- Katsoin vanhoista viesteistä, se oli lissukka67@s........
😁 - Moi,
Oon kuullut, että toi tauti saattaa olla aika sitkeä, voi kestää yli kuukauden. Koita kestää.
Oikeastaan mä sain normielämäni aika nopeasti johonkin järjestykseen, mutta se muu elämä on hiukan hakusessa.
Elämä on noita kaikkia, parempaa, huonompaa ja erilaista :) Siitä voisin kertoa enemmän ihan privana, s-postin ehkä vielä muistat, tai välkkynä naisena osaat päätellä :) - Moi Lissukkaj67
Juu, kyllähän se elämä on joihinkin uomiin asettunut ja jonkinlainen arkikin tullut. Mutta onhan se elämä nyt hyvin erilaista.
Onko kuume jo helpottanut? - Oikeastaan kunnia eropäätöksestä menee suurimmalta osalta exälleni, hän oli se, joka uskalsi ottaa asian esille.
Mutta pääasia, että ero on enää harkinta-ajan loppuun "kesken".
Nyt kuuluu hyvää. Tietenkin kaikki tutut rutiinit hävisi, piti oppia uusia tapoja ja asioita, mutta sen kaiken teen hymyillen.
Olo on helpottunut ja onnellinen.
Elämä on pitkästä aikaa kivaa :) - Sinänsä ihan mielenkiintoista huomata, että vasta nyt eroni jälkeen huomasin, kuinka exäni kaikki tunteet muhun oli kuolleet ja kuinka tehokkaasti se tappoi munkin tunteet häneen.
- Kiitos kun vastasit, tosin hiukan myöhässä.
Siirto on jo toteutettu.
Avioeropaperit on jo jätetty ja kolmen kuukauden päästä ero on lainvoimainen.
Kyllä se kuluneen vuoden aikana selvisi, että rakkaus on kadonnut, eikä se enää palaa, joten eropäätös oli loppujen lopuksi yllättävän helppo.
Näin tämä elämä sitten jatkuu erilaisena ja huomattavasti valoisampana :) - Ei siihen tullut Lissukka, ei ainakaan itselleni, eikä tietojeni mukaan exällenikään, ketään toista.
Ehkä meistä voisi käyttää klassista, kulunutta sanontaa, kasvoimme erillemme.
En sellaiseen mahdollisuuteen aiemmin itsekään uskonut, mutta niin siinä sitten vaan kävi. - Meillä ei varsinaisesti yhteiselo mennyt edes vaikeaksi, mutta huomasimme ettei kummallakaan ole enää tunteita toista kohtaan. On yllättävää huomata sellainen, niin pitkän yhdessäolon jälkeen.
Eropäätöksen laukaisi liikkeelle, tuttavan sairastuminen nopeaan kuolemaan johtavaan sairauteen. Se sai huomaamaan,että elämä on hyvin rajallinen ja sitä ei kannata tuhlata merkityksettömään yhdessäasumiseen, kun ehkä vielä voi jopa ehtiä nauttia rakastumisesta ja rakastettuna olemisesta.
Ja mitä sanoit jo aiemmin niistä silmälapuista :) niin asian kyllä ratkaisi sormuksen poistaminen sormesta. Vasta sen jälkeen aloin saamaan niitä katseita ja hymyjä, joista kerroit.
Itse olin aina kuvitellut, että naiset haluavat tavoitella "kiellettyä hedelmää", eli miestä joka on varattu. Onhan se merkki, että mies kelpaa jollekin toisellekin.
Ja sama käännettynä, ellei mies ole kelvannut muille, ei siitä kanata kiinnostua.
Onneksi taisin olla väärässä :)
Toki nimetömässä näkyy edelleen sormuksen jättämä jälki, ehkä sitä voisi sanoa jopa arveksi :) - Kiitos tuestasi ja mielenkiinnostasi.
Mutta kyllä tämä eropäätös on lopullinen. Nämä pitkässä huonossa liitossa tulleet arvet on niin syviä, ettei ne enää korjaannu.
Mutta ainakin voin omasta puolestani sanoa yrittäneeni ja kun se ei riittänyt, niin ero jäi ainoaksi ratkaisuksi, mutta onneksi se on ainakin tähän saakka sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä.
Toivottavasti omaisuudenjako ei tule aiheuttamaan sitten niitä ongelmia.
Nyt vaan kohti uutta elämää :) - Oma "tarinani" sai sitten vihdoin ja viimein päätöksen. Avioero on vireillä ja nyt vaan odotellaan ja katsellaan mitä tapahtuu.
Lopputulos ei ollut toiveitteini mukainen. Itse naimisiin mennessä, menin loppuelämän kestävään avioliittoon, mutta aina asiat mene, niin kuin on itse haaveillut. - Meillä on ollut aivan sama tilanne, paitsi että kaikki läheisyys loppui jo vuotta aikaisemmin (2008), seksihän oli käytännössä ohi jo vuosia aikaisemmin.
Mutta nyt sekin asia on sitten saanut lopullisen sinetin, kun päätimme laittaa lopun avioliitollemme. - Kai se on uskottava, että vähän haluava, ei muutu halukkaaksi, vaan ajan myötä se vähäinenkin halukkuus katoaa.
Itsekin uskoin, että kun vaimolleni tulee ikää lisää, niin halutkin lisääntyy. Ei lisääntynyt kolmikymppisenä, eikä lisääntynyt nelikymppisenäkään, vaan käytännössä loppui seksi kokonaan.
Nyt ikää on kohta 50, eikä seksiä taida haluta enää koskaan.
Eikä vaimonikaan ole viitsinyt mitään tekosyitä keksiä. On vain ilmoittanut, ettei huvita, siihen mun on sitten pitänyt tyytyä. - No ei aivan noin. Vaimoni ei viihtynyt ja kertoi mulle, että se "herrasmies" ahdistelee, eikä ymmärtänyt lopettaa, vaikka vaimoni kertoi olevansa naimisissa. Siksi hoidin asian niin, ettei se jättänyt tulkinnanvaraa.
Jo aiemmin kerroin, ettei vaimoni oikein ymmärrä flirttiä. Hän siis saattaa tehdä sellaisia asioita, jotka toinen tulkitse flirtiksi. Tuo on vaikea selitettäväksi. Mutta kun vaimoni ei ajattele mitään "seksin kautta" , mutta taas lähes kaikki miehet ajattelee kaiken seksi mielessään, niin välillä syntyy hankalia tilanteita.
En ihan oikeasti tarkoittanut, että niitä kaikkia joltain toivoisin saavani. Tai oikeastaan toivoisin, mutta luulen etten toteuttaisi, vaikka saisinkin.
Ei ole vielä lapsenlapsia, mutta kuulemma aikataulutettu on jo :) En sitten tiedä on kyse viisi-, vai kymmenvuotissuunnitelmasta.
Onhan tässä useita asioita, jotka olisi helpompi kertoa spostissa, niin ei tarvitsisi olla ihan niin tarkka siitä, mitä voi kertoa.
Spostini on edelleen nimimerkini at tää sivu. - Juu, vaimoni joskus tuumi, ettei mies voi koskaan olla seksikäs, nainen voi olla seksikäs (siitä me ollaan samaa mieltä), mutta ei häntä kuulemma kuitenkaan naiset(kaan) kiinnosta.
Sitä flirttailua vaimolleni, tai oikeastaan ehdottelua, mun ei tarvitse arvuutella. Sellainen tapahtui eräissä juhlissa pari vuotta sitten.
Kävin ilmoittamassa herralle, että nyt on juuri oikea hetki lähteä kotiin. Hän ymmärsi olla samaa mieltä ja lähti :)
Jos vaimollani on jotain omistushalua, niin hyvin hän sen osaa peittää.
"Haluaisitko saada ihailua, juttuseuraa, ystävän vai naisseuraa? Vai ihan seksiä?"
- Kyllä :)
Tästä on näköjään muodostunut meidän kahden välinen ketju. No onneks meidän asiat kiinnostaa just meitä :)
Ilmeisesti teidänkin lapset asuu jo omillaan?
Jäitkö samaan kaupunkiin asumaan, kuin ennen eroasi?
Asuuko lapsenne samassa kaupungissa? - Anteeksi, kun en aina huomaa viestejäsi.
Juu, laitoit kyllä kirkkaasti paremmaksi/ pahemmaksi :)
Olemme puheväleissä, jossa puhutaan kaikki tärkeät asiat, kuten sää tänään ja ehkä huomenna.
Kumpi käyttää koiran ulkona yms.
Itse yleensä käytän mielelläni, koska silloin välillä tapaa mielenkiintoisia ihmisiä.
Eikä puhuminen muuta kaikkia asioita. Seksiä ei tule enää koskaan olemaan. Se ei puhumalla muutu miksikään.
En tiedä auttaisiko mikään flirttailukaan, kun joskus tuntuu, ettei vaimoni ymmärrä sellaista. Hän ei voi ymmärtää, että joku nainen voi pitää miestä (siis yhtäkään miestä) seksikkäänä.
Ilmeisesti lapset nyt jo tietää jotain, mutta eivät ole sanoneet mitään. Mutta heillähän on jo omat elämänsä, joten toivottavasti eivät tästä murhetta kanna, mutta toimiihan tämä varoittavana esimerkkinä.
Toivottavasti kesän tullessa, nahkapukuun pukeutuneena, edes yhden naisen katse pysähtyisi muhunkin.
Naisen silmät kertoo uskomattoman paljon, tai ainakin joidenkin naisten silmät.
Aina puhutaan, että mies katsoo naisen rintoja( no tietenkin katsoo), mutta oma katseeni osuu aina ensiksi silmiin. Niistä näkee joskus niin paljon. Välillä hyvää, välillä huonoa, mutta lähes aina jotain.
Olet mulle kertonut liitostasi jotain, kiitos siitä :) On kiva keskustella ihmisen kanssa, joka tietää miltä tää tuntuu.
Tosin joudun jättämään pois asioita, joita en kerro ihan näin julkisesti.
Kertooko nimimerkkisi loppuosa asuinpaikkasi? - Kyllä meidän tilanne on osittain samanlainen kuin teilläkin oli.
Ei kosketusta edes vahingossa.
Mahdumme kyllä hyvin samaan huoneeseen ja jopa samaan pöytään, se ei tuota ongelmia.
Mutta toisaalta, ruokapöytämme koko on lähellä pingispöytää, joten ihan lähekkäin ei olla.
Eihän tämä hyvältä näytä. Tiedän sen itsekin, ei sitä tarvitse anteeksi pyydellä. - Voit olla aivan huoleti.
Itse olen pitkään harrastanut kilpatanssia ja se todellakin on vain harrastus. Kun sitä treenaa, niin aivan varmasti siitä häviää kaikki seksuaaliset jännitteet, jos niitä koskaan on edes ollut.
Sen puoleen voit olla ilman huolia.
Tanssin harjoittelu ja huvin vuoksi tanssiminen on aivan eri asioita.
Ja tanssitaitoinen mies todennäköisesti löytää kyllä seuraa muualtakin kuin treeneistä, jos sellaista haluaa löytää. - Kiitos. Imartelu toimii vuorenvarmasti mieheen, jonka itsetuntoa on pala palalta nakerrettu jo vuosia :)
Uskon että Sinusta tuntuu hyvältä, kun olet saanut selvyyden (ex) suhteeseesi.
Koira helpottaa kovasti juttuseuran löytämistä. Mullekin on tullut paljon uusia tuttavuuksia, kun koiran kanssa olen lenkillä käynyt. Se on hyvä jäänsärkijä.
Meillä ei ole tapahtunut mitään muutosta, mihinkään suuntaan.
Joten vaimon ajeluttaminen johonkin paikkaan olis lähinnä noloa ja aiheuttaisi vain lisää kiusaantumista.
Mutta kiitos yrityksestä.
Ajatukseni taitaa olla sellasia, että ne miellyttää Sua. Täällä ne ei saa kovin positiivista palautetta, eikä vastaanottoa.
Harmi kun en oikein voi riittävän yksityiskohtaisesti kertoa asioita, näin yleisesti.
Mutta koita saada näistä joku kuva itsellesi luotua.
Mihin muuten teidän liitto kaatui?
Ilmeisesti Sinulta loppui kiinnostus mieheesi, miksi?
Koska suhde lakkasi olemasta sellainen, kuin olisit sen halunnut olevan?
Koska läheisyys ja kosketukset loppui? - Kiva kuulla että Sulla on asiat mukavasti. Viimeksi jäi sellainen käsitys, että erosi on vielä kesken ja asiat hiukan sekaisin.
Miksihän naiset, noin yleisesti, tuntuu eron jälkeen olevan ihan tyytyväisiä uuteen elämäänsä?
Etkö sinä kaipaa iltoihisi toista ihmistä, jonka kanssa, saisi jakaa läheisyyttä ja hellyyttä?
Kyllä moottoripyörä jo odottaa tallissa lähtövalmiina ja saattaa tällä viikolla päästä ulos poistamaan mun patoutuneita ajohaluja.
En usko, että tänä(kään) kesänä mihinkään tapahtumiin mennään yhdessä.
Mutta kyllähän kaikissa moottoreihin liittyvissä tapahtumissa, on aina jotenkin kaltaistensa joukossa. Ja tuntuu jopa, että se on lähes sama porukka joka niissä käy vuodesta toiseen ja se sama porukka on pikkuhiljaa kasvamassa (lähes) aikuisiksi.
Ihan aikuista musta ei taida koskaan tullakaan :) - Kiva kun Sinäkin (Lissukka67jns) vielä jostain mukaan löydyit.
Ja kyllä Sinä olet hyvin selvästi kertonut, ettei rajoja ylitetä.
Mutta muuten et ole kovin paljon itsestäsi kertonut.
Kuinka Sinulla nyt menee?