lampinajadi

Vapaa kuvaus

Aloituksia

9

Kommenttia

1399

  1. Helpointa on yksinkertaisesti kokeilla. Kokeile serkkusi ratsastushousuja. Jos ne ovat sopivat, hyvä juttu, mutta jos ne ahdistavat, niin sitten on syytä hankkia joko hiukan isommat, tai tosiaan miesten malliset housut.

    Toivottavasti löydät mieleisesi. Ratsastus on hieno harrastus!
  2. No jaa... Ainakin lapsilla ratsatushousut ovat samanlaiset tytöillä ja pojilla, eikä niitä eroja ole paljon aikuistenkaan housuissa. Jotkut valmistajat tekevät malleja miehille erikseen, mutta suurelta osin miehet ja naiset käyttävät samanlaisia ratsatushousuja. Kangas on kuitenkin hyvin joustavaa, joten keskiverto mies ei yleensä tarvitse lisätilaa etupuolelle.
  3. Sikäli kun tiedän, millään noista ainesosista ei ole loisia karkottavia ominaisuuksia. Kurpitsasta ja granaattiomenasta en mene vannomaan onko niitä edes turvallista syöttää hevoselle. Ja etikka puolestaan... Suostuuko hevonen sitä syömäänkään?

    Minä en lähtisi kokeilemaan.
  4. Voi olla kokemattomuuttakin, mutta ei välttämättä. Jotkut hevoset tekevät tuota kokeneenkin juoksuttajan kanssa.

    Hevosen ratsastettavuus ei kyllä kärsi, jos sitä silloin tällöin juoksuttaa ratsastaja selässä, vaikka ratsastaja ei tekisikään mitään. Eiväthän aloittelijatkaan tee mitään siinä vaiheessa kun he vasta opettelevat pysymään selässä laukassa; silloin hevosen on toteltava sitä joka seisoo liinan päässä vaikka sillä onkin joku selässään.

    Maasta käsin ihminen ei mahda hevoselle mitään jos se päättää alkaa temppuilla, mutta ratsastaja pystyy osoittamaan sille, että toteltava on, vaikka välissä olisikin pitkä liina. Hevoselle ei tule ristiriitoja käskynantajista, kunhan juoksuttaja ja ratsastaja osaavat toimia yhdessä eivätkä anna ristiriitaisia käskyjä. Jotkut hevoset parantavat liinakäyttäytymistään huomattavastikin sillä tavalla enkä tunne ainuttakaan hevosta jonka ratsastettavuus olisi siitä kärsinyt vähimmässäkään määrin.

    Mutta siinä olet kyllä oikeassa, että ainakin toisen on oltava kokenut ja varma siitä, että tietää mitä tekee.
  5. Minna Oulusta antoi hyvän neuvon.

    Voit myös kokeilla pitää se lyhyemmässä liinassa (esim 5m) ja kulje itse tilavaa ympyrää hevosen mukana. Se auttaa hallinnassa ja sinun on helpompi ohjata se takaisin oikeaan suuntaan kun se kääntyy sinua kohti. Se auttoi ainakin omani kanssa, kun se tapasi tehdä samaa.

    Miten pidät liinaa kiinni sen suitsissa? Onko yksinkertaisesti kuolainrenkaassa, vai kulkeeko kuolaimen sisärenkaan läpi niskan yli niin että varsinainen kiinnitys on ulkopuolella? Jos käytät jälkimmäistä tapaa, kokeile laittaa liina kiinni "sisäohjaan" jolloin heppa ei niin helposti pääse kiskaisemaan päätään ulospäin, kun liina toimii sisäohjana ja kääntää sen päätä sisäänpäin. Siinä vaiheessa se saattaa kääntyä sinua kohti, mutta edellämainittu tapa yleensä auttaa siihen ongelmaan.

    Varmista myös, ettet pyöritä sitä liian pitkään samaan suuntaan.
  6. Hevonen kootaan (ratsastetaan "korkeaan" muotoon) ratsastamalla sitä eteen pohkeella ja istunnalla samalla kun ohjilla estetään sitä lisäämästä vauhtia. Silloin hevonen "lyhenee" ja alkaa kulkea korkeassa muodossa.

