rytmimunat

Vapaa kuvaus

Aloituksia

135

Kommenttia

5211

  1. Minusta on jotenkin erikoista, että eksoottisten vankien olot suomalaisissa vankiloissa herättävät huolta eräissä piireissä. Eikö heillä ole edelleen asiat paljon paremmin Suomessa verrattuna oman valtionsa rangaistuslaitoksiin?

    Kenties Suomen rangaistuslaitosta tulisi muuttaa enemmän Viron, Venäjän ja Somalian vastaavien kaltaiseksi? Oikeastaan kannatan ajatusta. Minäkin haluaisin saada pahoista teoistani oikean rangaistuksen, joka kannustaisi sekä minua että kaltaisiani olemaan jäämättä kiinni teoistaan.

    Nykyään Suomi on kuin marja-apaja vaaran varjossa. Kuka ensin ehtii, korjaa helpoimmat ja kypsimmät itselleen. Enkä tarkoita tällä vaaroja, apajia taikka marjoja vaan sitä Jumalan viljaa, mitä tyhmät kylvävät huijareiden, varkaiden ja ryöstäjien saroille.

    Oikeasti, jos tulee kivikautisesta yhteiskunnasta, keski-aikaisella asenteella ja omaa poliisivaltion moraalin, voiko odottaa paljon vankilan tarjoamilta mukavuuksilta?

    Minkälaisia yli-inhimillisiä suorituksia näiltä muukalaisvangeilta odotetaan? Minusta he ovat kansainvälistä ongelmajätettä, annetaan selkeä päätepiste lietteen valumiselle.

    Pamputus Suomenlahden rannalla ja varmistus, etteivät nouse sieltä lahden tällä puolen.
  2. Tärkeintä on niin pankkien, lainhuutojen myöntäjän kuin yksittäisten kansalaistenkin kannalta, että varallisuutta annetaan ulos ja merkitään vain laillisille omistajille.

    Aloittajan tapauksessa pankki ei heti paikalla luovuttanut vainajan tileillä olevia varoja, vaan vaati saada tarkistaa huolellisesti asiakirjat, joiden nojalla vainajan varoja vaadittiin luovutettavaksi.

    Kaiken kaikkiaan tämä huolellisuus vei aloittajan mukaan 14 päivää ja vaati asiakirjojen tarkastajalta yhteydenottoa Ruotsiin, josta asiakirjojen pätevyys vahvistettiin.

    Missään Suomen lakipykälissä ei tyhjentävästi luetella asiakirjoja, joita yksilö tarvitsee osoittamaan oikeutensa pankkitilillä oleviin varoihin. Tässä tapauksessa ei (tietääkseni) edes Ruotsin laissa. Ja vaikka mainitun valtion laissa tällainen luettelo olisikin, ei ole kohtuullista olettaa sen sisällön olevan kaikkien Suomessa olevien konttoriasiakaspalvelijoiden tiedossa.

    Onko pankki rikkonut lakia kun ei ole välittömästi ja asiaan perehtymättä luovuttanut vainajan tileillä olevia varoja niitä vaatineelle, vaikka tällä olikin vankka nippu asiakirjoja asiansa tueksi? Minä en äkkisältään keksinyt muuta kuin rikoslain vaikka sitä yleensä sovelletaankin henkilöihin, jotka niitä nostovaatimuksia konttoreissa perusteetta esittävät.

    Tässä keskustelussa on tullut ilmi pankkien pikkumaisuus, mitä tulee asenteeseen tarkistaa asiakkaan oikeus tileillä oleviin varoihin. Pitkälti kaikki raha kulkee pankkien kautta ja niille on asetettu velvollisuuksia henkilöllisyyksien varmistamiseksi. Olisi outoa jos rahaa saataisiin pankista ulos helpommin kuin sitä on saatu sinne sisälle. Pankit ovat syystäkin epäluuloisia niin varoja tallettavia kuin niitä nostaviakin kohtaan.

    Byrokratiaan kuuluu, että yhdellä tapaa ajettu, hoidettu taikka ratkaistu asia on lainmukaisesti läpäissyt prosessin. Käräjäoikeudesta taikka muusta saatava lainvoimaisuustodistus tarkoittaa, että asia on tutkittu ja sen lainvoimaisuus todettu.

    Ei olisi kovinkaan järkevää, että viranomaiset kuten Maanmittauslaitos tutkisi testamenttien tiedoksiannot uudelleen, jos kerran käräjäoikeuden lainvoimaisuustodistus on liitteenä. Pankit eivät ole viranomaisia, ja jos he eivät sellaisiin luota, on kai heillä täysi oikeus tutkia asia uudelleen. Erikoista olisi jos pankki päätyisi erilaiseen lopputulokseen kuin viranomainen.

    Mitä pankkeihin tulee, on niillä oikeus ja velvollisuuskin varmistua asiakkaan vaatimuksien laillisuudesta. Mitä itse tekisitte, jos haltuunne olisi uskottu teille kuulumatonta omaisuutta ja joku outo tulisi sitä itselleen vaatimaan?

    Jos tässä asiassa on menetetty paremmin sijoitetun omaisuuden korkotuloja neljäntoista päivän ajalta, voi pankilta aina vaatia vahingonkorvauksia. Kenties he suostuvat sovitteluun ja hyvittävät menetystä ilmapallolla taikka kirkkaan värisellä säästolippaalla.

    Viimekädessä ulosottomies vie pankiltakin vääryydellä hallussa pidetyt varat, korkoineen.
  3. Minusta tämä profetia voitaisiin luokitella ei-vielä-tapahtunut luokkaan. En ole tutustunut tapaukseen tarkemmin, mutta jos tälle ei anneta mitään tapahtumakehystä ajan suhteen, niin profetia kertoo käytännössä, että joskus jotain putoaa taivaalta ja aiheuttaa hyökyaallon.

    Kun pelaa varman päälle, ei ole kuin ikuisuus odotettavana.
  4. Muusta en oikein osaa sanoa, mutta silloin osattiin kieltä käyttää hyvin vaikuttavalla tavalla.
  5. Tällaisia nämä salaiset oikeudenkäynnit ovat, vaikka uhria suojellaankin teon yksityiskohtien julkitulolta, menee samalla tuomiolta uskottavuus.

    Mitä on tehty ja mihin tekemisen toteennäyttö perustuu?

    Nyt on vain luotettava, että hovioikeus on taitavampi totuuden mittari kuin käräjät.

    Mahtaako tuota luottoa olla kovinkaan paljon jäljellä?
  6. Kävelin kerran 80-luvulla metsässä lähellä kotiani, meillä ei ollut ydinaseita silloin kuten ei ole vielä nykyäänkään. Siitä huolimatta ja kenties juuri sen vuoksi joulunpyhät olivat päällä ja odotin kovasti lahjoja, kenties saisin sen odottamani kemistisetin taikka miniatyyrihöyrykoneen.

    Yht' äkkiä kirkas valo ilmestyi eteeni ja lähestyi minua kohti. Vaikka tapahtumasta onkin kulunut aikaa, koen muistoni tilanteesta edelleen hyvin vahvasti. Sydämeni hakkasi ja penikseni sykki jäykempänä kuin koskaan. Olin kuolla pelosta kun "se" laskeutui lähelleni ja käsieni ulottuville.

    Pienen harkinnan ja kauhun jälkeen kokosin miehuuteni ja ojensin käteni valoa kohti. Näin mitä ihmeellisimpiä kuvioita sen pinnassa ja siihen liittyen, oli kirkkoveneitä ja hämähäkkejä väärinpäin. Lähemmäs päästyäni tunsin eräänlaista pulssia taikka kommunikointia, jonka jokaisen sykäyksen merkitsin kädessäni olevaan muistilehtiöön. Osa sykäyksistä oli hitaita ja osa nopeita. Ajattelin morsea ja muita aakkosia. Vähitellen sykäykset muuttuivat yhä epäsäännöllisimmiksi ja niiden voimakkuus heikkeni merkittävästi.

    Tarkastelin kirkkovenettä muistuttavaa hehkuvaa ilmiötä ja sen lämpö alkoi alkoi viiletä vähitellen. Valoilmiökin materialisoitui halvaksi taskulampuksi, jonka paristo oli hyvää vauhtia hiipumassa.

    Jostain syystä keski-ikäinen viinalta haiseva nainen haahuili metsässä jouluyönä ilman housuja ja minä törmäsin muistilehtiöineni häneen. Ikävä kyllä rouvan sydän ei kestänyt koettelemusta vaan pysähtyi. Joulu yö, juhla yö, kylmä yö.
  7. Otin tietoisesti raflaavan esimerkin osoittamaan, että ihmiset pitkälti valitsevat mihin haluavat uskoa, jos vaihtoehtoja on tarjolla. Viime kädessä uskotaan vasta kun istuminen tekee kipeää eli kun teoreettiset asiat ovatkin konkreettisia.

    Pään työntäminen pusikkoon ei poista ilmiötä, jota ei haluta nähdä. Toisaalta kuvittelemalla ilmiöitä ei saada aikaiseksi kuin yhden korvaparin väliin.

    UFO-ilmiötä vaivaa se ongelma, ettei ole juuri mitään muuta tutkittavaa kuin ihmisten kertomukset. Nämä kertomukset on puolestaan helppo leimata kuvitelmiksi, haihatteluiksi, huomion tavoitteluksi ja harhoiksi.

    Lähdekriittisesti ajateltuna kaikki menneisyydessä kirjoitettu ei ole totta, vaikka se olisi sellaiseksi tarkoitettukin. Arkeologisesti voidaan selvittää tosiasioita, jotka tukevat joitain kirjoitettuja asioita taikka ovat niitä vastaan. Monista asioista ei kuitenkaan jää esiinkaivettavia jäänteitä. Edes nykyisyydessä (lähimenneisyydessä) tapahtuvista asioista ei voida aina sanoa, puhuuko ihminen totta vai ei. Otetaan nyt vaikka tapaus Anneli Auer ja aviomiehensä surma.
    Loppukädessä asioihin uskotaan, todennäköisyydet vain vaihtelevat. Kaikkea voidaan aina epäillä taikka uskoa. Auktoriteeteilla on hyvin suuri merkitys, ketä halutaan uskoa?

    Kun ihminen näkee taivaalla valoilmiön joka ei näytä lentokoneelta, onko hän hullu? Luultavasti ei, koska hän on nähnyt Venuksen, suokaasua ja sääpallon, vaikkakin epäsäännöllisesti liikkuen, kiinteää ainetta olevana ja valoa hehkuen. Kuinka paljon havainnossa on kuvitelmaa ja mitä oikeasti on tapahtunut? Tietenkään tämän ihmisen kertomus, kokemus ja näkemys ei sellaisenaan voi olla totta, sitä täytyy tulkita.

    Yhdysvaltojen presidentti, Jimmy Carter, kertoi nähneensä UFOn. Hän lisäsi, ettei tiennyt mitä se oli, mutta näki jotain mitä ei osannut selittää. Rendleshamin metsässä koettiin kummia 80-luvun alkupuolella, josta everstiluutnantti Halt tallensi ääninauhan. Kenties nämä henkilöt olivat vain hulluja taikka harhojensa vallassa. Tavoittelivat kenties vain julkisuutta.

    Rooman paavi myönsi pedofilian olemassaolon, kenties hän on itse sitä harjoittanut taikka ollut sen uhrina. Mistä hän sen olemassaolon voisi muuten tietää?
  8. Pettää.

    Ei sen silti tarvitse tarkoittaa suhteen loppua. Monet tarvitsevat välillä vähän piristystä. Ei sinun kannata muijaasi asiasta kuulustella, suhteenne toimii paremmin kun nielet asian ja yrität huomioida hänet jatkossa paremmin. Kenties joidenkin asioiden pitää muuttua sinussakin.

    Jos akkasi ei halua sinun kanssasi olla, tulee se pian selkeästi ilmi.
  9. Aino Kassinen ennusteli paljonkin asioita, mutta sattuiko niistä monikaan kohdalleen?

    Tietysti voidaan ajatella, että tietämällä yhden mahdollisen tulevaisuuden, hän on voinut vaikuttaa siihen muuttavalla tavalla.

    Selvännäkijä voisi siten saada selville seuraavan viikon lottonumerot, mutta muuuttaisi tulevaisuutta lottoamalla niillä, koska hän ei olisi alunperin niillä lotonnut. Hän ei myöskään ollut etukäteen nähnyt itseään seuraavan viikon lottovoittajana, joten hän ei voi siten lotossa voittaakaan.

    Tulevaisuus on monien mahdollisuuksien ja todennäköisyyksien leikkikenttä. Kenties jotkut omaavat mahdollisuuden nähdä tulevaisuuteen tietyin edellytyksin ja tiettyjen edellytyksien vallitessa? Mikäli näitä näkemyksiä huomioidaan nykyisessä tekemisessä ja muutetaan käyttäytymistä, muuttuu myös tulevaisuus.

    Ainoa keino varmistua uhkaa maalailevan tuomionjulistajan kykyjen aitoudesta, on jättää hänet huomiotta ja jatkaa niin arjen aherruksessa kuin pyhien vietossakin entiseen tapaan. Mikäli kaikki vihan maljat vuodatetaan hänen ennustamallaan tavalla, oli hän oikeassa ja meidän olisi pitänyt uskoa häntä.

    Päinvastaisessa tapauksessa eli uskomalla häntä ja muuttamalla käyttäytymistämme, muuttuu myös tulevaisuus, emmekä ikinä kohtaa uhkaavia seuraamuksia. Voimme vain huokaista helpotuksesta, että vältimme kaikkeuden koston hiuksenhienosti ja varmasti viimeisen kerran.

    Ennen syntymääsi vanhempiesi kohtaaminen on ollut arpapeliä. Olet syntynyt tietyillä todennäköisyyksillä terveenä taikka elossa, sairaanakin.

    Maailma on täynnä onnettomuuksia, sairauksia ja kuolemaa. Tietyin todennäköisyyksin vältät niitä jonkun aikaa, mutta jossain vaiheessa arpaa heitetään sinusta ja silmäluku ei ole ehkä sinulle otollinen.

    Arpaa heitetään joka päivä, kenties joka hetki. Aina kun teet valintoja tai olet tekemättä taikka aina kun joku toinen tekee valintoja, vaikuttavat ne sinuunkin. Halusit tai et.

    Mikä merkitys Pekka Siitoimella voi olla kaikkeuden arvan heitossa? Saiko hän osakseen suosiolliset silmänluvut? Toiko hän hyvää läheisilleen? Jäätiinkö häntä kaipaamaan? Tekikö hän jotain poikkeuksellisen merkittävää?

    Keksikö hän jotain uutta?

    Olisiko maailma ollut erilainen ilman häntä?

    Totuus on, että suurimmaksi osaksi me ihmiset olemme hyvin merkityksettömiä olentoja. Enimmäkseen meitä ajattelevat, muistelevat ja pitävät yllä läheisemme. Saatamme työmme puolesta vaikuttaa moniinkin yksilöihin, mutta olemme heille silti merkityksettömiä. Toimimme vain asemamme kautta ja sen vuoksi. Todellinen välittäminen ja tunnesiteiden muodostaminen ei kuulu virkakulttuuriin ja olisi oikeastaan lainvastaistakin.

    Mitä alkuperäiseen kysymykseen tulee, miksi Pekasta tuli natsi, ja miksi ei? Mitä ihmiskunta menetti tai saavutti Pekan natsiuden myötä? Kenties tulevaisuudessa häntä ajatellaan erään opin ylläpitäjänä, joka olisi muutoin kuollut ja kokonaan kadonnut maailmasta.

    Nero, hullu taikka hölmö.

    Elämä on arpapeliä.
  10. Hypnoottismagneettinen katse kuulostaa todella eksoottiselta. Magneettisuus tässä yhteydessä taitaa viitata puoleensavetävyyteen, eikä niinkään magneettisuuteen sen perinteisessä mielessä. Hypnoottinen voisi puolestaan viitata unettavaan taikka äärimmäiseen keskittymiseen. Hypnoottismagneettisella katseella ei kuitenkaan tarkoitettane ohittamattomia ja anelevasti katsovia koiranpennun silmiä, vaikka ne herkeämättä kohdettaan seuraavatkin.

    Tässä yhteydessä hypnoottisella taidetaan viitata hypnotisoidun transsitilaan, jossa tämä on erityisen vastaanottavainen johdattelulle eli suggestioille. Magneettisuus tarkoittanee edelleen puoleensavetävää, mutta tämä voima kohdistunee ihmisiin eikä metalleihin.

    Hypnoottismagneettisuus olisi olettamani mukaan siten karismaa. Olisi erikoista jos karisma välittyisi pelkästään katseen välityksellä, joka voi toki olla osa sitä ja olennainenkin sellainen.

    Olen aina mieltänyt, että henkilön viehätysvoima ja kyky vaikuttaa muihin ihmisiin ei riipu pelkästä katseesta vaan on laajempi kokonaisuus. Toisaalta ihmisessä saattaa olla hyvinkin paljon karismaa pelkän äänen perusteella. Pelkkä äänen tuottaminen ei kuitenkaan vetoa ihmisiin tunteellisesti, paitsi ehkä vauvan itku ja voihkimisen äänet.

    Kyky saada kuuntelijat kokemaan tunteita on karisman muoto, jolla voidaan vaikuttaa ihmisiin hyvinkin paljon. Puhe-esitystä katsova haluaa nähdä esiintyjässä elehdintää, joka tukee puheen tunteisiin vetoavaa vaikutusta. On selvää, ettei elehdinnän tarvitse olla käsillä huitomista taikka kärrynpyörien heittämistä. Se voi olla tiettyjen hyvinkin pienten kasvonilmeiden esittämistä sopivissa kohdissa. Äänenpainot ja -voimakkuus esittävät kuitenkin merkittävää osaa yleisöön vetoamisessa.

    Yleensä kuulijat ovat vastaanottavaisia sanomalle ja sitä tukevien tunteiden välitykselle jos he ovat myötämielisiä sanomalle. Toisin sanoen kuorolle on helppo saarnata. Jos kuulijat ovat epävarmoja, karismaa omaava puhuja valaa heihin esiintymisellään uskoa tiettyyn mahdollisuuteen. Jos tulevaisuuteen liittyy uhkia, nostattaa puhuja kuulijoissaan rohkeutta omalla uhmakkaalla esiintymisellään.

    Jos joku on varma asiastaan ja saa muutkin uskomaan siihen, on henkilössä karismaa eli hypnoottismagneettista vaikutusta. Miten karisma voisi olla pelkästään katseessa, en tiedä. Minusta silmätönkin ihminen voi vakuuttaa kuulijansa ja katsojansa.

    Mikäli haluaa kehittää taitojaan ihmisiin vaikuttamisen alalla, kannattaa perehtyä esiintymistaitoon eikä mihinkään katseenkeskittämissalatieteisiin.
  11. Ufosieppaukset on luettu ja sen kirjan perusteella on vaikea uskoa ufoihin saati sieppauksiin.

    Mitä sieppauksiin tulee, tapaus "Betty ja Barney Hill" on vielä jossain määrin uskottavuuden rajoissa, mutta kirjassa esitetyt kertomukset sieppauksista keskellä kaupunkia, kerrostalosta ja nukkuvan puolison vierestä, saavat uskomaan muiden selitysten olevan ainakin useimpien ilmiöiden taustalla.

    Erilaiset hallusinaatiot, unihäiriöt kuten unihalvaus ja mielenhäiriöt selittävät omassa sängyssä tapahtuvat yölliset sieppaukset paremmin kuin toisista maailmoista tulevat tutkimusmatkailijat, jotka tahtovat ronkkia kehon aukkoja ja ovat äärimmäisen kiinnostuneita lisääntymiseen liittyvistä elimistä.

    En voi kuin ihmetellä tapaa millä nämä keholliset tutkimukset suoritetaan, koska monissa tapauksissa vaikuttaa, että sieppaus on tehty aineellista kehoa liikuttamatta. Sieluunko ne niitä reikiä poraavat?

    Kenties kaiken tämän fyysisen maailman yli ulottuu jotakin toistaiseksi tuntematonta. Olipa se "yliulottuvuus" mitä tahansa, olisin jokseenkin pettynyt jos siellä ihmistä kohtaan tunnettu mielenkiinto liittyisi pitkälti vain sukuelimiin ja olennaisena kanssakäymisen muotona olisi erilaisten esineiden tunkeminen tämän takapuoleen.
  12. Paranormaalien ilmiöiden tutkimusta voi vaikeuttaa seikka, että paranormaalia ilmiötä voi olla vaikea määrittää. Yleensä paranormaaleja ilmiöitä vaivaa myöskin tuloksien toistamattomuus samanlaisten olosuhteiden vallitessa.

    Esineiden selittämätön katoaminen voitaisiin ehkäpä katsoa paranormaaliksi ilmiöksi. Apurahojen selittämätön katoaminen voisi siten olla sekä tutkittava ilmiö että tutkimuksen lopputulos.

    Olen täysin vakuuttunut, että apurahat saataisiin katoamaan yhä uudelleen ja aivan yhtä selittämättömästi kuin ensimmäiselläkin kerralla, myönnettiinpä niitä kuinka monta kertaa tahansa.
  13. Joku voisi epäillä koko pedofilian olemassaoloa. Minua ei ole koskaan seksuaalisesti hyväksikäytetty lapsena enkä ole koskaan nähnyt yhdenkään lapsen tulevan sillä tavalla hyväksikäytetyksi. Minulle on käsittämätöntä, että kukaan voisi tehdä sellaista, joten järjellisesti ajatellen sitä ei pitäisi ilmiönä olla lainkaan olemassa.

    Lähes aina hyväksikäyttöepäilyt perustuvat yhden ihmisen kertomuksiin, jotka on voitu antaa vaikkapa hypnoosissa. Aina epäillyistä teoista ei saada edes oletetun uhrin kertomusta vaan epäilyt perustuvat tämän oletetun uhrin oireiluun eli tietynlaiseen käyttäytymiseen taikka sivullisen kertomuksiin.

    Fyysiset todisteet voivat olla tekaistuja taikka itseaiheutettuja. Tieteellisesti ei ole voitu todistaa yhdenkään hyväksikäytön tapahtuneen vaan tutkimuksissa päädytään vain tiettyihin mahdollisuuksiin ja todennäköisyyksiin. Monet tarinat lapsien hyväksikäytöistä ilmenevät vasta oletettujen uhrien tultua täysi-ikäisiksi. Mitä merkitystä voidaan antaa kertomuksille kenties vuosikymmenien takaisista tapahtumista?

    Ihmisistä voidaan olettaa, että he haluavat julkisuutta taloudellisten etujen saamiseksi. Pelkkä huomiohakuisuus ilman taloudellista hyötyä taitaa olla vain jokin mielisairauden muoto. Miksi joku haluaisi vain kertoa omista kokemuksistaan?

    Pedofiilikeskustelua riivaavat jatkuvat salaliitto-epäilyt puolin ja toisin. Milloin asioita salaillaan ties minkä toimesta ja halutaan paljastaa ties mistä syystä. Aiheesta on kuitenkin kehittynyt tietynlainen teollisuus, joka toimii omalla painollaan riippumatta siitä, onko pedofiliaa oikeasti olemassa vai ei?

    Arkistoissa on raportoituja tapauksia tuhansia ja taas tuhansia. Voimme antaa kaikille näille raportoiduille kertomuksille juuri sen arvon mikä niille kuuluukin.
  14. Kuka on pahempi toistaan ja heittää ensimmäisen kiven? Läheiseltään varastanut, äitinsä puukottanut, isänsä hakannut, siskonsa raiskannut. Ehkäpä voimme ajatella asiaa toisella tavalla. Läheisensä raiskannut, äitinsä hakannut, isänsä puukottanut ja siskoltaan varastanut?

    Keitä ovat rikosten uhrit?

    He ovat kaikki jonkun lapsia, isiä, sisaruksia, läheisiä taikka äitejä.

    Mikä tekee teistä kelpoisia valitsemaan kostonne kohteen?

    Kenties yksilö on raiskannut jonkun sukuunsa kuulumattoman, varastanut jotain tällaiselta tai pahoinpidellyt sellaisen? Tekeekö se ihmisestä jotenkin paremman kun teko kohdistuu vähemmän läheiseen?

    Älkää toivoko muille ankarampaa kohtelua kuin olette itse samoista teoista saaneet.

    Mikäli minä saisin ja voisin päättää, monessakin tapauksessa käveltäisiin vain yhteen suuntaan tuomion julistamisen jälkeen, eikä kävely pahemmin jalkoja rasittaisi.
  15. Voimme olla montaa mieltä näille palstoille kirjoittelevista henkilöistä ja heidän vaikuttimistaan, kuten myös pyrkimyksistä ja kertomuksiensa todenperäisyydestä. Näistä ja aiheisiin liittyvistä tosiasioista voitaisiin kustakin väitellä maailman tappiin asti eikä kukaan saavuttaisi sillä mitään. Inttämällä yhtä näkemystä, ei väittelyn toinen osapuoli ikinä muuta omaansa.
    Minä näen nämä kummitusasiat kulttuurillisesti ja uskonnollisesti kenties kaikkein vanhimpana ihmisiä yhdistävänä tekijänä. On vain harvoja niin sanottuja alkuperäis- tai luonnonkulttuureja, jotka olisivat täysin ateistisia. Joitain alkukantaisia heimoja tiedetään olevan, joilla ei ole minkäänlaisia jumalia taikka joiden maailmankäsitykseen ei kuulu lainkaan henkiolentoja.
    Yleisihmisyyteen kuuluu näin joko biologisesti taikka kulttuurin kautta oppimalla taipumus pitää yllä henkiolentoja maailmankatsomuksessaan. Tämä taipumus ei välttämättä ole arjessa tiedostettu ominaisuus, mutta varsinkin läheisen kuoleman jälkeen havaitaan kokemuksia yhteydenotoista kuolleen osapuolen taholta. Monissa kulttuureissa esi-isien henkien tyytyväisenä pitäminen onkin muodostunut varsinaisiksi uskonnollisiksi riiteiksi.
    Eläimien on havaittu todisteellisesti ymmärtävän syy-ja seuraussuhteita tavallaan. Pavlovin koirien kehot ehdollistettiin reagoimaan jo pelkän lampun syttymiseen, kuten ne reagoivat aiemmin ruuan näkemiseen tai syömiseen. Ihminen on epäilemättä älyllisesti vähintäänkin yhtä kyvykäs muodostamaan syy- ja seuraussuhteita ympäristöstään kuin koira.
    Arkielämässä tapahtuu loppujen lopuksi hyvinkin paljon selittämättömiä asioita, emmekä kiinnitä niihin mitään huomiota, koska kukaan muukaan ei sitä tee ja emme itse asiassa edes huomaa niitä. Asia on aivan eri kun valot sammuvat ja alamme käyttää pääasiassa muita aisteja kuin näköämme. Ihmistä ei ole tarkoitettu kohtaamaan uhkia pimeässä. Meidän tulisi silloin nukkua hyvässä ja luotettavassa seurassa.
    Oleminen yksin ja pimeässä on epämiellyttävä kokemus useimmille, eikä meitä ole siihen tarkoitettukaan. Mikäli emme koe oloamme täysin tyytyväiseksi ja turvalliseksi, alamme kuvitella kaikenlaisia uhkia. Nykyään nämä uhat eivät liity petoeläimiin taikka vihollisiin. Kuitenkin tämä uhan tunne on olemassa ja sille keksitään tekijä vaikka aineellisesti olemattomasta ja näkymättömästä. Näin on aina tehty.
    Voitaisiin ehkä sanoa kaikkien uskontojen kumpuavan pimeän pelosta ja pelon kumpuavan ikiaikaisesta historiasta. Toisaalta voitaisiin sanoa, että ihmisillä on tarve pelätä.
    Kuinka olisi ikinä ollut kuolemaa uhmaavia sankareita jos ei olisi toimintakykyä tilanteessa, joka on omiaan tuottamaan vain silmitöntä kauhua ja kuolemanpelkoa? Kenties olemattoman pelkääminen on vain henkinen keino valmistautua oikeaan kauhuun, kuten ensimmäisen maailman sodan juoksuhautoihin, taisteluihin ja kaasuaseisiin.
    Kenties kaikki sodat ja muut maalliset kauhut ovat vain inhimillistä pelkoa ja yliluonnollisen kokeminen on ylimaallista kauhua. En vain ymmärrä mitä pelottavaa ja kauheaa liittyy peiton vetämiseen nukkuvan päältä? Jos peittoa olisi vetänyt nukkujan äiti, ei hän kenties pitäisi tilannetta kovinkaan pelottavana. Mitä korvaan kuiskutteluun tulee, voidaan se tietysti kokea ahdistavana kuiskuttelijasta riippuen.
    Tarkoitin edellä mainitulla kertoa, että mistään todellisesta uhasta ei ole kysymys. Olkoonkin ettei kyseisille ilmiöille löydy selitystä nykyisen tietämyksen perusteella, ei tarkoita ettei ilmiö voisi olla fyysisen maailmankaikkeuden piirissä.
    Ilmiötä vastaan voi kannattaa yrittää taistella kaikilla mahdollisilla tavoilla, mutta kuinka paljon kannattaa panostaa siihen, ettei peitto vetäydy nukkujan päältä taikka korvaan kuulu supatusta, ovet aukene itsestään taikka murinaa kuulu ovelta?
    Nähdäkseni mistään näistä tapahtumista ei ole ollut mitään haittaa kenellekään, mutta jotkut vain pitävät nukkumisesta viileässä ja toiset lämpimämmässä.
  16. Täytynee pukea ymmärrettävään sanamuotoon.

