Vaparivaleet: kirkko erotettava valtiosta

oikeaa tietoa

Oikea tieto: Kirkko ja valtio erotettiin toisistaan hallitusmuodossa (HM) 1919.

Kirkon ja valtion ero voitaisiin toteuttaa, jos Suomessa olisi valtionkirkko. Valtionkirkko on, kuten genetiivi valtion- ilmaisee, valtion laitos. Samalla se edellyttäisi, että kirkon uskonnollinen tunnustus olisi myös valtion tunnustus eli Suomessa olisi valtionuskonto.

Mikäli Suomessa olisi valtionuskonto, se tulisi todeta perustuslaissa. Tällainen maininta löytyy ennen vuotta 1919 voimassa olleessa hallitusmuodossa, mutta ei enää sen jälkeen. Suomessa ei siis ole valtionkirkkoa eikä valtionuskontoa.

Merkittävä siirtymä kirkon ja valtion erottamiseen tapahtui kirkkolaissa (KL) 1869, jolloin kirkkolaille asetettiin erillinen säätämisjärjestys turvaamaan kirkon autonomia suhteessa valtioon.

KL 1869 lausui myös julki ajatuksen, että kirkon jäsenyys ei määräydy alamaisuuden (nykytermein kansalaisuuden) perusteella. Tämän seurauksena kirkossa ei ole ollut kastamattomia jäseniä, kuten esimerkiksi vuoteen 2000 valtiollisessa Ruotsin kirkossa.

Kirkon erottaminen valtiosta on siis tapahtunut Suomessa prosessina 1869-1919.

Vaatimukset valtion ja kirkon erottamisesta ovat harhaanjohtavia ja antavat väärän kuvan kirkon ja valtion suhteesta. Mieliä kiihottavan iskulauseena se epäilemättä palvelee tarkoitushakuista ja ideologis-propagandistista mielipiteenmuokkausta, jonka varjolla edistetään uskonnon- ja kirkonvastaista mielialaa.

Vapaa-ajattelijoiden propaganda on kuitenkin täysin valheellista, koska HM 1919 erotti kirkon ja valtion toisistaan. Propagandistit ovat siis 95 vuotta ajastaan jäljessä!

Kirkko ja valtio tekevät kuitenkin yhteistyötä, kuten kaikki yhteiskunnassa vastuulliset tahot tekevät.

25

1345

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • naurattaa :D

      Voi voi, tännekkö meidän palstavajakki on houruineen nyt joutunut? No luotsittomalla palstalla nämä sun aivojätökset saanee olla edes sen hetken :D

    • Valtion ja kirkkojen suhteista.

      En kuulu vapaa-ajattelijoihin enkä ole ateisti, mutta muuten olen sitä mieltä, että Suomessa on yhä valtionkirkko, jolla on erikoisasema muihin uskontoihin nähden.

      Otan otteita wikipediasta:

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtionuskonto

      " Kirkon ja valtion suhde Suomessa

      Suomessa evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko ovat Tilastokeskuksen mukaan valtionkirkkoja."

      Kysymys: mitä Tilastokeskus edustaa?

      "Kirkkojen ja valtioiden suhde Suomessa

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkkojen_ja_valtion_suhde

      " Suomen perustuslaissa todetaan, että evankelis-luterilainen kirkon järjestysmuodossa ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa. Aloitteen kirkkolain muuttamisesta voi tehdä vain kirkolliskokous, ja eduskunta voi vain joko hyväksyä ehdotuksen sellaisenaan tai hylätä sen."

      Alla olevat asiat kuuluisivat yhdyskuntasäädöksen piiriin, josta vain asianomainen uskonnollinen yhdyskunnan kuuluisi säätää ilman eduskunnan myötävaikutusta:

      http://www.finlex.fi/laki/ajantasa/1993/19931054

      " 26.11.1993/1054

      Kirkkolaki

      Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle seuraava kirkkolaki:

      ! OSA

      YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

      1 LUKU

      Kirkon tunnustus ja tehtävä ja jäsenet



      Tunnustus

      Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkontunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä.

      2 momentti

      Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi."

      Kirkon jäsenyydestä on säädökset momenteissa 3 ja 4.

      " Mikäli Suomessa olisi valtionkirkko, se tulisi todeta perustuslaissa. Tälläinen maininta löytyy ennen vuotta 1919 voimassa olleesta hallitusmuodosta, mutta ei enää sen jälkeen. suomessa ei siis ole valtionkirkkoa eikä valtionuskontoa."

      Kuten itse huomaat niin Suomessa on eduskunnassa säädetty kirkkolaki, jossa on säädetty monia yhdyskuntasäädöksen piiriin kuuluvia lakeja. Jos Luterilainen kirkko olisi itsenäinen laitos, niin se ei olisi eduskunnan alainen siten, että kirkolliskokouksen säädökset pitää vahvistaa eduskunnassa. Nämä ovat mm. lakimomentit siitä, miten ja millä ehdoin liitytään kirkkoon ja milloin menettää jäsenyyden.

      Vuoden 1919 hallitusmuodon mukaan Suomen Tasavallan presidentin piti olla syntyperäinen Suomen kansalainen ja kuulua Luterilaiseen kirkkoon. Sen lisäksi presidentillä oli piispojen nimitysoikeus, jossa ei ollut sidottu piispanvaaleissa saatuihin äänestykseen.

      Onneksi Kirkko nimittää itse piispat nykyisin, mutta siihen tarvittiin kahden presidentin ( Mauno Koivisto ja Ahtisaari) lausunnot, että piispojen nimittäminen ei kuulu presidentille. Samoin vaatimus kuulua Kirkkoon on poistettu perustuslaista.

      Tässä voisi mainita muitakin seikkoja sen osoittamiseksi, että Luterilaisen kirkon suhde valtiovaltaan täyttää valtionkirkon tunnusmerkit.

      Mainitset yhteistyöstä, mutta olisiko se mielestäsi yhteistyötä, jos Venäjän duuma vahvistaisi Suomen eduskunnan säätämät lait?

      Onko Ahvenanmaa erotettu Suomen valtiosta? Kirkon autonomian malli on otettu Ahvenanmaan itsehallintolaista.

      Toivon että miettisit näitä asioita mielessäsi.

      • mietitty on

        Se, että valtionkirkko-nimitys esiintyy vapaa-ajattelijoiden aktiivisesti päivittämästä Wikipediasta, ei kerro mitään. On kuvaavaa, että vaparit ovat joutuneet hakemaan valtionkirkko-nimen jostain Tilastokeskuksen määritelmästä. Tämän virallisempaa näyttöä ei siis ole.

        Kirkkolaki ei osoita mitään valtionkirkkoa. On olemassa myös esimerkiksi laki SPR:stä. Onko SPR valtion orgaani? Ei. Miksi sitten kirkko olisi?

        Kuten kirkkolain säätämisjärjestyksestä näet, valtio ei voi muuttaa kirkkolakia ilman kirkon aloitetta. Sehän siis nimenomaan turvaa kirkon ja valtion erillisyyden! Tilanne on sama kuin yhdistyksissä: valtio vahvistaa säännöt, mutta ei sanele niitä.

        HM 1919 ei edellyttänyt presidentin kirkkoon kuulumista. Malli tuli jo Venäjän vallan ajalta. Eihän keisarilta edellytetty kuulumista lut. kirkkoon.


      • mietitty on kirjoitti:

        Se, että valtionkirkko-nimitys esiintyy vapaa-ajattelijoiden aktiivisesti päivittämästä Wikipediasta, ei kerro mitään. On kuvaavaa, että vaparit ovat joutuneet hakemaan valtionkirkko-nimen jostain Tilastokeskuksen määritelmästä. Tämän virallisempaa näyttöä ei siis ole.

        Kirkkolaki ei osoita mitään valtionkirkkoa. On olemassa myös esimerkiksi laki SPR:stä. Onko SPR valtion orgaani? Ei. Miksi sitten kirkko olisi?

        Kuten kirkkolain säätämisjärjestyksestä näet, valtio ei voi muuttaa kirkkolakia ilman kirkon aloitetta. Sehän siis nimenomaan turvaa kirkon ja valtion erillisyyden! Tilanne on sama kuin yhdistyksissä: valtio vahvistaa säännöt, mutta ei sanele niitä.

        HM 1919 ei edellyttänyt presidentin kirkkoon kuulumista. Malli tuli jo Venäjän vallan ajalta. Eihän keisarilta edellytetty kuulumista lut. kirkkoon.

        Tutkin lakia Suomen Punaisesta Rististä ja tein seuraavia huomioita:

        Punaisella Ristillä

        - on oikeus erottaa jäsen, joka toimillaan tuottaa vahinkoa yhdistykselle

        - ei ole veronkanto-oikeutta eikä saa mitään yhteisöverosta

        - toimii vapaaehtoisten lahjoitusten ja jäsenmaksujen varassa

        - toimii vapaaehtoisten voimin paikallistasolla

        - järjestön jäsenyyttä ei merkitä väestörekisteriin

        En tiedä, onko valtiovallan välttämätöntä vahvistaa minkään yhdistyksen sääntöjä, mutta jos Luterilainen kirkko voisi ottaa Punaiselta Ristiltä mallia ja siirtyä siihen, että kirkolliskokouksen säätämät säännöt vahvistaisi Tasavallan Presidentti, niin se olisi jo edistysaskel oikeaan suuntaan. Samoin se voisi muuttua Punaisen Ristin tavoin vapaaehtoisjärjestöksi, johon kuulutaan vapaaehtoisesti ja sen toimintaan osallistuttaisiin myös vapaaehtoisesti.


      • suomalainen2 kirjoitti:

        Tutkin lakia Suomen Punaisesta Rististä ja tein seuraavia huomioita:

        Punaisella Ristillä

        - on oikeus erottaa jäsen, joka toimillaan tuottaa vahinkoa yhdistykselle

        - ei ole veronkanto-oikeutta eikä saa mitään yhteisöverosta

        - toimii vapaaehtoisten lahjoitusten ja jäsenmaksujen varassa

        - toimii vapaaehtoisten voimin paikallistasolla

        - järjestön jäsenyyttä ei merkitä väestörekisteriin

        En tiedä, onko valtiovallan välttämätöntä vahvistaa minkään yhdistyksen sääntöjä, mutta jos Luterilainen kirkko voisi ottaa Punaiselta Ristiltä mallia ja siirtyä siihen, että kirkolliskokouksen säätämät säännöt vahvistaisi Tasavallan Presidentti, niin se olisi jo edistysaskel oikeaan suuntaan. Samoin se voisi muuttua Punaisen Ristin tavoin vapaaehtoisjärjestöksi, johon kuulutaan vapaaehtoisesti ja sen toimintaan osallistuttaisiin myös vapaaehtoisesti.

        Huomautan vielä lisäksi, että Suomen aikaisemman lain mukaan valittu presidentin piti olla Suomen kansalainen ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Muistan tämän selvästi, koska elämäni on sen verran pitkä, että olen elänyt mm. Kekkosen ajan. Mallina oli Pohjoismaat, joissa kuninkaan pitää myös kuulua Luterilaiseen kirkkoon.

        Se ei kuitenkaan estänyt esimerkiksi Fagerholmia asetumasta ehdolle, mutta jos olisi tullut valituksi, niin luultavasti olisi ollut pakotettu liittymään Kirkkoon ellei lakia siltä osalta olisi sitten muutettu.

        En löydä kirjallista lähdettä asian vahvistukseksi. Löytyisi jostain vanhasta tietosanakirjasta.


      • Katsoin läpi
        suomalainen2 kirjoitti:

        Huomautan vielä lisäksi, että Suomen aikaisemman lain mukaan valittu presidentin piti olla Suomen kansalainen ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Muistan tämän selvästi, koska elämäni on sen verran pitkä, että olen elänyt mm. Kekkosen ajan. Mallina oli Pohjoismaat, joissa kuninkaan pitää myös kuulua Luterilaiseen kirkkoon.

        Se ei kuitenkaan estänyt esimerkiksi Fagerholmia asetumasta ehdolle, mutta jos olisi tullut valituksi, niin luultavasti olisi ollut pakotettu liittymään Kirkkoon ellei lakia siltä osalta olisi sitten muutettu.

        En löydä kirjallista lähdettä asian vahvistukseksi. Löytyisi jostain vanhasta tietosanakirjasta.

        Hallitusmuodossa 1919 ei ole tuollaisesta mitään.


      • Näinhän se on
        suomalainen2 kirjoitti:

        Tutkin lakia Suomen Punaisesta Rististä ja tein seuraavia huomioita:

        Punaisella Ristillä

        - on oikeus erottaa jäsen, joka toimillaan tuottaa vahinkoa yhdistykselle

        - ei ole veronkanto-oikeutta eikä saa mitään yhteisöverosta

        - toimii vapaaehtoisten lahjoitusten ja jäsenmaksujen varassa

        - toimii vapaaehtoisten voimin paikallistasolla

        - järjestön jäsenyyttä ei merkitä väestörekisteriin

        En tiedä, onko valtiovallan välttämätöntä vahvistaa minkään yhdistyksen sääntöjä, mutta jos Luterilainen kirkko voisi ottaa Punaiselta Ristiltä mallia ja siirtyä siihen, että kirkolliskokouksen säätämät säännöt vahvistaisi Tasavallan Presidentti, niin se olisi jo edistysaskel oikeaan suuntaan. Samoin se voisi muuttua Punaisen Ristin tavoin vapaaehtoisjärjestöksi, johon kuulutaan vapaaehtoisesti ja sen toimintaan osallistuttaisiin myös vapaaehtoisesti.

        Kirkkoon kuuluminen on vapaaehtoista.


      • Kuudes pykälä
        Näinhän se on kirjoitti:

        Kirkkoon kuuluminen on vapaaehtoista.

        Kirkkovaltion eduskunta voi säätää kirkkolaista vain kirkollliskokouksen esityksestä. Jos kirkollliskokous ei esitä lain muuttamista, eduskunta ei voi muuttaa kirkkolakia.

        Tämä rikkoo ihmisten yhdenvertaisuutta


      • 6 §
        Kuudes pykälä kirjoitti:

        Kirkkovaltion eduskunta voi säätää kirkkolaista vain kirkollliskokouksen esityksestä. Jos kirkollliskokous ei esitä lain muuttamista, eduskunta ei voi muuttaa kirkkolakia.

        Tämä rikkoo ihmisten yhdenvertaisuutta

        Vaparivaltion Patentti- ja rekisterihallitus voi vahvistaa Vapaa-ajattelijain Liiton säännöt vain Vapaa-ajattelijain Liiton esityksestä. Jos Vapaa-ajattelijain Liitto ei esitä sääntöjen muuttamista, Patentti- ja rekisterihallitus ei voi muuttaa Vapaa-ajattelijain Liiton sääntöjä.

        Tämä rikkoo ihmisten yhdenvertaisuutta


      • 6 § kirjoitti:

        Vaparivaltion Patentti- ja rekisterihallitus voi vahvistaa Vapaa-ajattelijain Liiton säännöt vain Vapaa-ajattelijain Liiton esityksestä. Jos Vapaa-ajattelijain Liitto ei esitä sääntöjen muuttamista, Patentti- ja rekisterihallitus ei voi muuttaa Vapaa-ajattelijain Liiton sääntöjä.

        Tämä rikkoo ihmisten yhdenvertaisuutta

        Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävänä on valvoa, että rekisteröidyn yhdyskunnan säännöt ovat lainmukaisia. Mistä johtuu, että Luterilaisen kirkon vastaava valvonta sääntöjen lainmukaisuudesta pitää olla eduskunnassa?

        Eduskunnan tehtävä on säätää valtakuntaa koskevia lakeja, eikä olla valvontaelin, kuten patentti- ja rekisterihallituksella.


      • ihan selvää
        suomalainen2 kirjoitti:

        Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävänä on valvoa, että rekisteröidyn yhdyskunnan säännöt ovat lainmukaisia. Mistä johtuu, että Luterilaisen kirkon vastaava valvonta sääntöjen lainmukaisuudesta pitää olla eduskunnassa?

        Eduskunnan tehtävä on säätää valtakuntaa koskevia lakeja, eikä olla valvontaelin, kuten patentti- ja rekisterihallituksella.

        Julkisyhteisön toiminnasta on säädettävä lailla. Siksi myös laki SPR:stä


      • ihan selvää kirjoitti:

        Julkisyhteisön toiminnasta on säädettävä lailla. Siksi myös laki SPR:stä

        Puhutaan sitten julkisyhteisöstä.

        Suomen Punaisen Ristin säännöt vahvistaa presidentti asetuksella ja nimike on säännöt. Sen sijaan Luterilaisen kirkon säännöt vahvistaa eduskunta ja niistä tulee kirkkolaki.

        Sitten perusteet. Punaisen Ristin tehtäviin kuuluu valvoa ja auttaa sota-aikana haavoittuneita valvoa sotavankien kohtelua Geneven sopimusten mukaisesti. Koska Suomi on omalta osaltaan sitoutunut noudattamaan Geneven sopimusta, niin Punaisesta Rististä on tehty Suomen valtion osa.

        Sen sijaan Luterilainen kirkko on uskonnollinen yhdyskunta, jonka vuoksi sen ei pitäisi olla valtion jatke, vaan itsenäinen yhdyskunta kuten Jehovan todistajien tai Katolinen kirkko ovat.

        Punainen Risti on uskonnollisesta ja poliittisesta aatteesta sitoutumaton, joten julkisoikeudellinen asema sopii siinä mielessä sille. Mutta koska Luterilainen kirkko on uskonnollinen yhteisö, sillä ei pitäisi olla siteitä valtioon.


      • Anonyymi
        Näinhän se on kirjoitti:

        Kirkkoon kuuluminen on vapaaehtoista.

        Ei lapsille ja nuorille!


    • Et-opelta

      Laki holhoaa kirkon jäsenyyteen liitetylle lapselle pakollisen uskonnonopetuksen. Ei siis saa valita uskonnon sijaan elämänkatsomustietoa. ET! Ei edes lukiolainen.

      Kirkon jäsenyyttä ei voi perua toisen huoltajan ja nuoren yhteisellä päätöksellä, koska toinen huoltaja voi estää. Edes "lähihuoltaja" ja nuori eivät voi päättää, vaan "kaukovanhenpi" voi estää...

      Inhaa holhoiusta kirkkovaltioltamme

      • VaparivanhempiHolhoo

        Entä toisin päin? Jos nuori haluaa liittyä kirkkoon, mutta vaparivanhempi panee hanttiin?


      • silminnäkijä

        Olen silloin tällöin todistanut tilannetta, jossa lapsi haluaisi kuulua kirkkoon, mutta vanhemmat estävät sen. Lapsi haluaisi olla uskonnonopetuksessa, rippikoulussa, konfirmaatiossa tms., mutta vanhempien ateistinen vakaumus estää heitä antamasta lapselleen oikeutta uskontoon.


      • Peili
        silminnäkijä kirjoitti:

        Olen silloin tällöin todistanut tilannetta, jossa lapsi haluaisi kuulua kirkkoon, mutta vanhemmat estävät sen. Lapsi haluaisi olla uskonnonopetuksessa, rippikoulussa, konfirmaatiossa tms., mutta vanhempien ateistinen vakaumus estää heitä antamasta lapselleen oikeutta uskontoon.

        Useammin tuo menee toisin päin. Vanhemmat pakottavat lapsen pysyvän kirkossa. Moni lestadiolainen ei uskalla kertoa vanhemmilleen eronneensa kirkosta, kun uskonnollisuus on niin tiukkapipoista.


      • Kuudes pykälä
        silminnäkijä kirjoitti:

        Olen silloin tällöin todistanut tilannetta, jossa lapsi haluaisi kuulua kirkkoon, mutta vanhemmat estävät sen. Lapsi haluaisi olla uskonnonopetuksessa, rippikoulussa, konfirmaatiossa tms., mutta vanhempien ateistinen vakaumus estää heitä antamasta lapselleen oikeutta uskontoon.

        Laki kuitenkin mahdollistaa kirkkoon kuulumatoman lapsen pääsyn uskonnonopetukseen, mutta laki kieltää kirkkoon kuuluvan lapsen pääsyn elämänktsomustietoon.

        Se, miten vanhemmat sitten suunaan tai toiseen käyttävät vapauttaan, on toinen asia. Mutta jos vapaus harkita puuttuu, valtio on holhoamassa epäsymmetrisesti eli kohtelee ihmisä epäyhdenvertaisesti


      • ihan selvää
        Kuudes pykälä kirjoitti:

        Laki kuitenkin mahdollistaa kirkkoon kuulumatoman lapsen pääsyn uskonnonopetukseen, mutta laki kieltää kirkkoon kuuluvan lapsen pääsyn elämänktsomustietoon.

        Se, miten vanhemmat sitten suunaan tai toiseen käyttävät vapauttaan, on toinen asia. Mutta jos vapaus harkita puuttuu, valtio on holhoamassa epäsymmetrisesti eli kohtelee ihmisä epäyhdenvertaisesti

        Oman uskonnon opetus on tietysti oman uskonnon opetusta. Jos ei ole tarjolla oman uskonnon opetusta, voi valita lähimmän mahdollisen oman uskonnon opetuksen. Siksi kirkkoon kuulumattomilla on mahdollisuus olla uskonnon opetuksessa eikä pakko-ET:ssa.


      • Rahahanat kiinni

        Vapaa-ajattelijain Liitto ry saa valtion yleisavustusta toimintaansa. Kirkko ei saa mitään vastaavaa avustusta.

        Valtio osittain korvaa kirkolle delegoimiensa tehtävien kustannukset, mutta kyse on kirkon varsinaisen toiminnan ulkopuolella olevista ns. yhteiskunnallisista tehtävistä (esim. hautatoimi).

        Vapaa-ajattelijat saavat valtion rahaa omaan varsinaiseen toimintaansa. Jos kirkko saisi jäsenmääräänsä suhteutettuna saman verran, valtio maksaisi kymmeniä miljooni kirkolle joka vuosi. Ei maksa, mutta vapaa-ajattelijoille maksaa.

        Vapaa-ajattelijoilla on siis kirkkoon verrattuna huomattava taloudellinen erityisasema valtiossa. Onko Suomessa valtionvapaa-ajattelijat? Vastaa ja perustele!


    • Kuudes pykälä

      Onko kirkolla julkisoikeudellinen asema vaiko eikö? Vastaus:kyllä on!
      "Kirkon on pidettävä tiukasti kiinni julkisoikeudellisesta asemastaan, sanoo syyskuussa eläköitynyt Helsingin seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtaja, kanslianeuvos Hannu Houtsonen." http://www.kotimaapro.fi/
      "Kirkko ei kestäisi julkisoikeudellisen asemansa menettämistä"

    • Anonyymi

      Erotkaa vapareista, jotka valehtelevat.

      • Anonyymi

        Ja sinäkö olet arvostelukyvyn ja rehellisyyden perikuva?

        Missä on kristillinen rakkaudellisuutesi?


    • Anonyymi

      Kiitos kommentista! Kirkko on kuin hengellinen valtio maallisen valtion sisällä. Se on vaikuttanut vuosisatojen olemassa olollaan siihen, minkä näköiseksi maallinen valtio on muotoutunut. Lait, moraalikäsitykset, arvomaailma, koululaitos, sosiaalihuolto jne.

      Vähän niinkuin valtamerilaivassa on oltava aina jotakin tasapainottavaa ja vakauttavaa lastia sen sisällä, että se pystyy turvallisesti ylipäätään seilaamaan merien tuulissa ja aallokoissa. Jos ei muuta lastia ole, niin vaikka vesikin riittää. Maallinen yhteiskunta on kuin tämä laiva ja kirkko on sitä tasapainottava ja vakauttava lasti.

      Joskus tulee mieleen, että onko Ruotsinkin ongelmat loppujen lopuksi siitä kiinni, että he ovat vielä enemmän unohtaneet sen kristillisen perinnön, minkä avulla Ruotsista tuli valtavan hyvä ja oikeudenmukainen valtio. Oikea arvomaailma ja menestyminen ei pysy itsestään, vaan se vaatii juuri sen perinteisen hengellisen yhteiskunnan olemassaolon maallisen yhteiskunnan sisällä. Tämä on hyvä ainakin vakavasti tiedostaa. Sitä ei kannata ainakaan yrittää aktiivisesti unohtaa. Kaikkea hyvää ja Siunausta!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      3195
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      27
      2243
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1829
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      25
      1677
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1391
    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1351
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1256
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      28
      1230
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1167
    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      63
      1147
    Aihe