kawe

kawe profiilikuva
Joulu 2024
Liittynyt 11v sitten
50 aloitusta · 865 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Aika ronskistikin - äijämeinigillä - puolisot toisiaan nimittelevät. Kun siinä säilyy huumori,mitä molemmat sietävät, ollaan jossain rajoissa, eikö......
Tematiikka lienee suo, kuokka ja Jussi - periksiantamattomuus´ko?
Meissä (60+) pitäisi olla arvoliberaaleja, mutta myös arvokonservatiivisesti ajattelevia ja ennenkaikkea toimivia. Useimmat olemme kuitenkin isovanhempia joiden tekemisillä on - vaikkei uskoisi - merkitystä tapakultuurin siirtämisessä. Toki seuraavat polvet toimivat tämän päivän mukaisesti, mutta arvolataus on henkisenä perintönä. Tarkoitan sitä, että meidän nuoret aikuiset olisivat ns. jalat maassa olevia järkeviä aikuisia omassa elämässä, sekä turvallisia nykyaikuisia lapsilleen.

Pahoittelen aiheesta poikkesin, - maalla kasvoin metsän lähellä ja suotakin siellä oli.
*voihyvätavaton,., - metsissä keräilin kasveja herbarioon ja suolta lakkoja - opiskelen harrastuksekseni vieläkin - tietääkseni etten tiedä - tuo että me maalla kasvaneet emme ymmärrä mistään mitään on hyvin loukkaava yleistys.
Aloitukseen -----------
Madeiralla siellä vuorien keskellä on kylä, joka oli eristyksissä pitkään, olivat paenneet sinne jonkin sodan aikana. Nyt tie on perille asti.
Heistä näkee ne geneettisen perimän virheet sekä henkisessä, että fyysisessä olemuksessa jotka seuraavat liian läheisten yhteisissä lapsissa - useampi sukupolvi. Virheet eivät periydy, kun toisena osapuolena on täysin erilainen geneettinen perimä.

Jos olisimme nyt nuoria, kuka tästä porukasta olisi seksuaalisesti kiinnostunut lähisukulaisistaan, Joku tolkku ja raja ennen ihmiskunnan lopullista tuhoa useastakin näkökulmasta.
Tuo että samaistuminen tapahtuu myönteisen huumorin kautta menee kuin häkä meihin, se on sitä parasta terapianaurua.
Leikola on ollut täälläkin, en tosin silloin päässyt,...........
Live on live sitä ei voi korvata
Oikeassa olet siitä on jo 4-vuotta, silloin se pv oli 7.4-12
Vuodet kiitää, eikö
Pikkuveli kuoli -59 ja isoveli 3v sitten
Aloitukseen ........
Olin 8v, kun 1v pikkuvaljeni kuoli - muistan vuosikymmenten jälkeenkin hautajaispäivän ja sen kun pikkuinen arkku suljettiin kolahtaen. Hautaan heitin kokkareen jäistä multaa, pakkasta oli yli 30 astetta.
Veljeni kuoli 3 vuotta sitten pääsiäis lauantaina 7.4-13, olimme sairaalassa hänen luonaan -
Kuolema varmasti pelottaa, siis miten se tapahtuu, onko se tuskallista ja miten sen tiedon että kuolee henkisesti kestää.
Pohdin sitä itsekin, yritän myös muodostaa jotain teoriaa mitä ja missä muodossa fyysisen olomuodon jälkeen. Kaiketi ihmismieli haluaa pitää yllä toivon tms.eikö
Suomen talouden tilasta puhui Ykkösaamun haastattelussa Jan Vapaavuori niin, että on helppo olla samoilla linjoilla, kun kehitystä olen vuosia seurannut.
Meillä päätökset, jotka on jo hyväksytty pyritään milloin minkäkin teorian, lakikysymysten, iänikuisten vastustusten kautta vesittämään ja taas aloitetaan alusta esim. kuntauudistus ja varsinainen murheenkryyni SOTE uudistus, Jotka ovat rakenne uudistuksia, eli vallasta on myös kyse ja äänestäjistä.
Mielestäni useampi oikein hyvä malli on jo ollut framilla, voidaan sanoa että rahaa palaa ja kehitys junnaa paikallaan, kun näyttää edelleen olevan opposition agendan keskiössä kaiken torppaaminen jota media hehkuttaa - eli pitää negaatiota yllä. Vaikka ketkä hoitaisivat keskeisiä ministereiden salkkuja sama meno Eduskunnan salissa jatkuu, Varmasti turhauttaa pääministeriä, jonka työpaine tällä hetkellä todella hurja, työmaana koko Eurooppa ym.
En lukenut ketjua- liian pitkä.
Nythän Alkot ovat jo muiden liikkeiden lähellä - ostoskeskuksissa- eli ei tarvitse siirtää autoa ym.
Jos viinit ja vahvemmat oluet siirtyvät ruokakauppoihin valikoimat pienenevät (tilan puute) Jos Alkojen määrä vähenee tai ei kannata- tai jos ruokakauppojen kyykkyviinit eivät myy- ollaan tilanteessa jossa Tallinna vetää vielä paremmin kuin nyt.

Alko on erikoisliike ja hyvä sellainen, myyjät asiantuntijoita - hyvä palvelu. En kannata viinit ruokakauppoihin aatetta.
Tarkoitan, sitä, että maatalous on ollut yritystoimintaa ja onnistuu nytkin kun yrittäjät saavat työstään sen palkan mikä heille oikeasti kuuluu. Meillä on se huono maantieteellinen asema - vielä - että saamme vain yhden sadon, kun kilpailijat saavat kaksi etelämmässä enemmin, tilakoko kompensoi ja se mitä missäkin tuotetaan ym. ym.
Nyt alkaa onneksi tapahtua, oikasti bönden hyvksi. ovat ansainneet sitovaa rankkaa, mutta vapaata työtä, arvostan korkealle - siellä lapsuuden olleena.................
Kyllähän sitä voi spekuloida moneltakin kantilta maamme viljojen ym. keskeisten elintarvikkeiden tuotantoa, mutta jos tuottaja-yrittäjät saisivat työtuntien mukaan palkkaa, eikä heidän toimintaansa kompensoitaisi tuella - ruoka olisi niin kallista että ihmiset ostaisivat vain LIDLstä.
Kun nyt jäisivät monet välikädet pois ja myös tuet - kilpailutilanne edes hiukan tasaantuisi eurooppalaisiin tuottajiin nähden, eikö. Palattaisi entiseen yrityskulttuuriin, kun nyt jo tilojen koot mahdollistavat koneineen määrällisesti korkeamman tuotannnon. On vain löydettävä ratkaisu tuottajahinnoille, eli byrokratia pois, kuluttajat maksaisivat mielelllään tekijöille, Kaupat hoitavat kyllä oman osuutensa kilpaillen keskenään, mutta ei enää tällä formaatilla.
Tulevaisuuden ennuste - olosuhteiden muutoksen kautta - tulee vain paranemaan täällä.
xx9
Miksi pitäisi ikäänkuin luopua - esim. ikään vedoten- siitä mahdollisuudesta, että tähtihetket ovat nähty tai koettu?
Mielestäni elämänkokemuksemme on armollinen ja auttaa näkemään oleellisen - myös ne pienetkin onnen hetket, eikö
Kyynisyys on masennuksen renki, kuin eriarvo on yhteiskunnassa terrorismin pesämuna.
Olet niiiin oikeassa
Ketjussa on monia, myös omaan, kokemusmaailmaani liittyviä onnen hetkiä.
Mielestäni vuosista muodostuu kuin nauha, johon elämä pujottaa niitä täydellisiä helmiä. Huikealta tuntuu, että olen neljän ihmisen mummi, tittelistä olen hyvin ylpeä.
Suurta mielihyvää tuottaa se, että voin olla aika-ajoin tukena ihmisille ns. elämän mutkakohdissa, perustuu vastavuoroisuuteen. Keskustelusta tulleen seesteisen olon lasken onnen tunteeksi sen voimia antavan vaikutuksen vuoksi.
Aloitukseen sen verran, että pidin kovasti seuraelämästä puolin ja toisin ystävien ja joidenkin sukulaisten kanssa. Vuoden aikana useammat pohdintaa vaatineet tarjoilut ym.
Nykyisin järjestän vain pikkujoulun kodissani ja vien muualle tarjottavaa sekä viiniä euroopan alueelta - juuri talouden-, hiilijälkien takia. Sillä, että ostamme täältä on suuri merkitys viinien tuottajille, voivat kehittää laatuaan ym. Pidän espanjalaisista punaviineistä, valkoviinejä löytyy useastakin maasta oikein kelpoisia.
Hyviä ruokavinkkejä ketjussa, kiitos niistä...............
Meidän eromme johtui objekti-termin tulkintaerimielissydestä, sehän on monellakin tapaa riskaabelia, ruuhkauttaa ajankäytön, kuormittaa, stressaa useita ihm,isiä - Kohdaltani lähdettäväksi jäi, ¨¨elämä on tässä ja nyt ja se riittää ¨¨- kevyttä sietää.
Eli mitä opiksi, ei mitään, kun jokainen kulkee polkunsa vastuunsa valiten.
On varmasti mahdotonta, että jokin aikakausi ns. historiallisesti (kirjoitettu historia) olisi objektiivinen näkemys kulloistenkin olosuhteiden dokumentoinnissa.
Jos ja kun vaikka kirjaajalla oli vatsavaivoja (yleistä ) saattoi oikaista ja niin jäi jotain tärkeää kokonaan pois tai tuli väärä kuva koko aiheesta.


Jos nyt pohdimme taaksepäin vain muutama sukupolvi emmehän me tiedä toiminnan motiiveja kuin vallesmannin ja kirkonkirjojen merkintöjen perusteella ym. ym. Miten nämä nykytiedot säilyvät, kaikki on sähköisessä muodossa, miettikää mitä haluatte jättää tuleville polville muistoksi.
Aikas jännäksi muuttui ketju, eikö nuo numerot olekkaan ihan oikeita vai mikä mättää. No nythän jokainen puolin ja toisin tekee valintoja, vastatakseen seurauksista, aikuisia sentään olemme.
Upea kevättä enteilevä päivä, jokunen muuttolintukin jo rantautunut tänne.
Pahoittelen tasapuolisuuteni puutteellisuutta, noista aloituksista on vaikea tietää lopulta mitä siellä on.
En itsekään tee niin kertovia aloitusotsakkeita ym. ym.
Lauluharkkoihin lähtö nyt ja huomenna saan taulun muistoksi entisen asuinpaikkani merimaisemasta, hienoa huomioimista olen niiiin otettu.
Nää on niitä tähtihetkiä.
31 / 44
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt