Vapaa kuvaus

Aloituksia

273

Kommenttia

2386

  1. Harmittaako lahjattomuutesi noin kovasti, ettet kykene meidän kanssa asialliseen keskusteluun?
  2. Jaa, enpä ole ihan varma, mutta jotenkin tuntuu siltä, että geenialleelien suhteiden muutokset sukupolvien myötä, mikä siis on evoluution määritelmä, liittyy jollakin tavalla geeneihin...

    Darwin esitti aikakausi ja sen aikaiset havainnot huomioon ottaen hyvän hypoteesin, vaikka se virheellinen olikin. Ei geenien tietenkään pidä toimia siten, kuin Darwin oletti, vaan evoluutio luonnonprosessina toimisi aivan yhtä hyvin, vaikka sitä ja sen mekanismeja ei olisi kukaan ikinä havainnut. Evoluutioteoria, joka siis selittää tuota prosessia sen sijaan muuttuu tarvittaessa uusien havaintojen myötä.

    Molekyylitasolla perinnöllisyyttä tutkii molekyyligenetiikka; "molekyylitaso: molekyyligenetiikka – DNA, geenit, niiden toiminta ja säätely, epigenetiikka, mutaatiot, DNA:n evoluutio, geenitekniikka"

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Perinnöllisyystiede

    Voi olla, etten osaa lukea oikein, mutta en ole huomannut molekyyligenetiikan tutkivan rappeutumista ja DNA-koodia, jossa lukee made in Heaven.
  3. Alkumaapallon olosuhteissakin on voinut syntynyt luonnonprosessein aminohappoja ja muita elämän kannalta tärkeitä molekyyleja, mutta avaruudesta tulleet meteoriitit ratkaisivat ongelman liittyen elämän käyttämään L-muotoon aminohapoissa, koska meteoriittien sisällä olleen veden paine- ja lämpötilavaihtelut muuttavat tuota kiraalisuuden suhdetta.

    Niin ikään meteoriittien mukana on tullut dipeptidejä, jotka ovat voineet katalysoida proteiinien, entsyymien, sokerien ja muiden monimutkaisten molekyyliyhdistelmien muodostumista. Muodostuneet entsyymit ovat tehneet mahdolliseksi molekyylien ketjuuntumisen aina vain suuremmiksi ja monimutkaisemmiksi yhdisteiksi hajoamatta.

    Nukleotideja on myös voinut muodostua näillä samoilla mekanismeilla ja juuri tutkijat osoittivat, kuinka RNA:ta yksinkertaisempi xenonukleiinihappo TNA:n kaltainen nukleiinihappo, olisi voinut toimia ensimmäisenä geneettistä informaatiota kopioivana säilytysmolekyylina, joka kykenee transkriptioon ja käänteistranskriptaasiin.

    Esimmäiset protosolut eivät todennäköisesti ole edes tarvinneet vielä toimivaa proteiinikoneistoa eikä soluseinää kopioitumiseen tai jakaantumiseen http://www.sciencedaily.com/releases/2013/02/130228124138.htm , mutta solun sisältöä on hyvin voinut suojata luonnon vesikkelit ja myöhemmin nukleiinihapon tuottamat replikaasiproteiinit, jotka ovat voineet muodostaa pussimaisen suojarakenteen protosolun sisällölle.

    Lyhkäisyydessään näin on voinut abiogeneesi tapahtua, mutta sitä tuskin tullaan koskaan selvittämään tarkalleen oikein. Abiogeneesin mahdollisuus luonnonprosessein näyttäisi kuitenkin kasvavan vähitellen.