    Mikä teissä vankimiehissä viehättäisi homomiestä?

    Jos ette ole ihmisiksi ja tarjoa jotain, eivät hekään tarjoa mitään teille.
  17. Ihana laulu, kiitos.

    Olen jäänyt vähän ulkopuolelle.
  18. Miehillä on tarpeita.

    Naisillakin on niitä, mutta he onnistuvat toimimaan niiden kanssa lehtiä lukemalla ja telkkaria katsomalla.

    Mitä on seksi? Miehen tarkoituksenmukaisen elimen asiaankuuluvaa huomioon ottamista rytmikkäällä hierovalla liikkeellä joko yksin, kaksin taikka ryhmässä.

    Ihmisiä voi alistaa. Nöyryyttäminen on alistamisen onnistunein muoto. Kukaan ei voi olla nöyryytettynä ja alistettuna toisen yläpuolella. Mikä voisi nöyryyttää miestä enemmän kuin alistuminen naisen rooliin?

    Huomio kertoo ehkä jotain naisen asemasta yhteiskunnassa?

    Mitä homoihin tulee, miksi kukaan heistä haluaisi juuri sinun takamustasi, vaikka sitä olisi tarjollakin?

    Kysyntä ja tarjonta ollee lakina niin muurien sisällä kuin ulkopuolellakin.
  19. Vuollottajalle kiitos.

    Murresanasto on kuvaavaa ja elävää, kirjakieli puolestaan jäykkää ja tekemällä tehtyä johdannaisuutta.

    Anteeksi että kärjistin asiaa ehkä anteeksiantamattominkin keinoin. Pidän murteita arvossaan. Siinä missä Amerikassa murhattiin alkuasukkaita 150 vuotta sitten, samalla tavalla meillä murhataan kieliä. Omia kieliämme, omaa puhettamme, sitä ihan oikeata kieltä.

    Kirjakieli on Suomen kieli, mutta tunteet eivät sillä välity. Suomalaisten kieli on murre. Väinö Linna ymmärsi asian ja teki ainoan oikean ratkaisun, murteiden käyttäminen on ainoa tapa välittää viesti sellaisena kuin se on lähtenyt.

    Linna on sodan aikaisessa yksikössään kuullut monia murteita ja hän ei halunnut vain raportoida tapahtumia. Hän halusi tuoda menneiden sukupolvien tunteita ja vaikeuksia julki. Miehet tai kukaan ei kärsi kirjakielellä vaan omalla kotikielellään. Kukaan ei kuole vieraskieliset fraasit huulillaan. Jokainen haavoittunut huutaa äitiä taikka Jumalaa omalla kielellään ja murteellaan. Se oli osa sitä vapautta minkä vuoksi kukin taisteli.

