suomalainen2

Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. Tutkin lakia Suomen Punaisesta Rististä ja tein seuraavia huomioita:

    Punaisella Ristillä

    - on oikeus erottaa jäsen, joka toimillaan tuottaa vahinkoa yhdistykselle

    - ei ole veronkanto-oikeutta eikä saa mitään yhteisöverosta

    - toimii vapaaehtoisten lahjoitusten ja jäsenmaksujen varassa

    - toimii vapaaehtoisten voimin paikallistasolla

    - järjestön jäsenyyttä ei merkitä väestörekisteriin

    En tiedä, onko valtiovallan välttämätöntä vahvistaa minkään yhdistyksen sääntöjä, mutta jos Luterilainen kirkko voisi ottaa Punaiselta Ristiltä mallia ja siirtyä siihen, että kirkolliskokouksen säätämät säännöt vahvistaisi Tasavallan Presidentti, niin se olisi jo edistysaskel oikeaan suuntaan. Samoin se voisi muuttua Punaisen Ristin tavoin vapaaehtoisjärjestöksi, johon kuulutaan vapaaehtoisesti ja sen toimintaan osallistuttaisiin myös vapaaehtoisesti.
  2. Valtion ja kirkkojen suhteista.

    En kuulu vapaa-ajattelijoihin enkä ole ateisti, mutta muuten olen sitä mieltä, että Suomessa on yhä valtionkirkko, jolla on erikoisasema muihin uskontoihin nähden.

    Otan otteita wikipediasta:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtionuskonto

    " Kirkon ja valtion suhde Suomessa

    Suomessa evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko ovat Tilastokeskuksen mukaan valtionkirkkoja."

    Kysymys: mitä Tilastokeskus edustaa?

    "Kirkkojen ja valtioiden suhde Suomessa

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkkojen_ja_valtion_suhde

    " Suomen perustuslaissa todetaan, että evankelis-luterilainen kirkon järjestysmuodossa ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa. Aloitteen kirkkolain muuttamisesta voi tehdä vain kirkolliskokous, ja eduskunta voi vain joko hyväksyä ehdotuksen sellaisenaan tai hylätä sen."

    Alla olevat asiat kuuluisivat yhdyskuntasäädöksen piiriin, josta vain asianomainen uskonnollinen yhdyskunnan kuuluisi säätää ilman eduskunnan myötävaikutusta:

    http://www.finlex.fi/laki/ajantasa/1993/19931054

    " 26.11.1993/1054

    Kirkkolaki

    Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle seuraava kirkkolaki:

    ! OSA

    YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

    1 LUKU

    Kirkon tunnustus ja tehtävä ja jäsenet

    1§

    Tunnustus

    Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkontunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä.

    2 momentti

    Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi."

    Kirkon jäsenyydestä on säädökset momenteissa 3 ja 4.

    " Mikäli Suomessa olisi valtionkirkko, se tulisi todeta perustuslaissa. Tälläinen maininta löytyy ennen vuotta 1919 voimassa olleesta hallitusmuodosta, mutta ei enää sen jälkeen. suomessa ei siis ole valtionkirkkoa eikä valtionuskontoa."

    Kuten itse huomaat niin Suomessa on eduskunnassa säädetty kirkkolaki, jossa on säädetty monia yhdyskuntasäädöksen piiriin kuuluvia lakeja. Jos Luterilainen kirkko olisi itsenäinen laitos, niin se ei olisi eduskunnan alainen siten, että kirkolliskokouksen säädökset pitää vahvistaa eduskunnassa. Nämä ovat mm. lakimomentit siitä, miten ja millä ehdoin liitytään kirkkoon ja milloin menettää jäsenyyden.

    Vuoden 1919 hallitusmuodon mukaan Suomen Tasavallan presidentin piti olla syntyperäinen Suomen kansalainen ja kuulua Luterilaiseen kirkkoon. Sen lisäksi presidentillä oli piispojen nimitysoikeus, jossa ei ollut sidottu piispanvaaleissa saatuihin äänestykseen.

    Onneksi Kirkko nimittää itse piispat nykyisin, mutta siihen tarvittiin kahden presidentin ( Mauno Koivisto ja Ahtisaari) lausunnot, että piispojen nimittäminen ei kuulu presidentille. Samoin vaatimus kuulua Kirkkoon on poistettu perustuslaista.

    Tässä voisi mainita muitakin seikkoja sen osoittamiseksi, että Luterilaisen kirkon suhde valtiovaltaan täyttää valtionkirkon tunnusmerkit.

    Mainitset yhteistyöstä, mutta olisiko se mielestäsi yhteistyötä, jos Venäjän duuma vahvistaisi Suomen eduskunnan säätämät lait?

    Onko Ahvenanmaa erotettu Suomen valtiosta? Kirkon autonomian malli on otettu Ahvenanmaan itsehallintolaista.

    Toivon että miettisit näitä asioita mielessäsi.
  3. Höpisen tätä: Tampereen piirittämisen aikana Mannerheimille ehdotettiin Tampereen näännyttämistä nälällä ja siitä vapautuneitten voimien avulla Viipurin valtausta. Mannerheim kieltäytyi siitä ja päätti viedä Tampereen valtaamisen loppuun.

    Tässä valossa on ymmärrettävissä, että Mannerheim ei hyväksynyt Leningradin näännyttämistä nälällä ja kaupungin tuhoamista, joka oli saksalaisten tavoite v.1941. Mannerheimin mielestä piiritys ja nälkään näännyttäminen ei soveltunut kaupunkisodankäyntiin.

    Leningradin piirityksen pitkittyminen saikin Mannerheimin epäilemään sitä, että Saksa häviäisi sodan.
  4. Suomi ei osallistunut kaupungin saartoon, vaan pysähtyi vanhalle Tarton rauhan rajalle. Tosin pohjoisessa edettiin Äänislinnaan asti, mutta muuten pysyteltiin syrjässä.

    Kuultuaan saksalaisilta tavoitteesta tuhota Pietari Mannerheim vastasi, että silloin venäläiset rakentavat uuden kaupungin tilalle. Marsalkka siis piti edes yritystä tuhota Nevankaupunki turhana. Muutenkin kaupungin saartaminen pitkäksi aikaa oli Mannerheimille vieras ajatus.

    Esimerkiksi v.1918 Mannerheimille ehdotettiin näännyttämistä nälkään ja siitä vapautuneilla voimilla siirtyä valtaamaan Viipuri, kenraali Mannerheim kieltäytyi noin nerokkaasta suunnitelmasta ja pyrki kaupungin nopeaan ratkaisuun.

    Jo tuosta voidaan päätellä, että Mannerheim ei hyväksynyt saksalaisten yritystä näännyttää Leningrad nälällä ja tuhota kaupunki.

    Suomi olisi saattanut vaikuttaa II maailmansodan kulkuun tiivistämällä Leningradin saartorengasta pohjoisesta ja luoteesta käsin. Mutta Marsalkka ei halunnut tehdä sitä.
  5. Sotaharjoituksissa opetellaan kaiketi aina ampumaan vihollista silmien väliin. Eiköhän samaa tehdä myös naapurissa.

    Mitä puuluoteihin tulee, niin kai sotaharjoituksissakin huumoria saa olla? Eihän sitä otsa rypyssä aina tarvitse olla.
  6. Minulta jäi yksi asia mainitsematta: Neuvostosotavangit tekivät Mannerheimille käsityönä Leijona-vaakunnan osoituksena kiitollisuudesta hyvästä kohtelusta. Sellaiseen suosionosoitukseen ei tainnut edes Stalin yltää.

    Entä, mistä se johtui?

    Mannerheim oli samaan aikaan Punaisen Ristin puheenjohtaja, jossa ominaisuudessa valvoi sitä, että sotavankeja kohdeltiin hyvin kansainvälisten sääntöjen mukaisesti.
  7. Hallitus vaihdettiin lähinnä Paasikiven vaatimuksesta, joka halusi siirtää Erkon sivuun. Toisaalta haluttiin sellaiset henkilöt hallitukseen, joilla ei ollut kytköksiä noudatetulle linjalle ja olivat vapaita myönnytyksille.

    Cajander ei myöskään ollut tilanteen tasalla. Esimerkiksi Helsingin pommitukset olivat Cajanderin mielestä vain "painostusta". Joten siinä mielessä hallituksen vaihdos oli perusteltu.

    Kuusisen Terijoen hallitus muodostettiin samaan aikaan kuin Risto Rytin hallitus, joten siinä mielessä näillä tapahtumilla ei ollut yhteyttä toisiinsa. Ja päätös Kuusisen hallituksen muodostamisesta oli myös päätetty silloin, kun suomalaiset neuvottelijat olivat lähdössä Moskovasta.

    Cajanderin hallitus sai luottamuslauseen eduskunnalta, mikä merkitsee, että sodan syttyminen ei ollut hallituksen syy ja että noudatettu linja oli sen mielestä oikea.

    Joten mitään syyllisyyttä ei tunnustettu. Talvisota oli myös kielletty aihe v.1946 sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä.
  8. Jos mielipidemittauksiin voidaan luottaa, niin Kokoomuksen kannatuksen lasku selittyy jollakin muulla kuin NATO-kannanotoilla. Viime aikoina on tapahtunut muuta kuin olisi käyty nato-keskustelua. Syy on todennäköisesti kesän aikana tapahtuneet ministerivaihdokset kokoomuksessa ja SDP:ssä.

    Toisaalta Keskustan ei voi myöskään luottaa. Muistaako kukaan, miten Kepu ensin vakuutti ettei Suomi hae jäsenyyttä EY:n ja sitten kuitenkin tuli kiire kun Ruotsi lähetti oman hakemuksen silloisen Euroopan Yhteisölle?

    Sama toistunee Naton kohdallakin, jos Ruotsi päättää liittyä sotilasliittoon tiedottamatta siitä Suomelle etukäteen. Joka tapauksessa puolue-ohjelmilla ja selonteoilla ei ole enää mitään merkitystä siinä tilanteessa.
  9. Moraalikysymykset eivät kuulu vain uskontoon, vaan on myös yhteiskunnallinen ongelma: mitä voidaan sallia ja mitä ei? Toinen kysymys kuuluu: millä ehdoin jokin asia sallitaan ja miksi toinen asia kielletään?

    Tämän vuoksi pitäisi käydä myös yhteiskunnallista keskustelua abortin rajoista. Tosin se asia taitaa kuulua enemmän jollekin yhteiskunta-palstalle kuin uskonto-osastolle, mutta silti ei pitäisi pitää moraalia koskevia asioita vain uskontoon kuuluvina.

    Olisi mielenkiintoista kuulla, minkälaiset maan lait olisivat katolilaisen mittapuun mukaan laadittuna.
  10. Vanha Suomi oli vuoden 1812 jälkeen osa Suomen suurruhtinaskuntaa, ei Venäjän keisarikuntaa. Näin kun tarkasti ottaen. Vain siinä tapauksessa, jos Suomen katsotaan kuuluneen autonomisena suurruhtinaskunta Venäjän keisarikuntaan, voidaan myös sanoa Vanhan Suomen kuuluneen siihen - osana muuta Suomea.
  11. Suomelle Ahvenanmaan itsenäistymisestä tuskin olisi haittaa. Sen sijaan epäilen saarivaltion kykyä hoitaa omia asioita. Sillä, jos Suomen viranomaisten kielitaito saaren asukkaille tuottaa hankaluuksia, niin mistä Ahvenanmaa saisi sitten omia viranomaisia, joiden kanssa ahvenanmaalaiset voisivat asioida sujuvasti.

    Ahvenanmaalla asuu myös suomalaisia, joiden lapset eivät saa puhua suomea ainakaan koulun alueella. Se on loukkaus suomenkielisten ihmisoikeuksia kohtaan, jota Ahvenanmaan olisi velvollinen korjaamaan itsenäisenä valtiona.

    Myös maanpuolustus tuottaisi vaikeuksia. Mikä valtio takaisi Ahvenanmaan koskemattomuuden kun se itse ei kuitenkaan kykenisi omin voimin puolustamaan itseään?

    Jos ihmisoikeudet ja maanpuolustus-kysymykset ratkaistaan, niin mikä ettei...
  12. Venäjän keisari Nikolai II ei suostunut vahvistamaan eduskunnan säätämää oppivelvollisuuslakia. Se saatettiin voimaan vasta Suomen itsenäistyttyä v.1921.

    Miten oppivelvollisuuslaki Suomen suurruhtinaskunnassa olisi ollut uhka Venäjän turvalisuudelle?

    Joten ainoa vastaus on, että keisari puutui myös Suomen sisäisiin asioihin erityisesti silloin, kun jokin laki olisi poikennut liikaa muun Venäjän laeista. Esimerkiksi Venäjällä ei ollut minkäänlaista lakia koulutuksen suhteen, jonka vuoksi oppivelvollisuus Suomessa olisi tehnyt suomesta erilaisen emämaahan nähden.

    Joka tapauksessa Suomen itsenäistyminen v.1917 teki mahdolliseksi säätää lakeja, jotka vastasivat Suomen kansan tarpeita ja oloja.
  13. Sallittiin keisarin armosta, ei siksi, että olisi ollut itsenäinen valtio. Saatoi olla jopa lipsahdus keisarilta, mutta ei halunnut tarttua lillukanvarsiin, kun piti saada lakot loppumaan.
  14. V.1809 Porvoon valtiopäivillä oli kyseessä Suomen liittämisestä Venäjään, ei itsenäistymisestä. Autonomia ei ole sama asia kuin itsenäisyys, sillä Suomen hallitsija ja valtion päämies oli venäjän keisari, joka kävi sotaa maan valloittamiseksi.

    Jos Suomi olisi itsenäistynyt, niin silloin olisi ruvettu säätämään uudet lait, eikä tyydytty vain Ruotsin vallan aikana säädettyihin lakeihin. Syy siihen, miksi lakeja ei pyritty uudistamaan oli se, että ei haluttu antaa keisarille mahdollisuutta ottaa meiltä niitä oikeuksia pois, jotka olimme saaneet ennen Suomen miehittämistä.

    Muuten, venäläisiä sotilaita oli ympäri maata, eikä vain rannikkoalueella.
  15. Minä vastaan kysymykseesi: " Miksi meidät katolilaiset aina leimataan hihuli-abortinvastustajaksi,....?"

    Vastaus on tämä: Jokainen tietää Katolisen kirkon ehdottoman kielteisen kannan aborttiin. Aborttia ei saisi tehdä edes äidin hengen pelastamiseksi, vaikka sikiö kuolisi äidin mukana.

    On myös tilanteita, jossa lapsen synnyttäminen on vaaraksi äidin hengelle. Esimerkkinä mainitsen Benjaminin syntymän, jonka vuoksi Raakel kuoli.

    Myönnän toisaalta, että nykylääketieteen keinoin Rebekan henki olisi ehkä pelastettu keisarinleikkauksella, mutta joskus abortti on tälläisessäkin tilanteessa parempi ratkaisu.

    On myös muita syitä, joiden vuoksi abortti voi olla parempi ratkaisu kuin tuskallinen syntymä. Yksi on varma tieto, että lapsi kuolee joka tapauksessa syntymän jälkeen, jolloin ei niin suurta merkitystä, milloin se kuolee, jos autetaan äitiä välttämään lapsen kuolemasta syntyvä suru.

    On muitakin syitä, joita en viitsi tässä luetella.

    Näin kirjoittaessani en pidä hyväksyttävänä syynä aborttiin lasten lukumäärän rajoittamista enkä (vaihtuvia) taloudellisia syitä.

    En myöskään hyväksy aborttia naiselle keinona salata luvaton suhde esimerkiksi aviomieheltä tai omilta vanhemmilta. Pidän niitä syitä moraalittomina.
  16. Suomessa tulee mieleen Yrjö Maunu Sprengporten, joka ensimmäisenä suomalaisena ajatteli Suomea itsenäisenä valtiona. Ainakin mies on Suomessa yhtä kiistanalainen henkilö kuin Ivan Mazepa Ukrainassa. Näin ainakin oman selostuksesi mukaan.

    Myös Ruotsissa Sprengportenia pidetään maanpetturina, vaikka sitä vastaan ei tietävästi ole hyökätty kovin voimakkaasti.

    Toinen kysymys sitten on, onko millään valtiolla oikeutta määrätä toisen maan kansallissankarista. Me suomalaiset voisimme yhtä hyvin närkästyä - ja tehdä siitä valtiollinen kiistakapula - sen johdosta, että Pietari Suuri on Venäjällä palvottu sankari. Närkästymisen syynä kävisi aivan hyvin se, että tämä suuri keisari oli ensimmäinen, joka ryösti meiltä Viipurin. Stalin vain jäljitteli ihailemaansa keisaria.
  17. Liität yhteen asioita, jotka eivät liity toisiinsa millään tavalla.

    " Minkä takia sitten asiasta tehtiin ISOHALOO mediassa, vaikka asia ei edes koske Suomen turvallisuutta???"

    Jos mediassa uutistoistaisiin vain Suomen turvallisuutta koskettavista asioista, niin silloin emme tietäisi maailman menosta mitään. Muistan, mikä haloo nousi Chilen sotilasvallankaappauksesta v.1973 vaikka tapaus ei liittynyt mitenkään Suomen turvallisuuteen.

    Viron tapauksessa huomio kohdistui siihen, että naapurivaltion turvallisuuselin kaappasi Viron rajalla toimineen suojelupoliisin. Onhan sellainen sinänsä tavaton tapaus, mutta se ei vielä merkitse valtiollisten suhteiden huononemista Viron ja Venäjän välillä. Vasta sitten hälytyskellot voivat soida, jos siitä tulee vakiintunut tapa.

    Mainitsin henkilökohtaisena ongelmana sinun kykyäsi ratkaista, kumman valtion tiedotusversio vastaa todellisuutta. Jokaisen kuuluu itse punnita, mitä uskoo.

    En ole myöskään havainnut, että tapaus olisi uutisoitu "NATOsopimuskirjoituksen yhteydessä". Ainoa "yhteys" on ajankohta: Suomen solmima isäntämaasopimus allekirjoitettiin sattumalta samaan aikaan Viron ja Venäjän välisen rajavälikohtauksen aikana. En näe uutisoinnissa mitään ongelmaa.

    " Millä tavalla uutisointi pitäisi mielestäsi tulkita???

    NATO myönteisesti vai kriittisesti???

    Ei mitenkään. Kyse on eri tapahtumasta, jolla ei ole mitään tekemistä NATO-keskustelun kanssa. Myöskään tapauksen uutisoinnissa ei ole mitään NATOn kanssa.
  18. " Lupaus harkinnasta on jo lupaus antamisesta."

    Toisin sanoen: Jos mies kosii naista ja nainen lupaa harkita avioliitoa tämän kanssa, niin silloin se " on jo lupaus antamisesta". Toisin sanoen, nainen ei olisi vapaa harkitsemaan asiaa, vaan toteuttamaan se.

    Minulle ei olisi mitenkään yllätys, jos miehen tapa levittää tietoa naisen lupauksesta harkita asiaa tuttavapiirille johtaisi naisen taholta kieltävän vastauksen antamiseen.

    Esitän tämän esimerkin siksi, koska yksityiselämän perussäännöt pätevät pitkälle myös diplomatiassa. Siksi ihmetelen ukrainalaisten taitamattomuutta diplomatiassa.

    Länsimaiseen demokratiaan kuuluu myös parlamentin suostumus hallituksen päätökselle, jonka vuoksi lupaus harkinnasta ei voida pitää sitovana lupauksena sen toteuttamisesta.
  19. Kyseessä on yksitäistapaus josta ei kannata tehdä suurta numeroa. Kyseessä ei ole mikään hyökkäys, vaan rajavälikohtaus.

    "Kumpi tieto pitää paikkansa?"

    Sinun kuuluu ensin ratkaista ongelmasi ennen kuin rupeat kyselemään NATO-maitten turvallisuudesta. Jos Venäjän tiedote pitää paikkansa, niin silloin nostamallasi asialla ei ole mitään tekemistä NATOn turvallisuustakuun uskottavuuden kanssa. Ongelma on sinun, ei muitten. Kukaan ei voi arvioida uutisten luotettavuutta sinun puolestasi, vaan sinun on tehtävä se itse.
  20. Mainitsemasi asia luvatusta aseavusta ei millään muotoa anna lisävalaistusta Ukrainan kriisin syntyyn kahdesta syystä:

    1) Jotkut NATO-maat lupasivat harkita aseavun antamista, joten lupaus ei ollut ehdoton eikä sitova.

    2) Lupaus annettiin Walesissa aikana, jolloin tulitauon pitävyydestä ei ollut varmuutta. Sotaa oli jo käyty puoli vuotta.

    Kyseessä oli siis alustava lupaus harkita aseavun antamista. Sellaisessa tilanteessa asiaa ei julkaista ennen kuin harkinnassa on päästy myönteiseen tulokseen. Kyseessä oli siis Ukrainan puolelta keskeneräisen asian julkisuuteen saattaminen, jonka vuoksi alustavan lupauksen antaneet peruivat asian. Oli luonnollista, että asian ennen aikainen julkaiseminen on johtanut lupauksen perumiseen. Diplomatiassa on osattava olla varovainen, eikä lörpötellä asioita.

    Puolalle luvattu apu ei ole alku "suurpetosten ketjulle", koska sen tarkoituksena oli estää Hitleriä hyökkäämästä Puolaan. Sitä paitsi Puolaan hyökkääminen johti länsimaitten taholta sodanjulistukseen Saksalle, joka käytiin loppuun asti.

    Neuvostoliiton toiminta 1939-45 oli suurpetosten ketjua, johon Venäjä näyttää palaneen.
    21. 13 / 38
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt