- Ei se onnea ollut. Se on siksi, että suomalaisten tuoman lisävoiman (sotavoima, verot ym.) ansiosta Ruotsi pystyi tuli (vaivoin) voittajaksi kaksintaistelussa Tanskaa vastaan, saaden siltä mm. Skånen.
Ilman Suomea länsipuolellamme olisi Tanskaa, sen pohjoisia läänejä. - Työtä et saa, kun et ymmärrä edes yhtä lausetta yllä olevasta selkeästä tekstistä.
Varmasti ruotsia kysytään hakiessasi Nykarlebyn S-marketin kassoille ja muuallekin.
Erikoistaitoja vaativissa tehtävissä ovat kuiltenkin kielitaitovaatimukset toiset.
Niihin Sinua ei valita koska pusket pakkoa. - Eikö ole riittävän selvästi tuotut esille, että vaatimus on pakkoruotsin korvaaminen pakollisella vieralla kielellä valikoimasta ruotsi, saksa, venäjä, ranska tai muu.
Valittavissa pitää olla vähintään kaksi tällaista kieltä (mieluummin useampia).
Niinikään pakollinen virkamiesruotsi pitää poistaa tehtävistä, joissa JOKAISEN ei tarvitse osata ruotsia, vaan työpaikka voi järjestää ruotsinkielisen palvelun tarkoituksenmukaisella tavalla.
Tämä samalla parantaa palvelun laatua, ja oikeuttaa näille ruotsin aidosti osaaville jotain palkintoa osaamisestaan.
Näin yksinkertainen asia on kyseessä. Nykyinen Valitettava riitatilanne johtuu pakkoruotsikiihkoilijoista, jotka kaikin keinoin estävät asian järjestämistä.
Suurin syyllinen on luonnollisesti tehtävässään epäonnistunut opetusministeri. - Lukekaa (mutta kerrankin ymmärryksellä) vaikka tämä: https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/solki/tutkimus/projektit/kiepo/kielitaitovaranto
Kuten näette, päättäjät OVAT PANIIKISSA kielitaitovarannon heikennyttyä ratkaisevasti. Vahinkohan on seuraus heidän virheistään ja itsepetoksesestaan.
He ovat vieläkin kyvyttömiä ratkaisuun, joka on tehokas ja väistämätön :
Peruskoulussa, amkeissa ja aollissä EI VOI olla kolmea pakollista vierasta kieltä. Vapaaehtoisenakaan kolmas kieli ei tule niissä onnistumaan.
SIKSI PAKKORUOTSIN SIJAAN ON PAKKO TULLA VALINNAISUUS TOISEEN PAKOLLISEEN KIELEEN, SIIS RUOTSI, SAKSA, VENÄJÄ tai muu sovittava kieli.
Lukion valitsee nuorten vähemmistö, eikä suinkaan nuorten parhaimmisto.
Lukion ulkopuolella pysyy vähintään yhtä teräviä ja kyvykkäitä nuoria, kuin mitä lukioon siirtyy.
Mm. noin puolet insinööreistä ja tradenomeista kuuluu näihin.
Näistä nuorista te ette piittaa lainkaan. - Ja tämä toteamus siis koskee "Vero-Hallinto" nimikkeellä liikkuvaa svekomaania.
- Tämäkin höttöaivo kertoo millainen raukka hän on ja mihin porukkaan hän kuuluu.
- Meillä+on+valtavasti+peruskoulun+käyneitä,++peruskoulussa+VAIN+pakkokielet+lukeneita.
Valtaosa+jatkaa+ammattioppilaitoksissa+ja+ammattikorkeakouluissa,+joissa+englanti+ja+pakkoruotsi+tulee+taas+eteen.
Enemmistö+valmistuu+aikanaan+insinööreiksi,+tradenomeiksi+ja+käytännön+ammattilaisiksi.
He+olisivat+tarvinneet+ruotsin+sijaan+alalleen+tärkeän+kansainvälisen+kielen++VIIMEISTÄÄN+amk:ssa+ja+aol:ssä.
Älkää+siis+hienohelmat+kuvitelko,+että+on+vain+ylioppilaita.+Näistäkin,+ties+vaikka+tohtoriksi+jatkavista+puolet+ajautuu+hanttihommiin+tai+määräaikaisiksi+(6+kk)+tutkijoiksi+alle+2000+euron+palkalla+tai+nälkästipendiaatiksi.+Käännöstyökin+kelpaa+heille+euro+/+sivu.+++Parilla+eurolla+saa+jo+hernekeittopurkin,+ettei+tarvitse+nälkäisenä+kääntää.
Siis+sinä+joka+"toistat+ja+toistat",++puhut+kaltaisistasi+-+puoliksi+rupusakista.+
Sakkiisi+pätee+katkera+totuus:++VÄÄRÄ+KOULUTUS+ON+PILANNUT++MONTA+KELPOA+KUOKKAMIESTÄ+JA+TOMERAA+TORIMUMMOA+.
Sakkisi+ei+tajua+Edisonia,+siis+että++Genius+is+99%+perspiration+and+1%+inspiration.
Minä+puolestaan+edustan+mm.+insinöörejä+ja+teknikoita,+jotka+ammattityöntekijöiden+ohella+loivat+tämän+maan+vaurauden+suunnittelemalla,+tekemällä+ja+myymällä+suomalaistuotteet.+
Paljolta+te+hienohelmat+olette+tämän+vaurauden+jo+tuhonneet+valtavalla+hallinnolla,+yritteliäisyyden+pilkkaamisella+ja+muulla+ummehtuneisuudella.
Joten+lue+vaan,++kun+et+muuta+ymmärrä.+
Muodikasta+sinulle+onkin+lukea+kieliä,+joilta+puuttuu+käyttötarve.
Sivistyneisyyttä+on+sinulle+saada+vaatia+muilta+samaa.
Eihän+kulttuuria+kuulu+olla+hyödyn+vuoksi.
Rahaa+kyllä+vaadit+kuin+sähköä+töpselistä,+vaikka+se+onkin+työtä+tekevien+hikeä. - Meillä on valtavasti peruskoulun käyneitä, peruskoulussa VAIN pakkokielet lukeneita.
Valtaosa jatkaa ammattioppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa, joissa englanti ja pakkoruotsi tulee taas eteen.
Enemmistö valmistuu aikanaan insinööreiksi, tradenomeiksi ja käytännön ammattilaisiksi.
He olisivat tarvinneet ruotsin sijaan alalleen tärkeän kansainvälisen kielen VIIMEISTÄÄN amk:ssa ja aol:ssä.
Älä siis hienohelma kuvittele, että on vain ylioppilaita. Näistäkin ties vaikka tohtoriksi jatkavista ylioppilaista puolet ajautuu hanttihommiin tai määräaikaisiksi (6 kk) tutkijoiksi alle 2000 euron palkalla tai nälkästipendiaatiksi. Käännöstyökin kelpaa heille euron per sivu.
Siis sinä joka "toistat ja toistat", puhut kaltaisistasi - puoliksi rupusakista.
Sakkiisi pätee totuus: VÄÄRÄ KOULUTUS PILAA MONTA KELPOA KUOKKAMIESTÄ JA TOMERAA TORIMUMMOA .
Minä puolestaan edustan mm. insinöörejä ja teknikoita, jotka ammattityöntekijöiden ohella loivat tämän maan vaurauden suunnittelemalla, tekemällä ja myymällä suomalaistuotteet.
Paljolta te olette tämän vaurauden jo tuhonneet valtavalla hallinnolla, yritteliäisyyden pilkkaamisella ja muulla pilkallisella ummehtuneisuudella.
Joten lue sinä lue mitä luet - itsetarkoituksellisesti, kun et muuta ymmärrä.
Muodikasta sinulle onkin lukea sellaisia kieliä, joilta puuttuu käyttötarve.
Eihän kultturia ei ole hyödyn vuoksi.
Rahan pitäisi tulla sinulle kuin sähkön töpselistä, mutta se tuleekin työtä tekevien hiestä. - Jos kierrät Euroopassa (tai kauempana) , näet että Norja ja Tanska näkyvät on noin kymmen- ja Ruotsin noin satakertaisesti Suomeen verrattuna.
Syitä on monia, mutta kielivarannon kapeus on yksi niistä.
Tärkein syistä lienee kunnolla kansainvälistyneiden ruotsalaisyritysten määrä ja vakiintunut asema. Näissä yrityksissä suuri määrä etenkin ruotsalaisia oppii realistisinta ja hyödyllisintä kansainvälistymistä ja saa todellista kielitaitoa.
Kansainvälistymisten onnistumiselle on moninaisia vaatimuksia ja lisäksi kuluu aikaa.
Mutta jo se merkitsee, että aloittavalla ruotsalaisyrityksellä on 14 miljoonan ihmisen kotimarkkinat, mutta suomalaisyrityksellä vain 5 miljoonan.
Pitäytyminen turvallisilla ankkalammilla aiheuttaa työttömyytemme. Tulisi poistaa esteitä paremman menestyksen tieltä.
Näemme kuitenkin näissäkin sanomaketjuissa, että halua tähän ei monella ole.
Ei tämä katastrofi ole monelle. Työllisyys korjautuu avoimella esiintymisenä halpatyövoiman maana Puolan ja Unkarin ryhmässä, ja halvan työn Pohjoismaana.
Toivotan hyvää jatkomenestystä Sipilälle ja Orvolle! - Mutta ruotsiksi otat käskyjä vastaan, valmiina kuolemaan ruotsisi puolesta, kuten Runeberg käski.
Oletko todella se viraton kersantti? Vai oletko tämän poika/tyttö joka päätyi loiseksi muiden nurkkiin isänsä kaaduttua? - Oikaistaan edeltäjien vääristely. Kirjoitetin: "työttömyys on PALJOLTI seuraus" .
Siis kirjoitin että työttömyys johtuu huomattavasti kieliosaamisemme kapeudesta.
Pedagogisesti järkyttää poliitikkojen ja etenkin opetusministerin itsevaltainen käskyttely opiskelevalle nuorisolle ja näiden vanhemmille : Lukekaa mutisematta niitä kahta kieltä, jotka määräsimme. Älkää mutisko tarvitsevanne tilalle jonkun muun kielen opintoja !!!
Itsevaltaista voi totella vastustelematta, jos itsevaltias on valistunut. Kuten oli Keisarimme Aleksanteri II. Nosti kerran kenraalikuvernööri Berg esiin olemattoman venäjän kielen osaamisen Suomessa. Päädyttiin tuomaan ongelma esille esittelyssä Keisarille.
Esittely sai yllättävän käänteen! Aleksanteri II kertoi olevansa täysin tietämätön siitä, että venäjän opiskelu oli pakollista korkeammassa koulutuksessa Suomessa. Hän oli juuri lukenut venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Stepan Baranowskin tutkimuksen, joka osoitti että kieliä ei voi OPPIA, jos niiden opiskelu on pakollista. Ainoastaan vapaaehtoisena niiden opiskelu johtaa tuloksiin. Näin sanottuaan Keisari totesi:
"ANTAKAA OPPILAIDEN ITSE VALITA, TAHTOVATKO HE LUKEA VENÄJÄÄ, RANSKAA, SAKSAA VAI SUOMEA. TÄLLÖIN SAADAAN TULOKSIA AIKAAN!"
" Sanokaa Senaatille, että järjestävät asian."
Ja Keisarillinen Suomen Senaatti järjesti asian julkaisemalla 9.2.1863 Aleksanteri II:n Armollisen Julistuksen opintokielten valinnaisuudesta ylimmässä opetuksessa Suomen Suuriruhtinaskunnassa.
Kunnioittakaamme tätä valistunutta hallitsijaamme hetken hiljaisuudella sekä kaipauksella. Aika oli 145 vuotta ennen Grahn-Laasosia ja kaltaisiaan.
Tilalla on nyt vähemmän valistuneita, ja näiden vitkuttelu vaikeuttaa ongelman poistamista. - Tarkastelen asiaa vain maamme vientimenestyksen (eli työllisyyden ja taloudellisen hyvinvoinnin) kannalta. Tilanne on kylläkin vastaava muissakin suhteissa.
Emme ole huonompia kielitaidossa kuin muut (esimerkiksi) Euroopan maat, mutta:
- Saksalaiset osaavat saksan ja ovat suurten saksankielisten markkinoiden keskellä.
- Ranskalaiset hallitsevat ranskan ja ovat suuren ranskankielisten markkinoiden ytimessä.
- Italialaiset osaavat italian ja ovat suuren italiankielisen markkina-alueen keskellä.
- Ruotsalaiset osaavat kielensä ja Ruotsin lisäksi Suomi on heidän kotimarkkinaansa, koska ruotsinkielisemme ja poliitikkojemme rajaton myötääntulo poistaa näiltä vientityötä normaalisti vaikeuttavan maan tavan ja pääkielen osaamistarpeen ja muut kynnykset.
Vain Venäjä ja Viro on vierellämme, mutta näistäkin Venäjä on EU:n hampaissa ja arvaamattomuutensa kynsissä.
Viennissä meidän on siis päästävä Euroopan kaukaiselta syrjältä näille markkinoille.
Saksankielisellä markkina-alueella on vientiväkemme osattava saksaa erinomaisesti.
Ranskankielisellä markkina-alueella on vientiväkemme osattava ranskaa erinomisesti.
Italiankielisellä markkina-alueella on vientiväkemme osattava italiaa moitteettomasti.
Ruotsissa vientiväkemme (valtaosin suomenkielistä) on osattava ruotsia ja englantia moitteetta. Vientiämme Ruotsiin vaikeuttaa vieläkin ruotsalaisten enemmistön asenne suomalaisiin, jota ruotsinkielisemme ovat omassa itsetehostuksessaan osin istuttaneet (vastaanottavaiseen maaperään). Todettakoon että ruotsinkielisemme valtaosin hoitavat tuonnin Ruotsista - se kun on vakiintuneempana paremmin palkattua kuin vienti.
Tämä on siis tilanne nyt ja tulevaisuudessa. Ei olla pärjätty riittävästi. Eikä tulla pärjäämään edes nykyisenlaisesti juuttuen tosiasiaan, että englanti on valtaosalle meistä ainoa kansainvälisempi kieli.
Aiemmassakin sanomaketjuissa rkp-juoksuhautalaiset eivät halunneet ongelman ja sen korjaamistapojen käsittelyä, koska maassamme on niin paljon työttömiä.
Hän ja monet muutkaan eivät näe, siis tunnusta että työttömyys on paljolti seuraus kapea-alaisuudesta kieliopinnoissa ja taidossa. Heidän mielestään se on vähäpätöinen asia, jolla vain häiritään ankkalammen rauhaa.
Hän ja monet muutkaan täällä eivät myöskään tunnusta, että merkittävä parannusta tulisi pakollisten kahden vieraan kielen valinnaisuulla. Tulee tietysti lisäksi edistää kolmannen vieraan kielen opintoja koulussa ja uudenlaisilla erilliskursseilla. Sekä suomen, että ruotsinkielisillä on sama tarve. - Eikö saa kirjoittaa keskeinen kauppa ja kulttuurikieli, kun tarkoittaa keskeistä kauppa- ja kulttuurikieltä. Saako edes kirjoittaa turhasta inisijälle kun vastaa turhasta inisijälle?
- Juuri mainittuja kauppa- ja kulttuurikieliä ei Suomessa riittävästi osata, joilla tuloksekas vienti suurelta osin tapahtuu ja kulttuuriyhteydet sujuvat.
Muun muassa elinkeinoelämä tuo tämän asian esille toistuvasti ja hyvin selkeästi.
Vakavasti otettava vientikauppa onnistuu englannilla vain englantia puhuviin maihin.
Kulttuurivaihto sujuu englannilla vain englantia puhuviin maihin.
Kuvittele u6m6 mitä kuvittelet, väärässä olet.
Yksistään peruskoulusta valmistuvista nuorista on valtaosa opiskellut vain kahta pakollista kieltä, siis englantia ja ruotsia. Tämä on sitä vahingollista kaventumista.
Hölmöin on meno ammattikorkeakouluissa. Siellä vastassa on jälleen vain englanti ja ruotsi.
Vasta työelämässä yritetään sitten omaksua toinen, ruotsia kansainvälisempi kieli.
Niin itsekin tein insinööriuraa aloittaessani. Tapauksessani tarpeellisin kieli oli saksa. Mutta edes tekniikan alalla, jolla saksalla oli ylivoimainen asema, ei saksaa tarjottu vaihtoehdoksi.
Sama tilanne on tänään. Muutoksen estää paitsi opetusministeri, myös u6m6 ja muut RKP:n myötäjuoksijat. - On henkilökohtainen ongelmasi, jos katsot ettei mainittuja kieliä saa kutsua kauppa- ja kulttuurikieliksi, vaan niitä pitää ehdottomasti kutsua sivistyskieliksi.
Erikoista on väitepurskeesi englannista, kun totesin sen nykyisen aseman maassamme. - Vahingollisuus yrityselämälle (ja siten kansantaloudelle) ja kulttuurillemme tulee saksan, ranskan, venäjän, eli keskeisten kauppa- ja kultturikielten osaamisen riittämättömyydestä. Tämä osaaminen on kaventunut katastrofaalisesti muutaman vuosikymmenen kuluessa,
mikä ilmenee yksiselitteisesti virallisista kieliosaamisen selvityksistä.
Eikö joku ymmärrä mitä tämä merkitsee (ulkopuolisten mielestä) outoa kieltä puhuvalle Euroopan etänurkan maalle, joka on kaukana keskeisistä markkina-alueista?
Katsokoon leipäjonoja ja toimeentulotukea tarvitsevien määriä. Jos ei silti ymmärrä, ei ymmärrä muutakaan.
Yhtä haitallista kuin taloudelle on kieliosaamisen kapeus kulttuurillemme.
Ainakin yhden keskeisen kauppa- ja kultturikielen (englannin lisäksi) on välttämätöntä mm. tuleville mm. insinööreille, tradenomeille, mutta myös monelle työntekijäksi, kuten matka-asentajaksi päätyvälle. En leimaa näitä arvokkaita koulutuksia ja ammatteja mitenkään.
Tuon ainoastaan esille, että niihin opiskelevan tulee oppia niissä tarpeellisia taitoja. Tällöin enemmän kuin kahden vieraan kielen samanaikainen opiskeleminen on kovin usein liikaa.
Tosiasioista voi päätyä vain johtopäätökseen, että pakollisten vähintään kahden vieraan kielen on oltava valinnaisia.
Useimmille tulee englanti yhdeksi näistä, halusimme tai emme. Valitkoon ruotsin toiseksi ne jotka haluavat. Yli puolet kuitenkin halunnee valita toiseksi ruotsia kansainvälisemmän kielen, kuten saksan, venäjän, ranskan tai muun.
Toivottavaa on että osa päättää opiskella kolmattakin vierasta kieltä, ja pyrkii saamaan hyötyä siitä.
Tällöin nykyisestä härkäpäisestä ruotsin tuputtamisesta päästään monipuolistuvaan kieliosaamiseen, kaikkien meidän hyödyksi ja maamme talouden ja kulttuurin eduksi. - Varmasti muistelet rehellisesti nuoruuttasi, mutta täällä ja tänään haetaan korjausta maan kieliosaamisen vahingolliseen kaventumiseen. Se kun on tosiasia, kaikesta huolimatta siis.
Väistelet sitä kuin kissa kuumaa puuroa - kuten muutkin jotka eivät tunnusta tosiasioita.
Hauskaahan kieliä ja muutakin on oppia. Ei kuitenkaan niin hauskaa, että uhraisi vuosien ponnistelut kieleen joka unohtuu muutamassa vuodessa - kun käyttötarve on niin vähäinen.
Kun Strömsön kunnankirjurin tai Närpeksen konstaapelin paikka ei kiinnosta edes omakielisiä,
ei se kiinnosta kouluruotsin osaajaakaan, eikä houkuta tätä kouluruotsin valitsemiseen.
Älä siis kiertele, vaan kerro keinosi kieliopiskelun välttämättömään monipuolistamiseen.
Muista reunaehto, siis TOSIASIA että useimmat nuoret eivät ehdi/halua/pysty/voi opiskella enempää kuin kahta vierasta kieltä kaiken muun samanaikaisesti opiskeltavan ja opittavan rinnalla. Reunaehto ei poistu epärealisilla väitteillä. - Miksi et ymmärrä mitä luet ja mitä kirjoitat? Ei kukaan missään väitä etteikö täällä opiskella muitakin kieliä. Ei kukaan myöskään väitä, ettei Suomessa voisi opiskella mitä kieltä haluaa.
Jos jatkat kirjoittelua, ota ja ratkaise kieliosaamisemme vahingollinen kaventuminen ja hae realistinen korjauskeino sille.
Jos siis löydät muita kuin valinnaisuuden vähintään kahden vieraan kielen opiskeluun. - Ei rotuja ole olemassa. Rotu oli kallonmittajien, eli Svenska Rasforskningsinstitutin (Uppsalan yliopisto) ja natsien/viikinkikuvitelma. Kuvitelma kiellettiin rikollisena.
Rasismi tarkoittaa siksi nykyään syrjintää muillakin asiattomilla perusteluilla. - Siis mitä "vertauksesi" venäjästä muka osoittaa. 55 prosentilla nuorista on halu ja tarve opiskella ruotsin sijasta kansainvälisempää pääkieltä.
Ja Sinä piutpaut heidän selvästä pyynnöstä ja tarpeestaan välität! Freudenthal elää!
Kuka olikaan pihalla!