    Myönnän, olen törnäke ja äekyläkin, mutta kuinka pian olen vain turhantärkeä näsäviisastelija?

    Toisaalta kaikki kehittyy, niin yhteiskunta kuin sen sisällä puhutut kieletkin. Kun kieli on elänyt elämänsä, kuinka pitkään sitä tulee elvyttää ennen kuin sen annetaan kuolla?
  20. Maailmassa elää tällä hetkellä yli seitsemän miljardia ihmistä. Voisimme kaikki muodostaa jonon ja seistä kiinni toisissamme ja jonon pituus vastaisi matkaa maasta kuuhun ja ja takaisin monta kertaa.

    Emme voi kaikki elättää itsiämme samalla tavalla kuin tuhansia vuosia sitten. Elämme kaikki varsin suuriksi kasvaneissa yhteiskunnissa ja selviytymisemme riippuu niiden elinkelpoisuudesta.

    Rahatalous on oikeastaan nykyisen globaalin väestömäärän kannatuskyvyn edellytys. Tarvitsemme hyvin pitkälle erikoistunutta osaamista ja yhteiskunnallista työnjakoa. Yhdessä maailman kolkassa tuotettuja nauriita ei kuljeteta helposti toisaalle, missä öjy tuotetaan, jota nauriidenkin kuljettamiseen tarvitaan. Siellä missä öljy tuotetaan, ei kasva nauriita tai mitään muutakaan.

    Raha on arvostuksen väline, sillä mitataan kysynnän ja tarjonnan eroa. Haluttu ja tarvittu asia on arvokas, siitä ollaan valmiita maksamaan reilusti enemmän kuin sen tuottamisen kustannukset ovat. Päinvastaisessa tapauksessa kukaan ei välttämättä ole halukas maksamaan mitään.

    Rahatalous kehittyy ihmisten myötä kuten kaikki tekee. Rahatalouden nykyiset muodot ja mahdollisuudet eivät välttämättä enää tue, kannusta taikka kasvata ihmisen elinkyky- taikka elinkeinomahdollisuuksia.

    Markkinoilla on aina on haluttu etsiä etua keinoilla, jotka eivät ole eettisesti millään mittapuulla puolustettavissa. Näillä keinoilla on yleensä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Jossain vaiheessa sietämätön substanssi valuu reunojen yli ja yhteiskunnallinen asetelma järjestetään uudelleen. Yleensä kehitystä ei vastusteta vaan pikemminkin vanhat käsitykset vaihdetaan väkivaltaisesti uusiin. Aika näyttää ovatko ne parempia kuin aiemmat.

    Haluaisimmeko ikinä elää ilman rahaa?

    Mitä tulee mainitsemiisi kymmeneen laskutoimitukseen, ne ovat toimineet 5000 vuotta. Kenties 5000 vuoden kehitys on vasta-argumenttina ajatuksiisi. Onko ihmiskunta saanut hyötyä rahasta ja tavoista laskea sitä viimeisen 5000 vuoden aikana? Olisimmeko saavuttaneet kaiken nykyisen ja vähäisemmillä haitoilla ilman rahaa ja tapoja laskea sitä mainitsemillasi peruslaskutoimituksillä?

    Mitä tulevaisuuden ennustamiseen tulee, osaamme ainakin ennustaa miten raha liikkuu. Hörhöilystä poiketen, rahan liikkuminen noudattaa tiettyjä taloudellis-matemaattisia lakeja. Ihmiset eivät yleensä haaskaa omaisuuttaan, ovat varovaisia ja välttävät riskejä, etsivät ja odottavat tuottoa sijoitukselleen.

    Mitä aloitukseen tulee, haluaisin lisäselvitystä alistamisen käsitykseen. Kuinka oravannahkojen taikka simpukankuorien laskeminen on alistanut meitä ihmisiä viimeiset 5000 vuotta?

    Mitä laskutoimituksiin tulee, niissä on yleensä muuttujia. Voisimme kenties määrittää huomispäivän kulun matematiikkaa käyttäen jokaisen yksilön osalta. Meillä on vain 7 miljardia muuttujaa.

    Yleisiä lainalaisuuksia noudattaen voimme todeta että suurin osa heistä nousee herättyään jaloilleen ja tyhjentää piakkoin rakkonsa. Pian sen jälkeen he etsivät itselleen jotain syötävää ja lähtevät yhteisöllisiin velvollisuuksiinsa. Iltaan mennessä lähes kaikki ovat palanneet läheistensä luokse aterioimaan ja nukkumaan. Jotkut onnelliset saavat ehkä seksiä päivän kuluessa joko omalta vaimoltaan taikka joltain toiselta.

    Kaavoja on niin monenlaisia, joistain on onneksi jotain hyötyäkin.
    21. 243 / 261
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt