili ensin seurata Hesarista pörssikursseja, mutta tämä ei oikein tuottanut tulosta sijoituksissa. Tämän seurauksena hän päättikin itse alkaa perehtymään sijoituskohteisiin. Hän marssi sisään firmoihin ja tarkisti henkilökohtaisesti kaikki merkitykselliset asiakirjat ja firman ulkoiset puitteet, ja voi pojat, tämä naula veti, koska osakesalkun tuotto kasvoi huomattavasti, ja sankarimme saattoi alkaa nauttia entistäkin enemmän sijoituksistaan. Hän hankki lentolupakirjan ja matkusteli vaimonsa kanssa ympäri maailmaa ja tutustui mitä eksoottisimpiin kohteisiin.

    Raamatun tunteminen tuli hänelle koko ajan tärkeämmäksi, ja hän opiskeli sitä huolellisesti joka ilta. Luomisen ja evoluutioteorian ristiriitaisuus herätti hänessä voimakkaita tuntemuksia, joten hän päätti perehtyä entistäkin perusteellisemmin myös luonnontieteisiin. Välillä hän käy Bottalla moikkaamassa vanhoja tuttuja, ja kuule aina kuinka evoluutioon uskoville naureskellaan selän takana yliopistolla. Silloin hän päätti, että uskoo vain siihen mitä todellinen tiede kertoo, eikä sekoita lainkaan uskomuksia mukaan. Tätä ohjetta noudattaen hän alkoi itse valmistaa navettansa laboratoriossa fossiileja espressomenetelmällä ja havaitsi, ettei niiden syntymiseen mene kymmentätuhatta vuotta. Vielä suuremman tositieteellisen läpimurron hän teki risteyttäessään hirven ja lehmän keskenään. Tuo hirvinauta elää edelleen onnellista elämää hänen navetassa.

    Nykyisin sankarimme on jo eläkkeellä, muuttanut pois rakkaasta mahtikunnasta ja asustelee pääkaupunkiseudulla. Monet hänen lukuisista tuottavista bisneksistä ja seikkailuista jäi vielä vaille mainintaa, mutta tässä rakkaan multinikkimme biografia näin pähkinänkuoressa. Jos joku oikeasti kirjoittaisi multinikkimme elämäkerran, niin suosittelisin lainaamaan otsikon hiukan muunneltuna Richard Feynmanista kertovasta hauskasta teoksesta: ”Laskette varmaankin leikkiä, Mr Feynman!” Kummallisen tyypin seikkailuja. (Surely you’re joking, Mr. Feynman! Adventures of a curious character, 1985.)”
  3. EI.
  4. "Vastaan muutamaan:
    " Lisäksi fossiiliaineistosta löytyy jatkuvasti kymmenien miljoonien vuosien heittoja."
    Yksi esimerkki: http://phys.org/news/2013-10-fossils-million-years-early-triassic.html "

    Sinulla on suuria ongelmia ajattelussasi, jos et vieläkään ymmärrä näitä "heittoja". Tuossa uutisessa kerrottiin, että kukkakasvien ilmaantumisen oli arvioitu erilaisten molekyylitutkimusten perusteella tapahtuneen triaskauden ja liitukauden alun välillä. Tarkempi perehtyminen kertoi, että haarukka oli pienentynyt jo vuosia sitten 202-250 miljoonan vuoden välille.

    Vanhimmat löydetyt fossiilitodisteet olivat kuitenkin väliltä 140-160 miljoonaa vuotta, joten suurin osa tutkijoista uskoi fossiileja löydettävän vielä vanhemmista kerrostumista. Niin sitten kävikin, että löydettiin fossiloituneita siitepölyhiukkasia joiden iäksi saatiin 247-252 miljoonaa vuotta, eli hyvin yhteensopiva molekyylitodisteiden kanssa.

    Kuten olen kertonut, niin molekyyliajoitus on yksinään suuntaa antava, mutta koko ajan lisääntyvän datan ja kehittyvien menetelmien johdosta tarkkuus paranee jatkuvasti.

    ""Evoluution paradigman mukaan.... koodeja pitäisi olla vain yksi."
    Moloc käytti yhtä koodia todisteena evoluutiosta, mutta oli väärässä. Koodeja on monta."

    Koodi on lähes universaali, kuten moloch totesi. Tarkkoja syitä ei vielä tiedetä, mutta useat tutkimukset käsittelevät variaatioita koodista, eikä siinä mitään mystistä tai evoluutioteorian vastaista ole.

    "We don't exactly know why these enzymes appear or why they are different in bacteria and in eukaryotes but it's clear that they contribute to the separation of genomes of these two groups. The genetic code is the same but what has changed is the relative importance of different codons of the code. And this made the genome of these groups differentiate", concludes Ribas"

    http://phys.org/news/2012-03-genomes-differences-species.html

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3191813/

    "Veikkaan, että kyseisellä DNA:n pätkällä on muu tärkeä biologinen aktiviteetti. Mutta varsinaisesti en tiedä vastausta."

    Mitä sillä on väliä, vaikka tuolla DNA:n pätkällä olisikin jokin toiminto esimerkiksi jonkin entsyymin säätelyssä? Pointti on siinä, että se on samalla tavalla rikki c-vitamiinin tuotantoon liittyen, eikä siihen ole muuta loogista selitystä kuin periytyminen yhteiseltä kantamuodolta.

    "Vastaappas sinä kysymykseen, miten on mahdollista, että sähköankeriaan ja muutaman muun lajon sähköntuotantokyky on kehittynyt kolmeen eri kertaan samoilla geenimuutoksilla. Eivätkä muutokset ole aivan pieniä, sillä hommaan osallistuu noin 100 geeniä."

    Jotkut konvergentin evoluution aikaansaamat polut voivat olla ennustettavampia ja säännönmukaisempia tapahtumia kuin aiemmin on oletettu.

    http://phys.org/news/2014-10-scientists-evolution-complex-bioluminescent-traits.html

    "Paradigmaan uskotaan ja havainnot sovitetaan siihen."

    Jos lukemattomat todisteet osoittavat paradigman paikkaansapitävyyden, niin tietenkin odottamattomille havainnoille pyritään löytämään ensin siihen sopiva looginen selitys. On täysin järjetön ajatus, että joidenkin vielä selvittämättömien yksityiskohtien vuoksi evoluutioteoria tulisi hylätä.

    "Itse uskon älykkääseen suunnittelijaan, joka alunperin oli ensimmäinen alkusyy maailmankaikkeudelle, elämän alkuperä, siis vähintään alkusolun luoja. Lisäksi uskon, että älykkään suunnittelun tulosta ovat lähes kaikki monimutkaiset biologiset koneistot kuten sähköankeriaan sähköntuotanto ja vaikka sisiliskon hännän katkaisukyky."

    Ei kukaan sinua kiellä noin uskomasta, mutta mitään objektiivista näyttöä sinulla ei ole uskosi tueksi.

    "Biologinen tutkimus osoittaa mutaatioiden ja yleisemmin evoluuton mahdollisuuksien rajat."

    Ja noihin rajoihin sopii täydellisesti biodiversiteetin kehittyminen yhteisestä kantamuodosta.
  5. Lisätään vielä, että vaikka Fabich sinänsä pitääkin tärkeänä Ebolan alkuperän selvittämistä, jotta sen aiheuttamiin ongelmiin voitaisiin paremmin puuttua, tulee hänen uskonsa ikävästi tielle. Fabich toteaa, ettei kukaan voi tietää miltä eläimeltä Ebola alunperin lähti leviämään, koska kukaan ei ollut sitä näkemässä (kuulostaako tutulta?).

    Tämän jälkeen hän kehuu ylistyssanoin kristillistä lähetystyötä tekeviä lääkäreitä, jotka hoitavat pahimmilla epidemia-alueilla sairastuneita, ja vihjaa kirkkainsilmin että evoluutioon uskovien sekularistien tulisi oppiensa mukaan ilmeisesti jättää sairaat kuolemaan ja antaa luonnonvalinnan suorittaa vahvimpien eloonjääntiä. Tätä hän perustelee tutulla väitteellä, jonka mukaan sekulaareilla humanisteilla ei ole selkeää moraalista perustaa auttaa muita, jos olemme sattuman ohjaamien prosessien tulos. En edes jaksa perustella mistä lukuisista syistä tämä vastenmielinen väite ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

    ”Ultimately, unlike those with a biblical worldview, the secular humanists have no clear moral basis to put themselves at risk to help the downtrodden, sick, and infirm. If we are just the product of random chance processes over time, as Darwinian evolution asserts, then why not let the sick die off so the strong will survive? ”

    Lääketieteellistä apua ja mikrobiologista tutkimusta Ebolan alkuperästä tärkeämpänä hän pitää sairaiden puolesta rukoilua ja evankeliumin ilosanoman syöttämistä kuoleville. Tämän ohjeen eettisyydestä voi olla montaa mieltä.

    ”But most importantly, it is important that we pray for the sick. We live in a sin-cursed world with death, disease, pain, and suffering. Those that contract this deadly virus will most likely meet their Maker soon. We should pray for the missionaries remaining in the country who are on the ground, meeting needs, to give them boldness to share the gospel under such dire consequences. What a wonderful opportunity to share with these sick and dying people that they do not have to spend eternity separated from a loving God.”

    Tutkijat ovat hiukan eri mieltä kyvystämme selvittää Ebolan alkuperää, ja sitä kautta mahdollisesti saatavista innovaatioista taistelussa Ebolaa ja vastaavia taudinaiheuttajia vastaan.

    ”Understanding the virus' ancient past could aid in disease prevention, Taylor says. He notes that if a researcher were trying to create a single vaccine effective against both Ebola and Marburg, it could be helpful to know that their evolutionary lineages diverged so long ago.

    Knowing more about filoviruses in general could provide insight into which host species might serve as "reservoirs" that harbor undiscovered pathogens related to Ebola and Marburg, Taylor says.

    "When they first started looking for reservoirs for Ebola, they were crashing through the rainforest, looking at everything -- mammals, insects, other organisms," Taylor says. "The more we know about the evolution of filovirus-host interactions, the more we can learn about who the players might be in the system."
  6. "On vain tuntematonta aluetta jolle ei vielä ole löydetty funkioita mutta koska juuri tuo tuntematon alue on mitä kiivaimman tutkimuksen kohde joka jatkuvasti tuottaa tuloksia niin on paljon todennäköisempää että vielä tutkimattomalla osalla tilke-DNA:ta on toimintoja kuin se että niitä ei olisi."

    Ja minä tiedän näistä tutkimuksista varmastikin tuhatkertaisesti enemmän kuin sinä. Kuten olen jo todennut, voi olla että koko genomi on biokemiallisesti aktiivinen, mutta se ei tarkoita merkityksellistä funktiota kaikelle.

    Miksi te ette ymmärrä U.gibban tapausta? Kasvien ja eläinten genomit ovat hyvin samankaltaisia keskenään. Yleensä kasveillakin proteiineja koodaa vain pieni osa DNA:n alueista ja loput on tilke-DNA:ta. Ihmisen tapauksessa funktionaalisen tilke-DNA:n määräksi on saatu tällä hetkellä 8,2 prosenttia, mutta arvioiden mukaan todellinen osuus voi olla jopa 20 prosenttia. Kasveilla funktionaalisen tilke-DNA:n osuus on arvioitu pienemmäksi.

    Utricularia gibba on kaksisirkkainen koppisiemeninen kasvi, joten se ei ole yksinkertaisimpia tunnettuja kasveja. Vesiherneisiin kuuluu noin 120 lajia, mutta U.gibba on ainakin toistaiseksi ainoa niistä, jonka tiedetään deletoivan genomiin kertyvää toistoa. Sen genomista 97 % koodaa proteiineja ja 3 % on muun muassa säätelytoiminnasta vastaavaa tilke-DNA:ta. On varmasti sanomattakin selvää, että sen genomi on hyvin pieni (vain 80 Ma emäsparia), koska sillä ei juurikaan ole RNA:ksi kopioituneita toistojaksoja.

    U.gibba ei ulkoisesti eroa juurikaan sukulaislajeistaan ja se elää täysin normaalia monimutkaisen kasvin elämää. Miten tämä olisi mahdollista, jos kaikki yleensä kertyvä tilke olisi välttämätöntä? U.gibba osoittaa, että kertyvää toistoa voi deletoida, eikä se vaikuta organismin elinkelpoisuuteen. Tästä ei voi päätyä kuin siihen johtopäätökseen, että genomeihin kertyy myös evolutiivista kohinaa menneisyydestä.

    Kuten jo avauksessa kerroin, niin todennäköinen syy siihen, että miksi kaikki organismit eivät deletoi kertyvää toistoa on siinä, koska lncRNA toistojaksoista syntyy havaitusti de novo geenejä, jotka ovat uutta geneettistä informaatiota. Deletointimekanismi ei siis vaikuta U.gibban elinkelpoisuuteen nykyolosuhteissa, mutta sillä on yksi mekanismi vähemmän uuden geneettisen informaation synnyttämiseen kuin muilla, joten pitkässä juoksussa deletointimekanismi ei ole evolutiivisessa mielessä optimaalinen ratkaisu.

    Muuhun lässytykseen en jaksa todeta kuin että haista trolli paska.