Vapaa kuvaus

Aloituksia

273

Kommenttia

2386

  1. "Miten tämä tieto, vaikka se olisi kuinka tottakin, sotisi jotenkin luomiskertomusta vastaan?"

    Ei tämä tietenkään ole vertauskuvallista luomista vastaan, eikä edes OEC:tä kannattavien näkemystä vastaan. Nuoren Maan kreationistien kosmologiamallit eivät sen sijaan sisällä alkuräjähdystä, eksponentiaalisen laajenemisen vaihetta, miljardeja vuosia, eikä oikeastaan mitään muutakaan alkuräjähdysteoriasta.

    "Sanopa tämä Solon1 kun siinä kerran hihhuloit"

    Sinusta on siis hihhulointia, että raportoin tutkijoiden mukaan yhdestä suurimmista löydöistä kosmologian saralla kymmeniin vuosiin, mutta samalla kehotan maltillisuuteen tuloksien vahvistamista odotellessa?

    "Vakavasti ottaen kyseessä on vain mitättömän pieni epävarma lisäaineisto alkusynnyn kokonaishistorian spekulointiin."

    En minä jaksa enempää lässyttää kanssasi. Sinähän tiedät toki löydön merkityksen paremmin kuin kaikki maailman kosmologit yhteensä.
  2. Kiitos :)
  3. Uskomuksiin vaikuttaa vahvasti lapsen psyykkisessä kehityksessä tapahtuvan ydintiedon omaksumisen myöhempi intuitiivinen käsittely. Ydintieto voi sekoittua, eikä analyyttinenkaan ajattelu korvaa välttämättä voimakasta intuitiota, joka voi olla täysin tiedostamatonta. Intuitiiviseen tietojenkäsittelyyn enemmän nojaava henkilö ei tietoisesti sivuuta analyyttisen ajattelun tuomia ristiriitoja. Hän vain yhdistää nuo itselleen sopivaksi kokonaisuudeksi. Nykyihmisen kulttuurievoluution myötä syntyneet uskonnolliset yhteisöt ja instituutiot pitävät voimakkaasti yllä näitä uskomuksia, koska ne vetoavat juuri siihen ydintiedon lähes tiedostamattomaan intuitiiviseen käsittelyyn. Uskontojen evoluutioon voidaan siis mielestäni liittää neljä vaihetta; uskonnottomuus, uskomuksien synty (rituaalit), luonnonuskonnot/kansanuskonnot ja järjestäytyneet uskonnot.

    Suurella osalla ihmisistä, riippumatta kulttuurista, uskonnosta tai etnisestä alkuperästä, on jonkinlainen käsitys siitä, että jokin osa meissä on kuolematon ja iankaikkinen. Tutkijoiden mukaan tämä käsitys syntyy intuitiosta, joka on "kovakoodattu" aivoihimme, ja se kehittyy jo varhaisessa vaiheessa lapsuutta. Analyyttinen ja rationalisoiva ajattelutapa ei mitenkään välttämättä poista tätä käsitystä missään vaiheessa ihmisen elämää.

    Viime vuonna ilmestyneessä tutkimuksessa käsitellään epäuskon alkuperää ja sen yhteistä evoluutiohistoriaa uskon kanssa. Tutkijat havaitsivat neljä selkeää polkua ateismiin, mutta pitävät muitakin reittejä hyvin mahdollisina. Ensimmäisenä ryhmänä on ihmiset, joilta puuttuu luontainen intuitiivinen kyky kuvitella jumalien olemassaoloa. Autismiin voi liittyä vaikeuksia ymmärtää toisen olennon mielenmallia ja tarkoituksia, ja tutkimuksissa on havaittu, että autistiset ihmiset uskovat paljon harvemmin jumaliin. He siis eivät osaa kuvitella jumalaa. Tämä mielestäni on vahva argumentti siitä, että käsitys jumalista syntyy puhtaasti aivoissamme.

    Ihminen näyttäisi olevan myös luontaisesti taipuvainen kääntymään korkeamman voiman puoleen, kun kuolema, epävarmuus, pelko ja ahdistus ovat läsnä. Yhteiskunnissa, joissa vallitsee suurin tasapaino ja turvallisuudentunne, myös usko jumaliin horjuu. Kuitenkin tällaisessakin yhteiskunnassa yllättävä epävarmuus lisää uskoa. Myös kulttuurilla on suuri merkitys, jos lapsi kasvaa hyvin sekulaarissa ja tasapainoisessa ympäristössä, niin hän todennäköisemmin kasvaa ateistiksi. Vastaavasti uskonnollisessa ympäristössä lapsi omaksuu vahvemmin oman ympäristönsä uskonnolliset traditiot ja koko uskon.

    Analyyttiset ateistit voivat olla lähtöisin mistä tahansa edellisistä lähtökohdista. Analyyttinen ateisti saattaa tiedostaa subjektiivisia tuntemuksia, mutta hän ei indentifioi tuntemuksiaan välttämättä jumaliin, vaan käsittää ne esimerkiksi psykologisina hallinta- ja selviytymiskeinoina, jotka ovat osa luonnollista ihmisen olemusta.

    Minusta on siis väärin ja yksinkertaistettua sanoa uskovien uskovan jumaliin vain jostain yksittäisestä typerästä syystä, koska kokonaisuus on monimutkainen ja usko jumaliin on selvästikin lajityypillinen ominaisuus ihmisillä. Yhtä väärin on väittää ateistien kapinoivan jumalaa vastaan ja tekevän aina tietoisen valinnan pois jumalista, koska syyt ateismiinkin ovat monitahoiset. Ihmisiä tietenkin löytyy myös ääripäistä ja kaikkea siltä väliltä. En tässä avauksessa jaksa enää käsitellä uskontojen ja uskomuksien positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia historiassa ja nyky-yhteiskunnissa. Tästä joku saa tehdä oman avauksen, jos niistä haluaa riidellä.

    Empatiasta, moraalista, altruismista ja vastaavista voin huomenna keskustella, mutta niitä ei ole mitään perustetta pitää uskontojen tuotteena ja yksinoikeutena, koska on selvää että niille löytyy biologinen perusta universaalina ihmisiltä ja myös joiltain muilta elämänmuodoilta.

    En edes yritä kiistää esimerkiksi tieteenharrastajan näkemystä jumalan roolista korkean tietoisuuden kehityksessä, mutta itse pidän sitä ylimääräisenä oletuksena, joka on luonnollinen seuraus juurikin korkean tietoisuuden kehittymisestä. Paljon asioita jäi vielä käsittelemättä, eikä tästä niin kattava tullut kuin aluksi kunnianhimoisesti ajattelin tehdä, mutta jos keskustelua syntyy niin jatkan sitten täydentämistä.

    Lähdeluetteloa kaikkien väitteideni tueksi en viitsi tähän lisätä, koska se veisi niin älyttömästi tilaa.
  4. Ajattelit sitten esimerkillisesti puolustaa valheita valehtelulla?

    "Ihmisen ja apinan geneettinen yhtäläisyys on 99,5%. Tämä oli vahva tieteellinen tosiasia vielä pari vuotta sitten."

    Ihminen on kädellinen ihmisapina. Ihmisen ja simpanssin geneettinen ero on pysynyt ennallaan. Pienet vaihtelut johtuvat siitä, että mitä osia genomista milloinkin verrataan. Y-kromosomin eroavaisuuksilla ei ole kokonaisuuden kannalta juuri merkitystä. Sinä siis valehtelet.

    "DNA on pääasiallisesti evoluution jätettä. Tämä oli vahva argumentti evoluution puolesta vielä pari vuotta sitten."

    ENCODE-projektin myötä edelleen oletetaan, että noin 80 prosenttia genomistamme on enemmän tai vähemmän roskaa. Noin 20 prosentilla oletetaan löydettävän biokemiallisessa mielessä merkittävä funktio. Kasveilla tehdyt tutkimukset todistavat sen, että monimutkainen elämä ei vaadi suurta määrää tilke-DNA:ta, koska jotkin kasvit deletoivat kertyvän roskan. Niiden genomista vain muutama prosentti on muuta kuin proteiinia koodaavaa, ihmisellä suhde on päinvastainen. Monia säätelytoimintoja on löydetty, ja lisääkin tullaan varmasti löytämään, mutta seassa on myös paljon roskaa. Evoluutio "kehittää" koodaamattomallekin DNA:lle uusia funktioita.

    "hminen on lähtenyt Afrikasta muutama satatuhatta vuotta sitten. Tämä oli vahva tieteellinen argumentti pari vuotta sitten. Sitten löytyi Dmanisista viisi kalloa ja alettiin puhua miljoonista vuosista."

    Nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 200,000 vuotta sitten, eikä suinkaan vielä silloin vaeltanut sieltä pois. Muita ihmislajeja on vaeltanut pois jo paljon aikaisemmin. Georgiasta löytyneet kallot kuuluvat todennäköisesti Homo erectukselle, ja tuon löydön merkitys oli siinä, että mahdollisesti jotkut omiksi lajeiksi oletetut kallot kuuluvatkin kaikki samaan lajiin. Ihmisen evoluutiohistoria selkeytyi tuon löydön myötä, eikä suinkaan sekoittanut sitä. Ymmärsit jälleen väärin ja valehtelit.