    Ja sitten kun haluaa hevosen venyvän, sille annetaan lisää pituutta ohjiin jolloin sillä on tilaa ojentaa kaulaansa ja päätään eteen ja alaspäin. Tällöin myös eteenajavia apuja kevennetään samassa suhteessa, jotta hevonen kulkisi rauhallisesti.

    Vähän kömpelö selitys, mutta toivottavasti tuosta nyt tajusi idean.
  7. Meillä taitaa olla tuosta asiasta vastakkaisia kokemuksia.

    On totta, että hevonen täytyy hallita vaikka se jännittäisikin, siitä olen samaa mieltä. Mutta kaikkia hevosia ei saa rentoutumaan millään muutaman ensimmäisen päivän aikana vaikka olisi miten taitava ratsastaja. Silloin on parempi antaa niiden vain tutustua ympäristöön ja katsella mitä missäkin on, niin että paikat käyvät niille tutuiksi ja ne rentoutuvat.

    En siis tarkoita, että hevosen pitäisi saada huidella ihan miten huvittaa, totta kai perustottelevaisuus on säilytettävä aina ja joka tilanteessa, mutta en silti lähtisi vaatimaan hevosta taitojensa äärirajoille.

    Mutta eipä silti, joillekin koulutunti voi ollakin hyvä ratkaisu, juuri siksi mitä sanoitkin, eli että se antaa hevosen ajatuksille muita askareita. Omat kokemukseni ja se mitä olen nähnyt muiden kohdalla tapahtuvan, ovat kuitenkin osoittaneet, että on parempi antaa hevosen totutella muutama päivä uuteen paikkaan ennen kuin sen kanssa käy tositoimiin. Kestäisikö sopeutuminen viikkoja..? En väitä ettei niin voisi ollakin, mutta toistaiseksi ne hevoset joita olen nähnyt talleille tulevan, ovat tottuneet uuteen paikkaan n. viikon sisällä. Ilmeisesti minä olen sattunut aina törmäämään sellaisiin helppoihin tapauksiin.

    Jos hevosella on liikaa puhtia, väkirehun vähentäminen tavallisesti auttaa koska silloin se ei saa ruuasta lisää energiaa sen lisäksi mitä sillä on luonnostaan. Sitten onkin eri juttu jos hevonen ei saa väkirehua alun alkaenkaan ja on silti ylivilkas. Silloin liikunta onkin paras vaihtoehto. Olet oikeassa.
  8. Olen samaa mieltä puuvillasukan ja viivaston kanssa. Ei todellakaan tarvitse olla vaativan tason ratsastaja voidakseen hankkia oman hevosen. Keskiverto ratsastuskouussa oppii perusasiat eikä juuri enempää, joten sitten kun ne ovat hallinnassa, on järkevääkin hankkia oma tai yp, jos osaa perusasiat myös hoitopuolelta. Loppuja asioita oppii sitten ajan kanssa sekä ratsastuksesta että hoidosta, kun pääsee päivittäin niitä harjoittelemaan. Asiallinen valmentaja auttaa kehittymään ratsastuksessa ja auttaa hevosen koulutuksessa ja/tai kurinpidossa, ja jos on osaavat taustajoukot joilta pyytää apua kun sitä tarvitsee (kuten aloittajalla on), he opettavat lisää juttuja hoidosta sitä mukaa kun uusia asioita tulee vastaan. Toki on aina parempi mitä enemmän osaa etukäteen, mutta jos on kunnolliset kokeneet taustajoukot, perustaitojen kanssa pärjää jo mainiosti.
  9. Toki voi mennä vaikka koulutunnille jos niin haluaa, mutta jos hevonen on hermostunut uudesta ympäristöstään, se ei jaksa keskittyä oikein mihinkään ja koko tunti menisi enemmän tai vähemmän hukkaan. Samasta syystä en lähtisi myöskään esteille muutaman ensimmäisen päivän aikana. Hermostunut hevonen esteillä ei ole kovin turvallinen yhdistelmä.

    Toki hevoselle on annettava riittävästi liikuntaa alusta asti, mutta kuten Kasiro sanoikin, siltä on turha vaatia kovin tiukkaa kurinalaisuutta heti alkuunsa. Ei sen kevennetyn jakson tarvitse kauaa kestää, yleensä puhutaan muutamasta päivästä tai maks. viikosta, sen jälkeen hevonen on jo tottunut uuteen ympäristöön ja rauhoittunut niin että sillä voi ratsastaa täysipainoisesti.

    Ja jos hevonen alkaa kuitenkin kerätä liikaa energiaa, on väkirehun määrää syytä vähentää.
  10. Laita toki viestiä joka tapauksessa. Tuollaisia hevosia tulee vastaan silloin tällöin ja joku muukin saattaisi hyötyä tiedosta, miten muutokset ovat vaikuttaneet vai ovatko ollenkaan.

    Väkirehun vähentäminen näkyy yleensä noin viikon kuluessa. Joillekin hevosille vaikutus on lähes välitön, toisilla voi mennä melkein se viikkokin ennen kuin mitään tapahtuu.

    Joka tapauksessa: toivottavasti pääset yhteisymmärrykseen hevosen kanssa! :)
  11. Eipä kestä. Onnea etsintään!
  12. Kannattaa sitten huomioida, että kaikissa roduissa on erilaisia yksilöitä. Olen tuntenut säikkyjä suokkeja, mutta myös niin pomminvarmoja lämppäreitä (sekä ravi- että ratsurotuisia) että ne eivät olisi hievahtaneetkaan vaikka taivas olisi romahtanut niiden niskaan.

    Ei kannata etsiä hevosta pelkän rodun perusteella, vaan päättäkää minkä kokoisen hevosen tai ponin haluatte (suosittelisin väh. 140cm), ja lueskelkaa myynti-ilmoituksia. Jos jokin kuulostaa lupaavalta ja sopivalta tarkoituksiinne, soittakaa myyjälle ja kyselkää tarkemmin, ja jos siltä tuntuu, käykää katsomassa. Samoin risteytyksiä löytyy joka lähtöön niin hevosissa kuin poneissakin.

    Entiset ravurit eivät välttämättä ole sopivia pikkulasten ratsuiksi, ellei niitä ole koulutettu ratsun tehtäviin hyvin. Tosin alunperin ratsuiksi koulutetuissa hevosissa on taas se huono puoli, että niillä ei läheskään välttämättä voi ajaa. Ponit sen sijaan opetetaan usein ensin ajolle ja vasta sitten ratsuiksi, joten ne soveltuvat enimmäkseen molempiin tarkoituksiin. Ne ovat täysipainoisia ratsuja, mutta osaavat myös vetää kärryjä. Ja iso, vankka poni kantaa helposti tuon 65-70 kg.
  13. Entä miten se käyttäytyy liinassa? Onko mahdollista juoksuttaa sitä ennen ratsastusta niin että se saisi siinä purkaa pahimmat paineensa?

    Totean uudestan, että kannattaisi jättää väkirehut pois. Mieluiten kokonaan toistaiseksi.
  14. Se siis ryöstää. Oletko kysynyt omistajalta, voisiko sille vaihtaa tavalliset kuolaimet? Kankikuolain noin herkällä hevosella... Huh! Ei ihme että on ongelmia! Mutta jos pystyt pitämään kätesi kevyenä joka tilanteessa, voisit kokeilla martingalia, jos se pyrkii nostamaan päätään ryöstäessään. Silloin se ei pääse pakenemaan kuolaimen yläpuolelle. En oikein pidä siitä, että jos hevonen väistää kuolainta kivun takia, se estetään sitten martingalilla, mutta toisaalta tuossa on jo kyse turvallisuudesta. Päätön kaahailu voi käydä vaaralliseksi ja siksi se pitää estää tavalla tai toisella.

    Väistämisessä näköjään eivät sitten perustemput tehoa. Kokeilepa seuraavaksi hämätä sitä: ratsasta ympyrällä jossain kentän keskivaiheilla niin että teidän ja kentän laidan väliin jää reilusti tilaa. Kun hevonen alkaa väistää, käännäkin se siihen suuntaan mihin se on väistämässä ja vaihda suuntaa. Siis että jos ratsastat oikeaan kierrokseen ja se alkaa väistää, käännä se tiukasti vasemmalle ja jatka siihen suuntaan. Jos se alkaa väistää uudestaan, käänny oikealle jne. Yritä saada sen pasmat sekaisin. Yleensähän hevosen ei saisi antaa mennä sinne minne se itse haluaa, mutta tässä tapauksessa se voisi toimia.

    Tuli ryöstelystä vielä mieleen, että juokseeko se siis todellakin kaahailemalla täyttä vauhtia (kuten itse kuvailin), vai tyytyykö se suurin piirtein tavanomaisiin nopeuksiin, muttei vain suostu pysähtymään? Ellei se yritä juosta täydellä vauhdilla ja pysyy ohjailtavissa, voisit kokeilla mitä tapahtuu, jos yksinkertaisesti annat sen juosta. Lämmittele se kunnolla, ja kun pyydät siltä laukkaa, anna sen laukata kunnes se alkaa puuskuttaa kunnolla ja ala sitten vasta hillitä sitä. Odota että sen hengitys tasaantuu ja tee sama uudestaan. Niin monta kertaa kuin on tarvis, että se alkaa rauhoittua. Kun on kyse noinkin nuoresta hevosesta, sille ei riitä tunti päivässä kevyttä tai kohtalaista liikuntaa, vaan se tarvitsee jotakin missä se voi tosissaan purkaa paineitaan. Mutta jos teet niin, etsi mahdollisimman tilava kenttä tai maneesi ja varmista ettei siellä ole samaan aikaan muita, ettei muille koidu hankaluuksia.

    Heppa siis pelkää mitä tahansa pitkää ja ohutta ihmisen kädessä. Kokeile seuraavaksi heinätupsua. Ei sen luulisi ruokaa pelkäävän - etenkään kun sen kourallisen voi aina syöttää sille kun homma toimii. Lahjomista, toisin sanoen, kunhan katsot ettei sillä ole silloin kuolaimia suussa.
  15. Vaikka olisikin vain yksi kuolain ja yksi ohja, kanki on silti kova kuolain. Kysy ihmeessä omistajalta, voisiko sille laittaa tavallisen kuolaimen, joko nivelen tai kolmipalan, kummasta enemmän pitääkin.

    Samalla voisit kysyä, voisiko sen väkirehun määrää vähentää esim puoleen nykyisestä. Kuulostaa siltä, että se ei tarvitsisi sitä niin paljon kuin se saa. Tuli vain mieleen, että nuo "jarruongelmat" voivat hyvinkin johtua liiasta energiasta, ja siihen auttaisi väkirehun vähentäminen. Se on kuitenkin vielä nuori, joten energiaa riittää jo senkin takia. Tuplasti enemmän liikuntaa ja puolet vähemmän väkirehua, siinä yksi asia mitä kannattaisi kokeilla jos vain omistaja suostuu. Useimmat hevoset rauhoittuvat tuntuvasti sillä tavalla.

    Raipasta tuli mieleen, että kokeilepa mitä tapahtuu, jos otat käteesi vaikka heinänkorren ja käytät sitä "raippana". Pelkääkö heinänkorsiakin vai hyväksyykö sellaisen? Meilläkin on pari kertaa törmätty hevoseen joka hyppi seinille raipan nähdessään, ja sille tehosi heinänkorsi. Hevoset kunnioittivat sitä kyllä kuten raippaa kuuluukin kunnioittaa, mutta ne eivät alkaneet kiipeillä seinille sen takia.

    Pysähdyksiä on hyvä harjoitella kuten Kasiro sanoikin, sekä maasta, että selästä käsin, samoin kuin siirtymisiä askellajista toiseen.

    Ja nyt tuli mieleen, että kuvailepa tarkemmin sitä "väistämistä". Kulkeeko siis koko hevonen sivuttain (suorana vai lapa edellä vai miten?), vai alkaako kääntää esim takapäätä kuin etuosakäännöksessä?
  16. Olen samaa mieltä Mörrinkäisen kanssa. Kyykistely on viimeinen asia minkä tekisin hermostuneen ja potkiskelevan hevosen kavioita putsatessa, juurikin hänen mainitsemistaan syistä. Kuinka monen kengittäjän olette nähneet kyykistelevän hevosten kavioiden kimpussa? Hekin toimivat Mörrinkäisen kuvailemalla tavalla ja ovat sentään ammattilaisia hevosten jalkojen hoidossa. Levottomatkaan hevoset eivät yleensä paljon rimpuile heidän työskennellessään, vaan antavat jalkansa levätä kengittäjän reidellä sillä välin kun hän käyttelee työkalujaan molemmin käsin eikä edes pidä jalasta kiinni millään tavalla.

    Mutta tuo riimunnarun käyttäminen on hyvä neuvo, niin minäkin tekisin.

    Minnalle ja Zhandarille kiitoksia! Kiva että neuvot ovat auttaneet!

    Ja Zhandar, mörrinkäinen puhui asiaa tuosta eläinten kielen oppimisesta. Minä olen "kasvanut eläinlauman keskellä" kuten hän kuvaili, joten olen oppinut niiden elekielen ihan huomaamattani enkä osaa itsekään sanoa miten. Mutta sellaisia juttuja, kuin että näkee hevosen käyttäytymisestä onko sillä esim liian kovat kuolaimet, tai että osaa neuvoa ihmisiä vähentämään väkirehua jos hevonen on vaikeasti pideltävissä, oppii sekä omakohtaisesta kokemuksesta että katselemalla muita, ja tietysti kyselemällä, jos jokin jää mietityttämään.

    Se, miten hevoselle kerrotan asioita, tapahtuu hyvin yksinkertaisilla eleillä jotka kuitenkin kertovat hevoselle paljon. Liu´uta kättäsi hevosen jalkaa pitkin alas, niin se tietää, että kohta nostetaan jalkaa. Anna kätesi liukua edelläsi sen lautasten yli kun kierrät sen toiselle puolelle, niin se tietää, että kohta joku ilmestyy sen toiselle puolelle takaa päin eikä pelästy. Silitä sitä, rapsuta tai kyhnytä, niin se tietää kaiken olevan hyvin.

    Jne. Kuten sanottu, ne ovat hyvin yksinkertaisia eleitä, mutta niiden vaikutus on joskus uskomaton. Ja niitäkin oppii kokemuksen kautta tai katselemalla muiden puuhia, joten varmasti sinäkin opit, jos pidät silmäsi auki. :)
  17. Olen samaa mieltä Kasiron ja Viivaston kanssa. Kanget hiiteen ja pehmeämpää kuolainta tilalle.

    Tuosta ympyrällä pysähtymisestä sen verran, että muistathan varoa, ettet käännä sen päätä liikaa sisäänpäin? Silloin se helposti lähtee tunkemaan lapa edellä ulospäin. Pidä ulko-ohja tuella äläkä päästä sitä löystymään, ja pidä myös ulkopohje kunnolla tuntumalla. Ellei se auta, tee kuten Kasiro sanoi.

    Ja niin kuin Viivasto huomautti, hevonen ei välttämättä edes ymmärrä apujasi, joten asiansa osaava valmentaja olisi erittäin tärkeä.
  18. Olen samaa mieltä Kasiron kanssa. Kaikissa roduissa on yksilöitä joten kaikkea sopivalta kuulostavaa kannattaa kokeilla, mutta minunkin kokemusteni mukaan suokit ovat enimmäkseen rauhallisia. Mitä tulee etupainoisuuteen, olen tuntenut yhden ainoan etupainoisen suokin. Mutta sekin oli työhevostyyppiä ja siksi melko raskasrakenteinen muutenkin. Kaikki muut ovat olleet ihan tavallisia. Ja etupainoisuudenkin voi korjata oikeanlaisella ratsastuksella (ts hyvän valmentajan avulla).

    Ikä ei ole este hevosen hankkimiselle, mutta kuten Kasiro sanoi, se vaatii vanhempien sitoutumista asiaan ja sitä, että lähellä todellakin on osaavaa apua kun sitä tarvitsee. Yksikään ensihevosen ostaja ei osaa kaikkea, vaan suurimmalla osalla on hallinnassa perusasiat, ja loppuja oppii ajan kanssa. Viimekädessä ne paljonpuhutut hevosmiestaidot opitaan kantapään kautta, riippumatta siitä, onko ensihevosen ostaja kokenut vai kokematon.
  19. Kokeile jättää vessan ovi raolleen niin että pentu näkee sinut vaikka ei pääse luoksesi. Voit myös kokeilla antaa sille jotakin virikkeitä siksi aikaa. Vaikka jokin namiluu tms jonka sisään voi laittaa jotain raksuja. Meillä sellaisia ei ole koskaan tarvittu, mutta se voisi toimia sinun koirallasi.

    Yksinoloa kannattaa harjoitella ihan systemaattisesti. Vaikka niin, että menet ovesta ulos, suljet oven ja tulet heti takaisin ennen kuin pentu ehtii aloittaa konserttinsa. Äläkä hössötä sen ympärillä palattuasi, vaan käyttäydy rauhallisesti kuten missä tahansa arkipäivän puuhassa.

    Ja leiki sen kanssa. Anna sille jotakin fyysistä tekemistä niin että se saa purettua ylimääräisen energiansa leikkimiseen, niin se todennäköisesti on rauhallisempi muulloinkin. Peuhaa sen kanssa itse, Hanki sille erilaisia leluja (ellei sillä jo ole) ja leikitä sitä niillä. Ja opeta se myös rauhoittumaan. Opeta sille, että "riittää" tai jokin muu vastaava sana tarkoittaa, että mitä se onkin tekemässä, se loppuu ja sitten ollaan rauhallisesti paikallaan. Pentusi on jo siinä iässä, että sitä voi ja kannattaakin alkaa jo kouluttaa. Sekin antaa sille rauhallisuutta, kun se tietää miten missäkin tilanteessa tulee käyttäytyä eikä se pura epävarmuuttaan turhaan sättäämiseen.
  20. Luottamus ratsastajaan syntyy vain ajan kanssa, opettamalla hevoselle ettei sen tarvitse hermoilla vaikka sen selässä istuukin joku. Onko omistaja käynyt minkäänlaisessa valmennuksessa sen kanssa? Ellei ole, kannattaisi ehdottomasti aloittaa. Itsenäisellä ratsastuksella ei yleensä pääse kovin pitkälle, koska selästä käsin ei näe läheskään kaikkia virheitä mitä tekee, ei omiaan eikä hevosen. Ammattitaitoinen valmentaja näkee miten hevonen reagoi eri asioihin ja miten ratsastaja toimii, ja osaisi neuvoa hevosen käsittelyssä. Se auttaisi hevosta ja ratsastajaa löytämään yhteisen sävelen, mikä auttaisi molempia rentoutumaan. Kertomastasi päätellen hevonen ei ole ollut ratsuna kovin kauaa, ja sitä suuremmalla syyllä neuvoisin etsimään kunnollisen opettajan.

    Sanoit että sen korvat ovat koko ajan luimussa kun sen selässä istuu, mutta ovatko korvat siis tiukasti niskaa vasten, vai kuunteleeko se vain taaksepäin? Kysyn siksi, että yllättävän moni ajattelee hevosen luimistavan jos se kääntää korvansa taaksepäin vain kuunnellakseenkin.

    Hyvä juttu jos hevonen on nykyisin rauhallisempi. Se hyvä alku.
    ...Onhan satula sille sopiva, ettei se paina mistään?
    21. 22 / 70
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt