Vapaa kuvaus

Aloituksia

138

Kommenttia

5484

  1. Keskitysleiri ei ole mikään murhaleiri. Sitä kutsutaan keskitysleiriksi taikka internointileiriksi siksi, että sinne on keskitetty tietyntyyppisiä leiriasukkaita, joiden vapauksia on rajoitettu. Kyseessä ei ole vankileiri, koska asukkaat eivät ole tuomion saaneita vankeja ja ole sen vuoksi kärsimässä vapausrangaistusta. Syy internoimiseen on yleensä valtion turvallisuus. Katsotaan olevan parempi vaihtoehto, että leirin asukkaat ovat koottuna yhteen paikkaan valvonnan alle, kuin että heidän annettaisiin liikkua ja olla vapaana ilman valvontaa.
  2. Laskelmani oli tarkoituksellisesti yliampuva. Voimme ottaa kansalaispalkaksi 1000 euroa. Tämä on 5 miljardia kuukaudessa. Vuodessa se tekee 60 miljardia. Valtion tulot ovat nykyisellä verotuksella noin 80 miljardia. Terveydenhuoltoon menee 27 miljardia ja sosiaaliturvaan 21 miljardia. Valtion tuloista 33 miljardia tulee tuloveroista, liikevaihtoon perustuvista veroista tulee 25 miljardia.

    Jos valtion menoja lisätään 60 miljardia, mistä otat rahat? Voidaan tietysti ajatella, että lisääntynyt raha lisää kysyntää, jolloin raha palaa valtion kassaan lisääntyneenä liiketoimintana. Jos lopetetaan täysin kaikki muu julkishallinnon toiminta, paitsi sosiaaliturva ja terveydenhoito, ja maksetaan jokaiselle kansalaiselle tonni kuukaudessa (tarvitsisi hän sitä tai ei), olisivat valtion menot 110 miljardia. Jos laitat 60 miljardia tuotteisiin, josta maksetaan veroa 25 %, saat takaisin 20 miljardia.

    Luonnollisesti, jos annat tonnin lisää tuloa kaikille, nostaisi se veroprosenttia veroprogression mukaisesti. jolloin enemmän tienaavat maksaisivat takaisin vähän enemmän. Näin valtiolle palautuisi 60 miljardista ehkä 20-30, mikä on rohkea arvio. Mutta tämä on tietysti kaikki pois siitä kulutukseen menevästä määrästä. Nyt kulutukseen laitetaankin enää 30 miljardia, josta saadaan alveina takaisin 12. Viivan alle jää edelleen 20 miljardia miinusta. Laskelma täsmää, jos kaikki muu sosiaaliturva lopetetaan, ja jokaiselle maksetaan tonni. Paitsi, että kaikki muu valtion toiminta jäisi toteuttamatta, joka on noin 30 miljardia.

    Mitä järkeä on siis alkaa maksamaan kaikille kansalaisille ylimääräinen tonni, kun se tonni voidaan valikoidusti maksaa niille, jotka sen tarvitsevat. Toki se valikointi vaatii byrokratiaa, mutta hallintokin on palvelu.
  3. Eihän kansalaispalkka tietenkään edellytä mitään täydellistä automaatiota, ainoastaan poliittisen päätöksen. Se ei siis edellytä minkäänlaista automaatiota eikä tekoälyä sen enempää kuin maalaisjärkeäkään.

    Jos hyvinvoinnnin saa pelkästään sillä, että kansa saa rahaa, miksei kansalaisille jo nyt makseta 5000 euroa kuukaudessa. Se olisi 25 miljardia kuukaudessa ja vuodessa se tekisi 300 miljardia. Jos sillä talous elpyisi, voitaisiin lakkauttaa kaikki muut valtion menot paitsi minimaalinen byrokratia ja maanpuolustus. Jokainen maksaisi itse niin teveyskulut kuin muutkin menot yksityisille palveluntuottajille. Voisimme ajaa julkishallinnon alas.

    Puolustusbudjetti on tälle vuodelle noin 6,5 miljardia, mikä olisi noin 2 % veroa kansalaispalkkaan. Jäisi vielä 4900 euroa käteen.

    Suomen valtion velka on 175 miljardia, eli vähän reilu puolet vuotuisen kansalaispalkan määrästä. Jos laitetaan sille 100 vuoden maksuaika, on se korkoineen ehkä 6 miljardia vuodessa, joka voidaan verottaa kansalaispalkasta. Eli käytännössä 5000 euron kansalaispalkasa jää kullekin käteen 4800 euroa.

    Valtion kokonaistulot ovat noin 75 miljardia vuodessa, joten kansalalaispalkan kattamiseen pitäisi ottaa vuosittain 225 miljardia velkaa.

    Tätä velkaa pitäisi lyhentää uskottavalla määrällä, joten 225 miljardista maksetaan korkoina ja lyhennyksinä takaisin 5 prosenttia vuosittain eli 11 miljardia. Velan lyhennnys ja korot nostavat veroprosenttia 18 prosenttiyksikköä eli ollaan 22%:ssa. Valtio ottaa siis 5000 euron kansalaispalkasta 1100 euroa. Jäljelle jää 3900.

    Kansalaispalkasta menisi korkojen ja lyhennysten lisäksi myös nykyisen suuruiset verot, noin 25 %, jolloin veroaste olisi 43 %. Rahaa kansalaispalkasta jäisi käteen 2850 euroa kuukaudessa.

    Tällä maksaisit kaikki kulusi ilman mitään valtion taikka kunnan apua. Kaikki palvelut olisivat yksityisiä ja kilpailutettuja. Päivähoidosta perittäisi täysi hinta, kuten koulustakin. Vakuutuksia voisi tietysti ottaa sairastumisen ja tapaturman varalta, kuten myös työttömyydenkin, mutta niitä pitäisi maksaa jatkuvasti. Luonnollisesti, jos vakuutusyhtiö menisi konkurssiin, menettäisit maksamasi rahat.

    Kansalaispalkka tulisi tietysti jo maksettavan palkan lisäksi, mutta jos koko julkinen sektori lakkautetaan, olisi työttömiä 600 000 lisää. Tämä olisi neljännes koko työvoimasta, mikä aiheuttaisi ongelman verotukseen, eli veroja pitäisi korottaa. Enää ei riittäisi entinen 25%, vaan veroaste nousisi ehkä neljänneksen, jolloin oltaisiin noin 60 prosentissa. jolloin kansalaispalkasta jäisi käteen 2000 euroa.

    Työttömiä olisi reilu miljoona. Ja työpaikkansa ehkä pitää vajaa pari miljoonaa kansalaista, jotka siis tienaavat sen kansalaispalkan oman palkkansa päälle.

    Kansalaispalkka siis toisi ennestään vahvasti pärjääville työllisille lisää tuloja. Se antaisi noin 2000 euron tulon jokaiselle kansalaiselle, mutta se lopettaisi julkisen sektorin palvelut kokonaan.

    Luonnollisesti kaiken julkisen sektorin toiminnan yksityistäminen tuo lisää verotuloja ja työllistää kansaa. Mutta jos se julkisen sektorin yksityistäminen tapahtuu vahvasti automatisoiden ja tekoälyttäen, ei se työllistäisi entistä määrää, mutta sen maksut asiakkaille tuskin paljoakaan vähenisivät kilpailun myötä, kun tietty kilpailutasapaino on saavutettu.

    Talouskasvu loisi ehkä työpaikkoja, mutta käytännössä kasvu olisi julkisen sektorin korvaavissa yksityisissä palveluissa. Vajaan kahden miljoonan työllisen joukosta reaalista ostovoimaansa lisäisivät jotkut, mutta valtaosalla se pysyisi ennallaan taikka vähenisi, johtuen julkisen sektorin yksityistämisestä. 2000 euroa/kk ei riittäisi mihinkään, joten pelkällä kansalaispalkalla elävien olisi mentävä töihin, ja mitä muuta työtä olisi tarjolla kuin palvelua. Siis käytännössä mennä palvelemaan niitä, joilla on varaa palvelijaan.
  4. Työtön ja lämmin ulosteläjävertaus hieman ontuu, tai oikeastaan ei kulje lainkaan, ellet sitten hakenut töihin vesi- viemärilaitokselle. Jos koit työnhakemisen nöyryyttäväksi ja sait siitä huolimatta tai juuri siitä syystä paikan, olisi parempi nimitys kohdallasi narri taikka aasi. Ei lämmin läjä ulostetta.