suomalainen2

Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. reserv. kenraali: Tekikö neukku sen sopimuksen siis vain pelkästään saadakseen Suomelta Kannaksen vajaa 3000 km2 lisämaata ja ulkosaariamme.

    NR-sopimus sisälsi Suomen osalta koko valtiollinen alue, ei anoastaan "lisämaata ja ulkosaariamme". Talvisodassa NL sitten yritti vallata koko maata ja saataa Kuusisen Teijoen hallitus Helsinkiin.

    reser. kenraali: Niitähän se aluperin vaati.

    Aluperin Jartsev esitti Suursaarta vuokttavaksi. Syksyllä 1939 NL esitti Suursaarta ja muit Suomen saaria samoin kuin lisämaata omistukseensa. Sen lisäksi vielä tukikohta Hankoon.

    reserv. kenraali: Iso sopimus mutta kovin pienen asian takia tehty.

    Olen samaa mieltä kansasi. Oli todella iso sopimus sisälyttää koko Suomi etupiirisopimukseen, jos Neuvostoliittoa kiinosti vain jotkut ulkosaaret ja muutama neliökilometrin lisämaa. Mutta niin ei ollutkaan, vaan vaan Stalin halusi saada ne alueet takaisin, jotka Venäjä menetti v.1917 tai 1920 Tarton rauhansopimuksessa ja se käsiti koko Suomen alueen.
  2. Neuvostoliiton romahdus oli helpotus Suomelle. Toi meille vapauta ja enemmän liikumatilaa.
  3. Jostain syystä sellaiset kuin Anni Huttula, merkki-erkki ja Koroljov ovat hiljaa. Kuitenkin juuri niiden olisi kyettävä vastaamaan esitämääni kysmykseen siitä, mikä heidän mielestä olisi pitänyt olla seuraus oikeasta politiikasta, jos Suomen v.1938-44 noudattama linja voitaisiin sanoa oikeaksi?

    Olisiko syynä se, että asia riipui sittenkin Neuvostoliitosta, eikä Suomesta?

    Ei voida sanoa sellaista, joka riipui naapurista. Vai onko suurvallalla oikeus määritellä, milloin pienen valtion noudatama linja on "oikea"?
  4. A.H.: Hoh hoo, oliko Suomella valloitushetkellä autonomia, oma Eduskunta, oma hallitus, omat keskusvirastot, oma raha...

    No, ainakin Suomella oli oma oikeuslaitos, läänit ja kenraalikuvernööri. Samoin oli lait oli säädety aikaisemmin ja niiden mukaan toimitiin. Siis, vaika säädyt eivät kokontuneet Ruotsin vallan aikana Suomessa millekään valtipäiville tai edes maakuntapäiville, niin Porvoossa kuitenkin kokoonutiin Ruotsin lakien mukaisesti valtipäiville v.1809. Seuraavan kerran kokoonuttiin v.1863 ja siitä eteenpäin säänällisesti voimassa olleiten lakien mukaisesti.

    Suomalaisilla ol myös oma uskonto.

    Valloitetuilla alueilla oli tapana säilytää asukaiten elämän tapa entisellään, jotta alistuminen valloittajien alle olisi käynyt sjuvammin.
  5. Ei Nikolai II Venäjää sotaan vienyt. Itse asiassa keisari oli Suomessa vietämässä lomaa kun tieto Saksan sodanjukistuksesta tuli tietoon. Sota tuli ylläty¨ksenä keisarille.

    Mutta virheisiin:

    1. Ei kunnioittanut Suomen autonomiaa, vaika oli antanut sitä koskevan vakuutuksen.

    2. Ei uudistanut Venäjän valtakuntaa.

    3. Piti duumaa keskustelukerhona, jolla ei ollut todellista valtaa.

    4. Otti sodanjohdon omiin käsiin silloin kun meni huonosti.

    5. Ei tehnyt erillisrauhaa Saksan kanssa kriitisenä htekenä.
  6. Toisin sanoen, voittaja joka kohteli valloitettun alueen asukaita yhtä hyvin kuin Venäjä suomalaisia v-1809-1899.

    Minulle tulee mieleen Iso-Britannia ja Intia. Intialla oli oma kansalliakongressi Britannian siirtomaa-aikana. Samoin Intian sai nykyisen muotonsa tuolla kautella samaan tapaan kuin Suomikin.

    Toinen oli Yhdysvallat, joka salli v.1861-65 sisällissodan jälkeen Etelän laatia omia lakeja liittovaltion erityisemmin puutumatta asiaan. Etelän osavaltiot saivat myös nopeasti entiset asemansa niin että saivat omat edustajansa Kongressiin.

    Tässä minulla on ainakin kaksi tapausta.
  7. Luther ei puutunut maailmankotsomus-kysymyksiin, vaan uskonnollisiin oppeihin.

    Kyllä Darwin olisi kyseisen sadun keksinyt ilman Lutheriakin. Odotan vain aikaa, jolloin yhteiskunta eläinsadusta eikä pidä sitä totena.
  8. Minun isoisäni oli syntynyt v.1893 ja hänelle sanottiin, että kuuluu seuraavaan kutsuntaryhmään v.1945. Sodan loppuminen kuitenkin muuti tilanteen niin että ei kutsuttu rintamalle, kuten oli varoitettu.
  9. Juutalaisvastaisuus oli kuitenkin keskeisellä sijalla Hitlerin Saksassa. Hitler itse korosti sitä Taisteluni-kirjassa. Minkään muun valtion ideologiassa toisen rotuun tai ryhmään kuuluvien vaino ei ole ollut niin keskeisellä sijalla kuin Saksassa 1939-1945.

    Olkoonkin että Amerikan etelässä oli olemassa rotulakeja, niin se ei koskenut koko Yhdysvaltoja liittovaltion tasolla, vaan muutmaa sisällissodan Etelän osavaltiota.

    Ihmetelen myös haluasi kieltää amerikkalaisilta oikeuden käsitellä Natsi-Saksan juutalaisvainoja. Siitä riipumatta, mitä oman maan historiassa on ollut, niin jokaisella on samanlainen oikeus tuntea maailman historiaa, myös amerikkalaisilla.

    YK:n ihmisoikeuksien julistuksen mukaan jokaisella on oikeus saada ja levitää tietoa ja historiaan liityvä tieto kuuluu ilman muuta siihen.
  10. V.1944 aletiin kutsua rintamalle ikäluokka 1893 syntyneitä. Se merkitsi +50-vuotta täyttäneitä. Johtui silloisesta rintamatilanteesta.
  11. Stalin toi sodan Suomeen v.1939. Ilman Stalinia olisimme kenties voineet pysyä puolueettomina maailmansodan ajan 1939-1945.

    Toisin sanoen: Stalin = sota Suomeen >< Ei Stalinia = ei sotaa. Voidaan yhtä varmana pitää sitä, että Suomen joutuminen sotaan oli yhteydessä Stalinin valtaan, kuten Toinen maailmansota voidaan yhdistää Hitleriin henkilönä.

    Tuskin Suomea olisi vedety sotaan, jos joku muu olisi ollut vallassa NL/Venäjällä v.1939-1945.

    Eduskuntavaalien järjestäminen tilanteessa, jossa maa oli vielä (Lapin) sodassa ja evakkolaiset vielä asutamatta voitaisiin nykyajan mittapuun mukaan pitää kyseenalaisena. Voitaisiin näet kysyä, oliko jokaisella äänioikeudetulla mahdollisuus äänestää, kun äänestysalue ei ehkä ollut vielä selvä.

    Tosin äänioikeus oli vasta 24-vuotiailla, kun 19v. asevelvolliset hoitivat sodankäynnin Saksaa vastaan, mutta silti vaalien demokraatisuus voitaisiin pitää kyseenalaisena. Huomatakoon vielä, että Lapin asukaat olivat maaliskuussa-45 vielä Ruotsin puolella evakossa.

    Ei ole näin ollen ihme, että puolueiten voimasuhteet muutuivat v.1948 kun kaikki kynnelle kykenevät osallistuivat eduskuntavaaleihin.

    En tiedä, mitä tarkoitat "sotarikollisina" jotka eivät saaneet äänestää.... Siperiaan ei viety ketään sotarikoksen vuoksi Suomesta.
  12. "Mappilaiset ovat hyläneet monia keskeisiä alkuperäisiä oppeja ja käytäntöjä."

    Meillä on kuitenkin säilynyt paljon enemmän alkuperäisiä oppeja ja käytäntöjä. Esimerkiksi kasteita kuolleiden puolesta suoritetaan jatkuvasti temppeleissä. Samoin oppi iankaikkisesta avioliitosta ja perheiten sinetöinti ovat yhä voimassa, moniavioisuuden lakkautamisesta huolimata.
  13. Ketään ei vasta nimitettyä valtion päämiestä ei arvostella etukäteen ennen aikojaan. Jokaista arvostellaan tekojen mukaan.

    Ainakin suomalainen sanomalehdistö alkoi melko pian arvostella Hitlerin järjestelmää. Pian havaitiin sen diktaatorin otteet ja juutalaisten elämän rajoitukset. Kristalliyö sai huomiota ympäri maailmaa.

    Oli luonnollista suhtautua kunniottavasti uuteen valtion johtajaan, kun ei tiedetty mikä oli miehiään.

    "Hän oli nostanut Saksan alennustilasta, rauhoittanut maan, kukistanut kommunistit."

    Valtiopäivätalo paloi pian v.1933, joten tuskin sitä voidaan pitää rauhoittamisena. Samoin kriatlliyö ei ollut mikään osoitus tilanteen rauhoitumisesta, vaan päinvastoin.
  14. Ei se noinkaan ole. Vaika Suomi olisikin sijainut Keski-Euroopassa, niin sitkeä vastarinta olisi pakotanut NL tyytymään sopimukseen, jonka mukaan puna-armeija vain marssii maan läpi poikemata oikealle tai vasemmalle.

    Toinen vaihtoehto olisi ollut etsiä kiertotie.

    joten maantiede ei yksin selitä Suomen selviämistä toisen maailmansodan onnettomuudelta.
  15. Läntisistä vihollisista:

    On totta, että talvisota syttyi Saksan valtakirjalla (joka mainitaan kyllä historian kirjoissa, mutta NL kielsi viimeiseen asti), mutta muuten Saksan osuus sodassa oli olematon.

    Englanti: Pommitti Suomen alueta eli Petsamoa ilman sodanjulistusta, joka johtikin diplomaattisuhteiten katkeamiseen. Sodan Britannia julisti Suomelle 7.12.1940. Muuten maiten kesken ei käyty taistelua eikä ollut ilmapommituksia lännestaä, kuten Ryti ounasteli.

    USA piti diplomaattisuhteita yllä koko maailmansodan ajan, mutta lanka oli ohut. V.1944 Yhdysvallat katkaisi suhteet kun Risto Ryti antoi Saksalle kirjallisen vakuutuksen sodan jatkumisesta.

    USA antoi materiaaliapua N-liitolle Saksaan vastaan käydyssä sodassa. ei Suomea vastaan, vaika naapuri käytikin saamiaan aseita myös Suomen rintamalla.

    Historiassa on tapana muistaa vain niitä vihollisia, joita vastaan on todella taisteltu. Tuskin Australiassa muistetaan Suomen vihollismaana Toisen maailmansodan ajalta.
  16. Suomalaiset polttivat omia rakennuksia, jotta vihollisella ei olisi ollut motivaatiota valloittaa maata. Lähtökohtaisesti lähdettiin siitä, että sodan loputua palataan takaisin ja rakennetaan uudet talot.

    Saksalaiset sen sijaan tiesivät jättävänsä Lapin ja että se kuului Suomelle ja suomalaisille, joten siinä suhteessa hävitämisellä ei ollut muuta mieltä, kuin noudattaa Hitlerin määräystä hävittää koko maailma.

    Saksalaisille syntyi ristiriitainen tilanne suomalaisten kanssa neuvoteltaessa, koska olisi pitänyt hävittää maata Hitlerin ohjelman mukaisesti, mutta ei neuvoteluhaluisia suomalaisia ei halutu suututtaa. Niinpä sitten päätyttiin kompromissina siihen, että saksalaiset miinoittavat teitä ja räjäyttvät siltoja. Siten tuli tuhottua edes jotakin.

    Suomalaiset taas halusivat välttää viimeiseen asti sodan saksalaisia vastaan, koska olivat tietoisia saksalaisten tavasta polttaa jättämänsä maa.
  17. Tarkoitatko, että jos jäät jollekin velkaa, niin sillä on oikeus tulla polttamaan kotisi ja hävitää muuta oamisuuta, joiden arvo vastaisi maksamatta jääneen summan arvoa?

    Joten ollaan vaan hissukseen.
  18. Risto saatoi valtaoikeuksien pohjalta sitoutua siihen, että ei itse eikä anna kenenkään hallituksen jäsenen tai kansalaisen solmivan rauhaa muuten kuin yhteisymmärryksessä Saksan kanssa. Paasikivi hyväksyi Rytin sopimuksen koska katsoi sen sitoneen myös häntä, jonka vuoksi ei osallistunut yritykseen muodostaa "pakolaishallitusta" Ruotsiin.

    On hyvä muistaa, että Paasikivi ja Kekkonen tekivät pohjimiltaan samaa omana presidenttikautenaan vakuutaessaan noudattavansa tietyä linjaa N-liiton suhteen.

    Samaan aikaan NL vaati Suomelta presidentin ja ulkoministerin allekirjoituksella kirjallisen ilmoituksen valmiudesta antautua ehtoita. Jos Ryti olisi presidenttinä tehnytkin siten, että olisi lähetänyt N-liitolle kirjallisen sitoumuksen antautumisesta, niin Rytin toimien arvostelijat pitäisivät tekoa kaiketi hyväksyttävänä.

    Itse asiassa Ranska antautui Saksalle Petainin tekemällä sopimuksella ilman parlamentin vahvistusta, joten siinä mielessä Ranskan antautumista v.1940 voitaisiin pitää laitomana ellei peräti maanpetoksena.

    Samanlainen antautuminen tapahtui Italian kohdalla v.1943.

    Presidentti Ryti ei kuitenkaan lähtenyt maanpetoksen tielle, vaan pelasti Suomen samanlaiselta kohtalolta, jota moni muu Euroopan kansa joutui kokemaan: ranska 1940, Italia 1943, Romania ja Unkari 1944.

    Viimeisenä antautui Saksa 1945. Ainoastaan vuosipäivästä ollaan eri mieltä venäläisten ja länsivaltojen kanssa.
  19. Putosin kärryiltä. Missä asioissa ja miten Mannerheim "alistui tai käänsi takkia"?

    Valtion päämiehenä ja ylipäällikönä Mannerheim vastasi Lapin sodasta samoin kuin vastasi muistakin sodista.

    Et kuitenkaan pääse mihinkään siitä, että NL oli pakotettu hyväksymään Marsalka Mannerheim Suomen presidentiksi v.1944 kun v.1940 sama Mannerheim oli naapurille suoranainen kauhistus.
  20. Suomen suurruhtinaskunta oli lähetänyt omia miehiä Venäjän sotiin vuodesta 1812 lähtien, joten venäläisillä ei ollut mitään syytä epäillä suomalaisten uskollisuuta tuelavassakaan sodassa.

    Syy suomalaisten lojaalisuuden loppumiseen oli nimenomaan aloitetut sortotoimet. Venäjän ulkoministeri suhtautui kielteisesti Suomen aseman muutamiseen, koska tiesi sen nostavan suomalaiset kapinaan.

    Toki kiihkokansallisessa tunnelmissa voidaan keksiä mitä tahansa, kuten se, että epäilys suurruhtinaskunnan lojaalisuudesta emämaata kohtaan. Mutta tosiasiassa sortotoiment veivät suomalailta lojaalisuuden Japanin sodassa 1905 ja suursodassa 1914-18.
    21. 28 / 38
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt