twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1754

  1. minä olen maakuntien tai alueiden suuremman itsehallinon puoltaja. Yksinkertaisesti sen takia että uskon että sillä tavalla palvelut pelaa paremmin ja joustavammin kuin keskitetyt ratkaisut. Jos Lappi olsi tällaien alue niin suomi sekä saamenkielet olisivat tietysti tämän alueen kielet. Niin mikä siinä?
  2. "Kysymys oli lähes 100% ihmisistä jotka tiesivät että heidän sukunsa oli kokonaan tai osoittain ollut suomenkielinen. Poikkeuksia oli, mutta muuten oli kysymys tästä."
    Tuo on kyllä tietämättömyys hisotrian asiosta. Löytyy kuntio missä yli puolet asukkaista olivat 1800-luvulla ruotsinkielisiä, ja olivat aina oleet ruotsinkieliset. Mutta rovastit pakottivat hedät vaihtamaan kieltä että saisivat köydä rippikoulua ja sitten vosivat saada muutotodistuksen kun halusivat lähteä työn perään. Omasta suvusta noin 90% pakkosuomalaistettiin tällä tavalla eikä suvussa ole ollenkaan suomenkielisiä juuria vaan täysin selvästi suomenruotsalaisia.

    "os Pellon tapauksessa hyväksytään vieraskielisen palvelun käyttö lääkärinpalveluissa, tästä tulee pian tapa muillakin elämänaluiella ja yksi perustelu pakkoruotsille."
    Olen täysin samaa mieltä että lääkäripalvelujen kielikysymys on erittäin tärkeä. Miksi? Koska itse olen joutunut monta kertaa täysin suomenkielisten lääkärien kanssa tekemisiin (sellaisisa paikoissa missä virallisesti tulisi palvella myös ruotsiksi) Ja ne ovat olleet niin hankalia tilanteita. Lääkärien kieli on jopa omalla ädinkielelläni vaikea ymmärtää niin vielä vähemmän ymmärtää jos tulee toisella kielellä. Siksi haluan toisille sen minkä itse haluaisin saada. Pellon asiassa minusta tärkein kuitenkin on että pellolaiset itse katsovat että tämä viikoloppupäivystys övertorenåssa sopii parhaiten heille.

    "Asiasta täytyy neuvotella Ruotsin kanssa. Kuinka lääkärissä käynti sujuu Ylitorniossa suomenkielisiltä, meänkieli murretta puhuvilta ? Suomen valtio voisi auttaa Pelloa saamaan lääkärin, tätä voisi käyttää myös Ruotsin puolen suomenkieliset."
    Kuten minä olen ymmärt'nyt niin Övertorneåssa joko lääkäri tai sitten avustava hoitaja aina on ollut suomen/meänkielentaitoinen, ja he ovat tehneet työvuoroja että paikalla aina on kielitaitoinen ihminen. Ongelmaksi voi sitten tulla että meänkili on hyväksytty omana kielenä Ruotsissa mutta Suomessa ei. Ja se voi johtaa sihhen että meänkielitaitoista ei hyväksytä Suomessa, mutta Ruotsissa kyllä. On niin monta paikaa Suomessa missä ei ole riittävästi Tk lääkäreitä ettei valtio voi mennä tukemaan yksittäisen kunnan lääkäritilanteen. Miksi Pello olisi erityisasemassa? Maassa koulutetaan riittävän määrn lääkäreitä mutta kun etelän yksityinen sektori houkuttaa enemmän kuin kunnan tai sairaanhoitopiirien palkkoja.
  3. "Ongelma ovat Tukholman poliitikot"
    Minun tietääkseni Tukholmassa ei ole estetty Pellon ja Övertoreån terveyskeskusyhteistyötä vaan se on tullut Suomen puoelta, koska se ei sovi helsingiläisten silmiin että pellolaisilla on puolet lyhyempi matka viikonloppuisin Övertorneån tk:n vastaanottoon kuin Rovaniemen.

    - mitä meänkieleen tulee niin Tornionjokilaaksolaiset itse lobbasivat vähemmisötkieliaseman puolesta.

    "Mitä jos Suomessa julistettaisiin Pohjanmaan ruotsinmurre äkkiä omaksi kieleksi jota käytäisiin opettamaan esim. Närpiössä. Miten luulette että Ruotsissa suhtauduttaisiin asiaan? Tämä murre muuten on vain Suomessa puhuttua, joten se täyttäisi oman kielen vaatimukset paremmin kuin "meänkieli"."

    En nyt pysty seuraamaan logikkasi ollakseen kieli se puhutaan pelkästään yhdessä maassa?
    Närpiön murteella on yhteiset piirteet Kristiinankapupungin maaseudulla murteeseen, sekä ennen Merikarivan, Ahlasen sekä Porin ruotsinkielisiin murteisiin. Samat piirteet löytyy sitten yhtenäisenä vyöhykkeenä Rutsin kautta Norjan Trondeimin alueeseen saakka. Jos nörpiöläiset haluaisivat (kuten nyt tornionjokilaaksossa haöuttiin) että heidän kielensä katsotaan omana kielenä niin en minä sitä katsoisi pahana.
  4. On huima ero kielen osaamisen ja kielen sujuvan osaamisen välillä. Se ei tarkoita ettei aiemmat pääministerit eivät olisi ruotisa puhuneet (Vanhasta lukuunottamatta).
    Minä olen kunnioittanut Kataista suuresti että hän on melkein aina halunnut ja yrittänyt käyttää ruotsia haastatteluissa. Poikkeuksena, ja ne suotakoon hänelle, ovat olleet ne tilanteet kun hyvin väsyneen pääministerin tulisi selittää hankalia asioita pikkutunneilla. Minulle hänen kielitaitonsa on rittänyt oikein hyvin. Tällä hän on osoittanut että ymmärtää että pääministerinä hän on myös meidän pääministerimme.
  5. Jag tycker att du Hur-rit alas! nästa gång när du skall besöka en läkare försöker tala svenska i informationen- tills var kan jag garantera att du får ett:" --tä?" tala sedan med läkaren som säger: "Nyt en puhu ruotsia, mutta kyllä sinä osaat suomea!"
    Det är sådana tjänster vi får hela tiden, fast vi betalar precis lika mycket som du
  6. Nyt satun tietämään että Ruotsin puolella on myös niitä jotka eivät puhu meäkieltä.
    Ongelma ei ole valtioiden eri kielipolitiikka koska Tornionjokilaakso kuuluu meänkielalueeseen Ruotsissa, eli Ruotsin puolella kieli on hyväksytty. Ongelma on että Helsingistä käsin vedetään rajoja joita paikalliset eivät tunne järkkevinä.

    "Tämä keinotekoinen äidinkielen vaihtaminen täytyy kieltää lailla ( jos henkilöllä ei todistetusti ole toiskielistä vanhempaa)." tällainen keinotekoinen äidinkielen vaihtaminen on tapahtunut toiseen suuntaan 1900-luvun alkupuolella. Mutta jos se tapahtuisi nyt toiseen se on kiellettävä? Huom. kirjoitan tapahtusi. Koska uskon että tämä on pelkästään tapa näyttää alueviraston päättäjille miten kohtuuton rajanveto tämä on pellolaisten mielestä.

    "Tämä kielellä kikkailu on suora hyökkäys suomenkieltä vastaan" minä en ymmärrä että kaikki mitä ikinä voi tapahtua eikä tapahdu suomenkielellä koette olevan hyökkäys suomenkieltä vastaan. Olisi ehkä korkea aika myös hyvksyä että on sellainen kieliversio kuin meänkieli. Eivät he koskaan lopeta sen käyttöä siellä. Suomen puolella kieli ei voi enää kukoistaa koska se katsotaan pelkästään murteena, kun se taas Ruotsin puolella on elpymässä ja nousussa.

    Olen kirjoittanut sen ennenkin ja kirjoitan vielä kerran että olen suuremman alueellisen itsemääräämisen puoltaja. Koska uskon että sillä tavalla saamme maahan sellaisia ratkaisuja jotka sopivat maakuntaan, alueeseen. Lapin tilanne on täysin eri kuin suur-Helsingin, itäsuomen toisenlainen kuin länsisuomen. Emmekö halua että ihmisiä voisi asua koko maassa ja toimia omilla ehdoillaan siellä.
  7. Oftast finns det inte ens det när vi skall till läkare.
  8. Än har du inte lyckats förbjuda oss att använda vårt eget språk
  9. Niin voisi hyvinkin tiedotta.
    Belgia on liittovaltio joka koostuu kahdesta kielellisesti yksikielisistä alueista. Jokaine osavaltiot vastaavat itse omasta koulutuksestaan. Suomeeen aikoinaan suomenkieliset eivät haluuneet liittovaltiota vaikka osa sen aluesta olisivat olleet kaksikieliset. Sen sijaan Suomi koostuu yksikielisistä tai kaksikielisistä kunnista. Mutta valtio on kaksikielinen. Ja valtio vastaa koko maan kolutuspolitiikasta.
    Svetsissä on kantonit, =osavaltiot, Ja neljä virallista kieltä. Mutta lukevat kuitenkin oman kantonin kielen ohella yhden oman valtion kielistä.
  10. Kun minä olen kertonut niin ovat innoissaan kysyneet tietoja. Ja ovat sen lisäksi todenneet että sehän on mainio ratkaisu että ihmiset oppi toisenkin kielen kun pelkästään englantia
  11. Usein siellä rajan molemmilla puolella puhuvat yhtä hyvin suomea kuin ruotsia. Övertorneån puolella on Lapin Kansan mukaan jo järjestetty asiat että paikalla on aina henkilö joka osaa suomea jos asiakasta tarvitsee.

    Eikä välttämättä tuo kielenvaihto aina ole keinotekoinenkaan. (avo)puoliso tulee usein rajan toiselta puolelta ja voi hyvinkin olla että hänen todellinen äidinkielensä onkin ruotsi vaikka osaakin suomea. Jos ihminen sitten päättää että hän haluaa että hänen todellinen äidinkielensä rekisteräidään niin sekin on ihan hänestä itse kiinni. Ja yksilönoikeus jolla jokaisella Suomessa on.

    Ennen kaikkea antakaamme heidän hoitaa asiansa itse sellaisella tavalla että se heidän oloissaan toimii. Aluehallintohan tässä on suurin ongelma ja kunta pelaa sen mukaan miten mahdollista on järjestää asiat tavalla joka takaisi heille toimivat, läheiset lääkäripalvelut. Kyllä helsinkiläiset sopii moittia kun itse pari vuotta sitten nostivat niin kovaa meteliä kun suljettiin yksi postikonttori ja alueen asukkaiden matka postiin piteni huimat 500 metriä.
  12. Eikö suomi olisi suurelta osin yhteinen kieli? Niin ainakin minä luulisisn. Siksihan raja siellä on niin keinotekoinen. Ihmiset eivät välitä rajasta mutta viranomaiset vetävät pakolla rajojensa.
    Antakaa nyt oihmisten siellä itse päättää miten haluavat järjestää asiansa. Jo itse saisivat päättää niin ei tarvitsisi yrittää tehdä kunnasta virallisesti kaksikielinen.
  13. "Siihen se raja vetäistiin halki suomenkielisen asutuksen."

    Nimenomaan. Ja nyt Suomen alueviranomaiset haluavat estää toimivan yhteistyön.
  14. Ahvenanmaa saa takaisin ne verorahat jotka siellä on kerätty, emmekä me muut suomalaiset sitten tue heitä sen enempää. Ellei tästä olisi hyötyä mannersuomelle niin eduskunta olisi varmasti ilolla antanut ahvenanmaalaisille haluamansa täyden verotusoikeuden. Mutta eduskunta ei halunnut.
  15. Yhtäkään ruotsinkielistä selostajaa on lähetetty Brasiliaan, vaan kaikki selostetaan Helsingistä käsin. Yle fem ei siis maksa lentoja, hotellejä, päivärahoja.
  16. Ruotsin ja Suomen välinen raja on aina pidettyy kummallisena molemmilla puolilla jokea. Nyt Pellon kunta sekä Yli-Torneån kunnat ovat näköjään päässeet toimivaan tk-yhteistyöhön, ja sehän on tärkein. Aluehallinto on nyt suurin rosvo jäykkyydessään. Jos suomnekieliset Pellolaiset ovat tyytyväiset saamiinsa palveluihin rajan toisella puolella niin miksi tehdä pitempi matka Suomen puolella että kielipyk'älä täyttyisi, elleivät olisi tyytyväiset niin asia on sitten täysin eri valossa. En olisikaan yllättynyt jos saavat palvelut suomeksi Ruotsin puolella. Kyllä ihmiset Lapissa saavat muutenkin istua niin paljon autossa että heille varmasti riittää.
  17. tässä ei lasketa kielitaitoja. Sen lisäksi meitähän te ette laske suomalaisiksi niin tietenkään meitä ei lasketa mukaan suomea puhuviin koska suomi ei ole äidinkieltämmä
  18. Siis minä ruotsinkielisenä en ymmärrä miksi teidän suomenkielisiin lehtiin oteta niin paljon kuningashuoneen asioita jos niitä ei kerran kiinnosta ketään. Meidän surujen lehdissä on näistä asioista pieni juttu välillä.
    Minä vaan uskon että ne taitaakin kiinnostaa enemmän kuin uskotte. Mutta tämä ei ole RKP:n asia vaan teidän ja mediatalojenne välinen asia, niin lopettakaa mottimasta niistä tällä palstalla.
  19. Mutta suomenkieliset eivät riitä tyydyttämään suomenkielsiten tarpeet vaan meidät pakotetaan opiskelemaan suomea että suomenkielsiet saavat palvelunsa omalla kielellä?
  20. Minä ne ole sanonut että keskiaikainen kirjoitustapa on "parempi" Yritin vaan ymmärtää miksi on valittu vanhahtavan kirjoitusmuodon. Mutta kun rupee sanomaan että nykyinen wiki todistaa millä tavalla kirjoitettiin keksiajalla niin ollaan jo pudottu avantoon.
    Nyt ei ole kyse Vaasan rautatie- tai linjaautoasema se kutsutaan Matkakeskukseksi -Resecenter.
    Tämä alue on suuri kortteli vanhan linja-autoaseman paikalla. Kortelista halutaan tietenkin houkuttelevan kuten mikä muu kunta/kaupunki muuallakin Suomessa. Siksi jäjrestettiin arkitehtikilpailu ja toimisto saa tietenkin valita ehdotukselleen nimen.
    Jos todella uskoo että nimi ratkaisee tai vaikutta asiaan niin kertoohan se enemmän henkilöstä itse kuin muista. Jos minä istuisi päättäjänä ja nimen perusteella valitsisin voittajan, niin olisin varamsti väärällä paikalla. Tässä ratkaisee tietenkin toiminnallisuus, visiot, mitä alueesta halutaan.

    Ei tietenkään rakenneta mitään yksikielistä Pohjanmaata kun nimenomaan maakunnan vahva kaksikielisyys on myötävaikuttanut siihen että alue nykyään on taloudellisesti maan kakkossijalla. Mutta rakennettan sellainen maakunta missä kaikilla on hyvä elää ja saakin toimia katsomatta vihaisesti jos toinen puhuu toista kieltä
    21. 66 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt