lampinajadi

Vapaa kuvaus

Aloituksia

9

Kommenttia

1399

  1. Vaikea sanoa kun ei tiedä mitä hevonen tarkalleen ottaen kestää, mutta itse lähtisin siitä, että tunnin verran päivässä kevyttä tai normaalia liikuntaa. Kuinka paljon tarvitsee ottaa käyntijaksoja ja paljonko se kestää ravi- tai laukkatyöskentelyä, olisi vain kokeiltava, sitä on mahdoton sanoa näin netin välityksellä. Voisit mennä sillä tavallisia koulujuttuja, kiemurauria, siirtymisiä, mitä hevonen nyt osaakin, tai voit mennä vaikka maapuomeja tai kavaletteja ja laittaa niitä epämääräisille väleille eikä aina suoraan toisiinsa nähden, niin että hevonen joutuu vähän katsomaan mihin astuu. Tai voit kehitellä vaikka jonkinlaisia temppuratoja jos sinulla on hyvä mielikuvitus. Ne voisivat sisältää vaikka pari pikkuestettä, sen mukaan miten heppa kestää. Ja kevyitä mastolenkkejä silloin kun maastoon pääsee.

    Ja jos jalat keräävät nestettä, ne kannattaa kylmätä ratsastuksen jälkeen.

    Ei tästä varmaankaan paljon apua ollut, mutta kuten sanottu, netin kautta on vaikea neuvoa kun ei tiedä mitä hevonen kestää.
  2. Näköjään tosiaan ilmaisin itseni huolimattomasti... Itse kyllä käytän istuntaa missä tahansa pidätteessä, kokonaisessa tai puolikkaassa, (tai sen puoleen muussakin ratsastuksessa) mutta aloittelijoille opetan sen ensin ohjan ja pohkeen kautta, ja sitten syvällisemmin sen oikeaoppisen version. Toistaiseksi kaikki oppilaani ovat sen (siis istunnan käyttämisen) oppineet vaikka olenkin selittänyt sen ensin käytännöllimmän kaavan mukaan yksinkertaisena versiona.

    Ja jos luet tarkemmin, minäkin sanoin ettei hevonen hidasta vauhtiaan tai pysähdy, vaan se aloittaa sen, mutta jatkaakin matkaansa. Me olemme oppineet tekemään sen eri tavalla ja asiasta on turha jäädä jankkaamaan. Selitä sinä asiat vaikeamman kautta yksityiskohtaisesti, minä pysyttelen mieluummin yksinkertaisella linjalla kunnes syventävää tietoa tarvitaan. Asiat jäävät paremmin mieleen kun ei tunge kerralla liikaa juttuja päähän.

    Lampinajadi kuittaa ja siirtyy johonkin hyödyllisempään puuhaan.
  3. Entä kuinkahan moni aloittelija ymmärsi tuosta jotakin? Edistyneemmät kyllä saavat tuosta tolkkua ja tietävät mitä sanot, mutta olen melko varma siitä, että suurin osa niistä jotka joutuvat kysymään mikä ylipäänsä on puolipidäte, tarvitsisivat sanakirjan avukseen. Juuri siksi tässä nyt puhutaankin asiasta yksinkertaistettuna.

    Ilmeisesti kyse on käsite-erosta. Lainaan vähän selostustasi.
    "Tarvittaessa pidätteen jälkeen, vaikka heti seuraavan askeleen kohdalla voidaan pyytää hevosta taas pohkeilla eteenpäin".
    Sen opin mukaan minkä itse olen saanut, ja jota edelleen kuulen käytettävän, tämä kokonaisuus juuri on puolipidäte. Hevonen melkein hidastaa/pysähtyy, mutta ennen kuin se ehtii tehdä niin, sitä pyydetään taas eteenpäin. Siinä on kaksi erillistä apua kuten sanoitkin - ja kuten Kasirokin sanoi.

    Istunnan käyttö on loppujen lopuksi hienosäätöä, joka sivumennen sanoen ei edes merkitse mitään suurimmalle osalle keskiverto tuntijunista. Ratsastuskoulussa, kun sen paremmin hevosen kuin ratsastajankaan taidot eivät ole kovin kehittyneet, puolipidäte on todellakin yksinkertaisesti ohjista vetämistä ja pohkeen antamista heti perään. Harva ratsastuskoulun hevonen kokoaa itseään puolipidätteellä, mutta se tavallisesti havahduttaa ne siihen, että kohta tehdään jotain uutta juttua.
  4. Ei ole väärin. Yksinkertaisimmillaan puolipidäte on juuri sitä mitä Kasiro sanoikin, eli vedetään ohjista sen verran että hevonen ikään kuin jarruttaa, ja sitten myödätään taas ja päästetään hevonen eteenpäin. Etenkin esteillä tämä on hyvinkin yleistä.

    Kouluratsastus on kokonaan oma lukunsa, se on paljon kurinalaisempaa kuin esteratsastus ja siinä kiinnitetään huomiota asioihin joilla ei ole esteillä mitään merkitystä.
  5. Hevosen keskimääräinen elinikä on 20-25v, mutta voivat ne elää päälle kolmekymppisiksikin. Mahdoton sanoa kuinka vanhaksi tämä nimenomainen eläisi. Tai pikemminkin, kuinka kauan se pysyisi niin hyvässä kunnossa että se olisi järkevää pitää.

    Myöskään ratsastuksesta ei oikein voi sanoa mitään tarkkaa. Joillakin hevosilla voi ratsastaa täysipainoisestä pitkälti yli 20-vuotiaaseen asti, toisten kunto laskee niin että liikuntaa on alettava keventää jo parikymppisenä vaikka hevonen muuten olisikin terve.

    Hevosissa on se hankaluus, että nekin ovat yksilöitä. Se mitä toinen tarvitsee, ei välttämättä käy toiselle, joten tällaiet jutut pitäisi aina katsoa yksilökohtaisesti, mikä on näin netin välityksellä jotakuinkin mahdotonta.
  6. Minäkään en tiedä virallisia määräyksiä lampaiden tiloista, mutta sanoisin, että väh. 3x3m kannattaa varata karsinan mitoiksi. Meillä oli eräänä kesänä kaksi lammasta hoidossa, karsina joka oli n. 2x3m ei ollut niille liian iso. Tilava kyllä kahdelle, mutten ole varma olisinko silti laittanut siihen enää kolmatta. Niillä pitäisi kuitenkin olla vähän tilaa liikkuakin karsinassaan. Eli kannattaa ottaa se varastotilakin käyttöön.

    Kannattaa sitten paneutua kunnolla aitojen tekemiseen... Meillä oli verkkoaidat, sellaista aikas tukevaa lammasaitaa, ja ne pakanat karkasivat sieltä tämän tästä. Jos maan ja aidan väliin jäi johonkin kohtaan pienikin kolo, ne ryökäleet osasivat kaivaa maata siltä kohtaa niin että pääsivät ryömimään ulos. Onneksi koiramme oppivat piankin paimentamaan niitä ja hakivat ne automattisesti takaisin pihaan kun ne karkasivat... Muuan ystäväni taas harmittelee sitä, että jos hänen lampaansa saavat päänsä aidan alle, ne osaavat nostaa sitä niin että pääsevät livahtamaan aidan alta.

    Mutta kuinka suuri se isompi ulkoilutila niillä olisi? 5x5m on pieni ulkotarhaksi yhtään pidempiä aikoja ajatellen - sehän ei ole kovin paljon niiden karsinaa suurempi, mutta miten se isompi laidun? Lampaatkin tykkäävät joskus juosta, ja silloin ne tarvitsevat tilaa.

    Yhteydenotto johonkin lammasyhdistykseen olsi hyvä idea, sieltä osaisivat varmastikin sanoa millaiset tilat tarvitaan kolmelle lampaalle, mutta jos haluat, voit kysyä asiaa myös eläinsuojelusta.
  7. "Uusi rexona Deo: Sano "ei" ötököille! Sopii myös hevosille!"

    Siinä sitä olisikin ihmisillä ihmettelemistä kun kuulisivat moisen mainoslauseen!

    Vaikka miksikäs ei, onhan hevosilla kaikenlaista sellaista mitä ihmisetkin käyttävät.
  8. Pidä se lyhyessä liinassa ja kävele itse reippaasti ympyrää hevosen mukana. Silloin sinun on helpompi ohjata se takaisin haluamaasi suuntaan. En tiedä käytätkö juoksutusraippaa, mutta jos et, voisit kokeilla pitää sellaista kädessäsi niin että raippa on hevosen takana, vaikka muutaman metrin päässä, tai mikä hyvältä tuntuukin. Kun hevonen pysähtyy, käske sitä eteenpäin, ja ellei se lähde, napauta raipalla takalistolle. Toimii useimmilla hevosilla.

    Ja varmista ettet pyöritä sitä liian kauan samaan suutaan.

    Miten pidät liinaa kiinni? Suoraan sisäohjassa, vai sisäpuolen kuolainrenkaan läpi, niskan yli ja kiinni ulkopuolen renkaaseen? Jos pidät liinaa sisärenkaassa, voit kokeilla auttaako, jos laitat liinan niskan yli. Ei auta kaikilla, mutta joillakin se riittää.
  9. Ei ainakaan meillä ollut koskaan mitään ongelmia, eikä Kasirokaan ole maininnut että olisi ollut, tai sen puoleen Mörrinkäinenkään, joka muistaakseni myös käyttää dödöä hevosillaan. Kunhan varoo ettei sitä joudu hevosen silmiin tai sieraimiin (ettei hevonen hengitä sitä), niin ihan hyvin voi käyttää. Jos pelkää laittaa suihketta hevosen naamaan, voi hyvin laittaa sillä pallopäisellä tuubilla. Roll-on, vai miksi sitä sanotaan, se ei-suihke-versio.

    Varsatammoille ei kannata laittaa koska varsa saisi sitä suuhunsa imiessään, mutta muille hevosille käy oikein hyvin.
  10. Miten, Kasiro, se dödö on teillä toiminut paarmojen suhteen? Ei tainnut koskaan tulla puheeksi sen jälkeen kun siitä silloin oli juttua.
  11. Toivottavasti toimii teillä yhtä hyvin kuin meilläkin. Kerrotko sitten miten käy?
  12. Meillä tehosi kaikkein parhaiten - usko tai älä - ihan tavallinen rexona deodorantti. Se piti hyttyset ja mäkäräiset loitolla ja tehosi aika hyvin jopa paarmoihin, joskaan ei täydellisesti. Ötökäthän suunnistavat pitkälti hienhajun mukaan, ja dödö peittää sen. Paarmat kyllä pyörivät ympärillä, mutta eivät juurikaan käyneet kiinni.

    Off-suihke toimi hyttysiin ja mäkäräisiin yhtä hyvin kuin dödökin, mutta paarmoja vastaan dödö toimi selvästi paremmin.

    Meillä sai laittaa suihketta aamuin illoin kun heppa pääsi vapaasti laitumelle yötä päivää, mutta toisaalta niin joutuu laittamaan virallisiakin hyönteiskarkotteita jos meinaa niiden toimivan.

    Eli suosittelen tavallista ihmisten dödöä! Ainakin meillä toimi oikein hyvin.
  13. Sitä on hyvin vaikea opettaa mitenkään, se kuuluu niihin asioihin jotka oppii ajan mittaan kokemuksen kautta. Mutta itse huomaan sen yleensä hevosen tavasta liikkua. Peräänannossa hevonen on kuuliainen ja kevyt kaikille avuille, ja sen askellus on pehmeää ja miellyttävää istua. Eron huomaa selvästi. Mutta jos se huijaa, sen liikunnassa ei tapahdu mitään muutoksia. Tosin joillakin hevosilla on luonnostaan niin pehmeät liikkeet että niistä voi olla vaikea päätellä mitään.

    Mutta yksi hyvä merkki on se, että jos alkukäynnin jälkeen keräät ohjat käteesi ja hevonen vetää välittömästi kaulansa kaarelle, se huijaa. Hevonen ei mene oikeaan peräänantoon vain sillä, että joku kerää ohjat käsiinsä.
    Mitä muita merkkejä huijaamisessa voi olla, vaihtelee suuresti hevosesta riippuen, joten mitään nyrkkisääntöjä on vaikea antaa. Hevonen voi olla etupainoinen koska ei ota riittävästi painoa takajaloille (ei siis käytä selkäänsä oikein koska ei työskentele kunnolla, = väärä muoto), tai siirtymiset askellajista toiseen saattavat olla vähemmän sujuvia. Ohjien vaikutus saattaa olla "nykivää", eli esim asetuksessa tai käännöksessä tuntuu ensin että mitään ei tapahdu, ja sitten hevosen pää ikään kuin nytkähtää haluttuun suuntaan. Laukannostot saattavat mennä kiitoravin kautta jos hevosella on sellaista taipumusta. Kuten sanottu, merkkien kirjo on laaja, mutta näihin olen itse useimmin törmännyt.
  14. Okei, no nyt alkaa kuviot selvitä. Niin, erottelu onkin paras ratkaisu, jos hevoset vain pysyvät uusissa aidoissaan, eli lähinnä Hanna. Voisiko Sintin ja Natsan laittaa yhteen? Nehän ovat kilttejä ja olisi sääli jos nekin joutuisivat erilleen. Nuo kolme hurjapäätä onkin hyvä laittaa kaikki erikseen, mutta Sintin ja Natsan voisi pitää yhdessä, ellei Sinttikin ole liian iso.

    On muuten pakko sanoa, että minä olisin sen verran ilkeä, että järjestäisin laitumet niin että vihaiset hevoset olisivat lähimpänä romanialaisia. Ei heillä ole mitään asiaa mennä koskemaan hevosiin, ja jos he silti menevät ja saavat niiltä nenälleen, niin kyllä heidän sietääkin saada. Näpit irti hevosista, niin kehenkään ei satu, se on niin yksinkertaista. Samalla vihaiset hevoset ikään kuin suojaisivat Sinttiä ja Natsaa, koska jos ne ovat kilttejä, se huomataan kyllä ja sen jälkeen ne eivät enää saa olla rauhassa.

    Ja jos näkisin heidän heittävän romua tarhoihin, keräisin ne jollekin sopivalle perälavalle ja veisin takaisin heidän leiriinsä. Pitäköön hyvänään omat romunsa.
    Tosin jos he ovat mustalaisia, heidän kanssaan ei välttämättä kannata alkaa haastaa riitaa, mutta jos he ovat tavallisia romaniasta tulleita valkolaisia, luultavasti palauttaisin heidän romunsa heille ja kiittäisin lainasta.

    Romun heittäminen tarhaan on tosi kurjaa, mutta en oikein keksi miten sen voisi estääkään, ellei sitten se auttaisi, että laittaisi laitumien/tarhojen sille reunalle kaksoisaidat, että hevoset eivät pääsisi aidan viereen. Silloin ne eivät pääsisi romupaikkoihin, mutta toisaalta romanialaiset voivat sitten mennä ensimmäisen aidan alta ja heittää kuitenkin romunsa hevosten käyttämälle alueelle. Mutta ainakin sitä voisi kokeilla.
  15. Nyt minä putosin kärryiltä.

    Siis kuka siellä nyt on samalla laitumella kenenkin kanssa, vai ovatko kaikki viisi yhdessä?
    "Mut sitku ne on kaikki yhes, ni ne on iha ok" - paitsi että Hanna tappaisi Kaunottaren. Siitä päätellen ne kaksi ovat eri laitumella.
    Jos Natsan laittaa Kaunottaren kanssa, Hanna lähtee aidoista, mutta ponia ei voi laittaa isojen hevosten kanssa samalle laitumelle, eli se ei ilmeisesti ole myöskään Ricon ja Hannan kanssa. Onko se siis yksin, vai samalla laitumella Sintin kanssa?

    Ja jos Hanna menee aitojen läpi Natsan luokse jos ponin laittaa toiselle laitumelle, miten se eroaa siitä, että Natsa olisi joka tapauksessa samalla laitsalla sen (ja kaiketi sitten Riconkin) kanssa) Siis jos Hanna rikkoo väliaidan, niin Ricohan pääsee kulkemaan samasta aukosta ja pääsee myös samaan paikkaan Natsan kanssa.
  16. Sellainen jako saattaisi toimia, mutta toisaalta Kaunotarkin on ongelma. Vaikka Rico ja Hanna eivät saisikaan vaikutteita toisistaan, Kaunotar ja Hanna kuitenkin saisivat. Molemmat tulevat päälle kuten Ricokin. Periaatteessa ne kaikki kolme pitäisi saada erilleen toisistaan, mutta jos Hanna ei pysy aidoissa, niin vaikeaksi menee. Ja millainen se Sintti sitten on. Kiltti tapaus vai yksi ongelma lisää?

    Ja olen myös samaa mieltä Mörrinkäisen kanssa. Itse asiassa hyvinkin painokkaasti.
  17. Olen sama mieltä. Muutenkin, jos alkaa miettiä voiko enää ratsastaa sen-ja-sen kokoisella ponilla, olisi lähtökohtaisesti hyvä hetki siirtyä isompiin.
  18. Ei vettä kolmeen päivään?! Tuollaisestahan voisi tehdä jo eläinsuojeluilmoituksen! Silloinhan oli vielä tosi kuumia ilmoja.

    Ettekö te itse käy päivittäin katsomassa että hevosella/hevosilla on kaikki hyvin? Tästedes on kyllä syytä, ellei niiden omistaja itse tai kukaan muu vaivaudu sitä tekemään, helteitä on luvattu jatkollekin. Ja ellei laitumella ole minkäänlaista suojaa auringolta, kannattaa tehdä sellainen jos mahdollista. Hevonenkin voi saada auringonpistoksen tai lämpöhalvauksen tai saada auringonpolttamia, joten on tärkeää, että ne pääsisivät halutessaan varjoon. Pidä silmällä sen korvia, turvanpäällistä ja silmäkulmia. Jos niihin alkaa ilmestyä haavoja ja/tai rupia, ne luultavasti johtuvat auringosta.

    Mutta hyvä kun ongelmien syy selvisi. Suurin ongelma, eli huono satula, on nyt poistettu yhtälöstä, ja loput kolotukset mitä vielä on pitkien ratsastusten jäljiltä, paranevat nopeasti. Kevyttä ratsastelua ja veryttelyä kunnes selkä alkaa olla kunnossa, sitten vähitellen paluu normaaliin (eli siihen mitä hevonen tarvitsee pysyäkseen sopivan rauhallisena ja hyväntuulisena).

    Niin, ikäväähän se on huomata, että on turhaan syyttänyt hevosta, mutta parempi se oli huomata nyt kuin myöhemmin. Nyt kun totuus selvisi, suhtaudut vaistomaisesti hevoseen hieman toisella lailla kuin ennen, luottavaisemmin, luulen, ja kun hevonen huomaa sen, sekin alkaa rentoutua ja luottaa. Toisin sanoen teillä alkaa sujua paremmin. Muita ongelmia voi tulla ja luultavasti tuleekin, johtuen suurelta osin hevosen nuoresta iästä, mutta ne ovat sitten oma lukunsa.

    Jättihän se eläinlääkäri ohjeet siitä miten riviä hoidetaan ja miten sen pidetään poissa?

    Hyökkiikö hevonen aina kun menet tarhaan, vai ainoastaan silloin kun menet hakemaan sitä pois sieltä? Saattaisi olla hyvä, jos alkaisit hakea sitä tarhasta useamman kerran päivässä ja veisit sen joksikin aikaa syömään vihreää heinää, ja veisit sitten takaisin tarhaan. Tai veisit sen vain harjattavaksi ja sitten takaisin tarhaan. Niin että se huomaa, ettei se aina joudu töihin kun joku tulee sitä hakemaan. Hae se tarhasta, tee sen kanssa jotakin kivaa ja vie takaisin. Yleensä sellainen "harjoittelu" parantaa tarhakäyttäytymistä.
  19. Äkkiä se sota syttyy, näköjään...

    Niin, onhan tuossa ollut juttuja joita meilläkin on ihmetelty, mutta olen silti tehnyt voitavani. Enempää en pysty auttamaan, ainakaan ennen kuin hevonen on taas jaloillaan.
  20. Jos se on niin kipeä ettei se halua enää edes seistä, on parasta soittaa lääkärille saman tien ja kysyä neuvoa häneltä. Kertokaa hänelle alusta asti mikä on tilanne ja miten siihen jouduttiin, niin hän osaa sanoa paremmin mitä on viisainta tehdä.

    Vai potkii se omia jalkojaan? Hankalaa.. Jos koivet ovat aina verillä, ne olisi tosiaan hyvä suojata, mutta toisaalta kaikki pintelit, suojat sun muut aiheuttavat kesäisin liikaa lämpöä, mikä kumoaa kylmäyksen vaikutuksen ja voi aiheuttaa ihottumaa ja jopa haavaumia, kun iho ei saa tarpeeksi ilmaa kääreiden alla. Sen takia niitä ei saisi tarhassa käyttää kuin poikkeustapauksissa väliaikaisesti. Putsit ovat kevyet suojat ja sikäli ok, mutta toisaalta jos reunan alle jää kuraa tms, se voi aiheuttaa hiertymiä, mikä kesäisin johtaa helposti tulehduksiin. Paha sanoa näkemättä, mutta jos se olisi minun hevoseni, antaisin sen kuitenkin olla ilman suojia tarhassa.

    Mutta kuten sanottu, soittakaa eläinlääkärille. Niin kauan kun hevonen on jaloillaan, tiedän yleensä mitä tehdä, mutta nyt aletaan olla niillä rajoilla etten uskaltaisi sanoa enempää.
    21. 13 / 70
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt