Hur stor är chansen om alla skolelever börjar

Här i vår närbutik är 7 - 8 personer, två har svenska som modersmål, men också de andra klarar av att betjäna svensksptåkiga kunder på deras språk.
Flera av kassaflickorna är studerande och säger att det utmärkt att få träna svenskan, våga prata, isynnerhet om man i framtiden tänker sig ett yrke där svenskan behövs.

salekund kirjoitti:

Här i vår närbutik är 7 - 8 personer, två har svenska som modersmål, men också de andra klarar av att betjäna svensksptåkiga kunder på deras språk.
Flera av kassaflickorna är studerande och säger att det utmärkt att få träna svenskan, våga prata, isynnerhet om man i framtiden tänker sig ett yrke där svenskan behövs.

Lue lisää

Nuorilla ei ole ennakkoluuloja samalla lailla, kuin monilla vanhemmilla. Tämän palstan kieliaktiivit ovat kyllä pahoin juuttuneet poteroihinsa ja asenteisiinsa.

Juuri niin, tunnusta tosiasiat, ruotsi on selvästi eniten kysytty kieli töihin hakiessa, suomen lisäksi.

Työtä et saa, kun et ymmärrä edes yhtä lausetta yllä olevasta selkeästä tekstistä.
Varmasti ruotsia kysytään hakiessasi Nykarlebyn S-marketin kassoille ja muuallekin.
Erikoistaitoja vaativissa tehtävissä ovat kuiltenkin kielitaitovaatimukset toiset.
Niihin Sinua ei valita koska pusket pakkoa.

suoraanjaselkeästi kirjoitti:

Työtä et saa, kun et ymmärrä edes yhtä lausetta yllä olevasta selkeästä tekstistä.
Varmasti ruotsia kysytään hakiessasi Nykarlebyn S-marketin kassoille ja muuallekin.
Erikoistaitoja vaativissa tehtävissä ovat kuiltenkin kielitaitovaatimukset toiset.
Niihin Sinua ei valita koska pusket pakkoa.

Lue lisää

Svårt är det att tro att alla skoltrötta unga killar är så väldigt motiverade att satsa på svårare språk än svenska.
De som faktiskt gör det är knappast i majoritet och de har nog redan tidigare planerat för vilka språk de vill studera.

suoraanjaselkeästi kirjoitti:

Työtä et saa, kun et ymmärrä edes yhtä lausetta yllä olevasta selkeästä tekstistä.
Varmasti ruotsia kysytään hakiessasi Nykarlebyn S-marketin kassoille ja muuallekin.
Erikoistaitoja vaativissa tehtävissä ovat kuiltenkin kielitaitovaatimukset toiset.
Niihin Sinua ei valita koska pusket pakkoa.

Lue lisää

Saksa, Ranska tai Italia ia moni muu on aika turha suomalaiselle, missä niitä tarvitaan? Harva tarvitsee, ruotsia sensijaan kuulee joka päivä.

rvlka kirjoitti:

Saksa, Ranska tai Italia ia moni muu on aika turha suomalaiselle, missä niitä tarvitaan? Harva tarvitsee, ruotsia sensijaan kuulee joka päivä.

Också idag är det tusentals finskspråkiga som använder svenska på sitt arbete. (inte på enspråkigt finska orter kanske man annars )

suoraanjaselkeästi kirjoitti:

Työtä et saa, kun et ymmärrä edes yhtä lausetta yllä olevasta selkeästä tekstistä.
Varmasti ruotsia kysytään hakiessasi Nykarlebyn S-marketin kassoille ja muuallekin.
Erikoistaitoja vaativissa tehtävissä ovat kuiltenkin kielitaitovaatimukset toiset.
Niihin Sinua ei valita koska pusket pakkoa.

Lue lisää

Ankdam laittoi toisessa ketjussa linkin, jossa näkyy, kuinka paljon enemmän ruotsin kieltä kysytään työpaikoissa versus muut kielet. Ja nyt ei ole kyse S-marketin kassana olosta. Kannattaa tutustua.

rvlka kirjoitti:

Saksa, Ranska tai Italia ia moni muu on aika turha suomalaiselle, missä niitä tarvitaan? Harva tarvitsee, ruotsia sensijaan kuulee joka päivä.

Turhia kieliä tuskin onkaan, mutta ruotsia toki kysytään työelämässä meillä enemmän kuin muita kieliä.

åwpeorpeoåw kirjoitti:

Turhia kieliä tuskin onkaan, mutta ruotsia toki kysytään työelämässä meillä enemmän kuin muita kieliä.

Kysytään, koska kielitaitolain seurauksena sitä kysytään, vaikka ruotsin taidolle suurimmassa osassa Suomea ei ole todellista tarvetta.

Överläkaren har kanske inte så stor kontakt med patienterna att det har någon större betydelse.

suntförnuft kirjoitti:

Överläkaren har kanske inte så stor kontakt med patienterna att det har någon större betydelse.

En skiten attityd rinner fort neråt i organisationen. Det bör ledas framifrån med via exempel. Att bara mumla marginalläten avfjärmad från den övriga organisationen är endast ett alternativ för ett visst politiskt parti och andra organisationer vars framtid kommer att vara kräftgång.

Sätt typen på språkkurs eller ledigslå arbetsplatsen.

suntförnuft kirjoitti:

Överläkaren har kanske inte så stor kontakt med patienterna att det har någon större betydelse.

Kanske han har assistenter som tolkar ?

On todellakin kummaa tämä fennomaaninen hyökkäily Suomen kansalliskieltä vastaan, ei siinä ole mitään järkeä.

näkijäkatsoja kirjoitti:

On todellakin kummaa tämä fennomaaninen hyökkäily Suomen kansalliskieltä vastaan, ei siinä ole mitään järkeä.

Pakkoruotsia vastaan hyökätään. Kummallista on, että svekomanian tukipylväänä hilluva svekomielinen fenno ei sitä vielä tajua.

Suomalaisen pitää saada opiskella jonkin suuren maailmankielen rinnalla toisena vieraana kielenään pakkoruotsin sijasta mitä tahansa tarjolla olevaa kieltä, ruotsi yhtenä tarjokkaana, Eikö mene perille. Miksi ei mene?

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Pakkoruotsia vastaan hyökätään. Kummallista on, että svekomanian tukipylväänä hilluva svekomielinen fenno ei sitä vielä tajua.

Suomalaisen pitää saada opiskella jonkin suuren maailmankielen rinnalla toisena vieraana kielenään pakkoruotsin sijasta mitä tahansa tarjolla olevaa kieltä, ruotsi yhtenä tarjokkaana, Eikö mene perille. Miksi ei mene?

Lue lisää

Ei peruskoulussa ole juuri mitään muitakaan valinnaisia aineita, miksi toisen kansalliskielen pitäisi olla sitä. Perustele!

”11 §

Opetuksen sisältö

Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta. Opetus voi perustua, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, erilaajuisiin oppimääriin. Perusopetuksen järjestäjä voi 7 tai 8 §:n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä. (1.6.2001/453)”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628

Hiljaista tuli.

Fennomaani on sanaton ja häpeissään?

Ankdam kirjoitti:

Ei peruskoulussa ole juuri mitään muitakaan valinnaisia aineita, miksi toisen kansalliskielen pitäisi olla sitä. Perustele!

”11 §

Opetuksen sisältö

Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta. Opetus voi perustua, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, erilaajuisiin oppimääriin. Perusopetuksen järjestäjä voi 7 tai 8 §:n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä. (1.6.2001/453)”

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628

Lue lisää

Ankdam lainaa lakia aivan kuin ei tiedettäisi, mitä se vaatii. Suomalaisten enemmistö haluaa muutoksen sellaisiin lakipykäliin. Yo-kirjoitusten pakkokielipykälä on jo kumottu. Loputkin pakkokieliasetukset odottavat kumoamistaan demokraattisesti. Seuraava remontoitava tai kumottava laki on kielitaitolaki,

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Ankdam lainaa lakia aivan kuin ei tiedettäisi, mitä se vaatii. Suomalaisten enemmistö haluaa muutoksen sellaisiin lakipykäliin. Yo-kirjoitusten pakkokielipykälä on jo kumottu. Loputkin pakkokieliasetukset odottavat kumoamistaan demokraattisesti. Seuraava remontoitava tai kumottava laki on kielitaitolaki,

Lue lisää

”.Yo-kirjoitusten pakkokielipykälä on jo kumottu.”

Ei mitään ”pakkokielipykälää” ole kumottu, vaan vuonna 2004 säädettiin uusi lukiolaki, joka kumosi vanhan lukiolain.

”18 § (13.8.2004/766)

Ylioppilastutkinto

Lukiokoulutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto. Tutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Tutkintoon sisältyy äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettäviä kokeita.

Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä valintansa mukaan kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat toisessa kotimaisessa kielessä, yhdessä vieraassa kielessä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Näiden kokeiden lisäksi tutkintoon osallistuva voi suorittaa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen.

Ylioppilastutkinnon järjestämisestä säädetään erikseen lailla. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä osallistumisesta ylioppilastutkintoon, kokeista ja niiden uusimisesta, arvostelusta ja muusta tutkinnon toimeenpanosta. (26.8.2005/673)

Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin.”

Par’aikaa on muuten työn alla uusi lukiolaki, ties mitä ylläreitä se tuo tullessaan.

"Tilanne on kuitenkin se, että jos koululainen opiskelee ruotsia laksääteisesti pakollisena kielenä ja englantia käytänössä pakollisena kielenä, niin aivan hirveän monella ei riitä aikaa eikä energiaa opetella kolmatta vierasta kieltä, neljännestä puhumattakaan. "

Vad har det nu plötsligt blivit för fel på ungdomarna enligt dig? Jag ser ingen orsak varför ungdomarna nuförtiden, då kraven i samhället anses vara högre, skulle komma undan med en skralare utbildning, sämre språkkunskaper och som följd en otränad intelligens. Samhället har inte råd med sådant.

Det är de vuxnas sak att se till att det inte slappas. Att skylla på dataspel och some är bara ett bekvämt sätt att skyffla undan den plikt man själv försummat.

P.S. en stor bov i dramat är skolorna som inte erbjuder barnen möjlighet att läsa språk och som inte tvingar dem till det.

" Myönnän, että muinaisen oppikoulun aikana ole eri tilanne, mutta silloin oppikouluihin tuli suhteessa valikoitunempaa ainesta (oppikoulujen pääsykokeet karsivat yrittäjiä)."

Unohdat sujuvasti, että meillä on ollut peruskoulu oppikoulun jälkeen, peräti n. 50 vuotta, jossa on voinut opiskella monipuolisesti eri kieliä. Ja niin myös peruskoulussa tehtiin 1980-90-luvuilla. Lukiossa oli tavallista opiskella kolmea tai neljää vierasta kieltä. Kukaan ei silloin miettinyt, voinko/osaanko/haluanko/pysynkö/viitsinkö ym., vaan kielten opiskelua pidettiin itsestään selvyytenä. 80-luvulla peruskoulussa oli vielä erinomainen systeemi, tasokurssit, englannille, ruotsille ja matikalle. Kaikki saivat siis opiskella "vaikeita" aineita omalla tasollaan pienissä ryhmissä.

oweirpowislkj kirjoitti:

" Myönnän, että muinaisen oppikoulun aikana ole eri tilanne, mutta silloin oppikouluihin tuli suhteessa valikoitunempaa ainesta (oppikoulujen pääsykokeet karsivat yrittäjiä)."

Unohdat sujuvasti, että meillä on ollut peruskoulu oppikoulun jälkeen, peräti n. 50 vuotta, jossa on voinut opiskella monipuolisesti eri kieliä. Ja niin myös peruskoulussa tehtiin 1980-90-luvuilla. Lukiossa oli tavallista opiskella kolmea tai neljää vierasta kieltä. Kukaan ei silloin miettinyt, voinko/osaanko/haluanko/pysynkö/viitsinkö ym., vaan kielten opiskelua pidettiin itsestään selvyytenä. 80-luvulla peruskoulussa oli vielä erinomainen systeemi, tasokurssit, englannille, ruotsille ja matikalle. Kaikki saivat siis opiskella "vaikeita" aineita omalla tasollaan pienissä ryhmissä.

Lue lisää

"- - meillä on ollut peruskoulu oppikoulun jälkeen, peräti n. 50 vuotta, jossa on voinut opiskella monipuolisesti eri kieliä."

Itse unohdat sen tosiasian, että tuona aika ei ole voinut opiskella pakkoruotsin sijasta toisena vieraana kielenään mitään muuta tarjolle olevaa kieltä, joten kielivarantomme on jämähtänyt noin 90-prosenttisesti englannin ja pakkoruotsin varaan. Svekomaaneille ja svekomielisille fennoille se riittää Suomen vahingoksi.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

"- - meillä on ollut peruskoulu oppikoulun jälkeen, peräti n. 50 vuotta, jossa on voinut opiskella monipuolisesti eri kieliä."

Itse unohdat sen tosiasian, että tuona aika ei ole voinut opiskella pakkoruotsin sijasta toisena vieraana kielenään mitään muuta tarjolle olevaa kieltä, joten kielivarantomme on jämähtänyt noin 90-prosenttisesti englannin ja pakkoruotsin varaan. Svekomaaneille ja svekomielisille fennoille se riittää Suomen vahingoksi.

Lue lisää

"että tuona aika ei ole voinut opiskella pakkoruotsin sijasta toisena vieraana kielenään mitään muuta tarjolle olevaa kieltä"

Ei ole voinutkaan, entä sitten? Mitä väliä sillä on, kun kuitenkin kieliä luettiin 80-90-luvuilla vielä riittävästi ja kirjoitettiin riittävästi. Kun ruotsin yo-pakko poistui, niin kas kummaa, kielten kirjoittaminen ei muutenkaan enää kiinnostanut. Yo-kirjoitukset helpottuivat muutenkin, ja kas kummaa, kielten luku ei edelleenkään kiinnostanut, ja rahkeet eivät monella riitä kirjoituksiin asti.

Joten, mitä väliä sillä on, onko ruotsin toinen vai kolmas kieli. Tämä päivänä ruotsin on jollekin 1. kieli. Toiselle se on 2. kieli, ja joillekin muulle ehkä 3. kieli.

Sinä olet takertunut "pakkoruotsiin".

Mietin usein samaa. Mietin sitä, että kuinka paljon peruskoulussa ylipäätään on järkeä satsata hyvin laajaan kielivalikoimaan. Se maksaa ja sille ei välttämättä löydy perusteitakaan. Lukioon menevät ovat asia erikseen, sieltä ne tulevaisuuden kielten osaajat kuitenkin käytännössä tulevat. Lukion kielten lukua olisi syytä tehostaa. Lukiossa keskeytetään kielten lukua aivan liikaa, ja kielitaitoa ei pääse syntymään.

On tietenkin hyvä, että tarjontaa on. Mutta jopa isoissa kouluissa ei kielten suuri valikoima suinkaan aina tarkoita, että ryhmä aloittaa. Tiettyjen kielten, kuten ranskan, ruotsin, saksan ja espanjan ryhmät saadaan yleensä alkamaan (ja tietty englannin), mutta ei aina muiden kielten, vaikka kieli oli tärkeäkin (vrt. kiina, japani, arabia).

Mietin_samaa kirjoitti:

Mietin usein samaa. Mietin sitä, että kuinka paljon peruskoulussa ylipäätään on järkeä satsata hyvin laajaan kielivalikoimaan. Se maksaa ja sille ei välttämättä löydy perusteitakaan. Lukioon menevät ovat asia erikseen, sieltä ne tulevaisuuden kielten osaajat kuitenkin käytännössä tulevat. Lukion kielten lukua olisi syytä tehostaa. Lukiossa keskeytetään kielten lukua aivan liikaa, ja kielitaitoa ei pääse syntymään.

On tietenkin hyvä, että tarjontaa on. Mutta jopa isoissa kouluissa ei kielten suuri valikoima suinkaan aina tarkoita, että ryhmä aloittaa. Tiettyjen kielten, kuten ranskan, ruotsin, saksan ja espanjan ryhmät saadaan yleensä alkamaan (ja tietty englannin), mutta ei aina muiden kielten, vaikka kieli oli tärkeäkin (vrt. kiina, japani, arabia).

Lue lisää

Här är tydligen någon maniker som plockar bort sakliga skriverier. På basen av vad som blir kvar, är det inte speciellt svårt att lista ut vem/vilka som spenderar dagarna, kvällarna , nätterna och ibland t.o.m. mornarna på att dejourera här oavbrutet.

Mietin_samaa kirjoitti:

Mietin usein samaa. Mietin sitä, että kuinka paljon peruskoulussa ylipäätään on järkeä satsata hyvin laajaan kielivalikoimaan. Se maksaa ja sille ei välttämättä löydy perusteitakaan. Lukioon menevät ovat asia erikseen, sieltä ne tulevaisuuden kielten osaajat kuitenkin käytännössä tulevat. Lukion kielten lukua olisi syytä tehostaa. Lukiossa keskeytetään kielten lukua aivan liikaa, ja kielitaitoa ei pääse syntymään.

On tietenkin hyvä, että tarjontaa on. Mutta jopa isoissa kouluissa ei kielten suuri valikoima suinkaan aina tarkoita, että ryhmä aloittaa. Tiettyjen kielten, kuten ranskan, ruotsin, saksan ja espanjan ryhmät saadaan yleensä alkamaan (ja tietty englannin), mutta ei aina muiden kielten, vaikka kieli oli tärkeäkin (vrt. kiina, japani, arabia).

Lue lisää

Pakkoruotsi on tukkona kieliryhmien muodostamiselle. Kahden kielen kombinaatiota opiskelija ei voi toteuttaa, koska pakkoruotsi sysää ranskan, saksan ja espanjan tiehensä. Näin ei tapahdu muissa Pohjoismaissa, joten Suomi on kilpailijamaitaan huonommassa asemassa. Sehän sopii svekoille ja svekomielisille fennoille.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Pakkoruotsi on tukkona kieliryhmien muodostamiselle. Kahden kielen kombinaatiota opiskelija ei voi toteuttaa, koska pakkoruotsi sysää ranskan, saksan ja espanjan tiehensä. Näin ei tapahdu muissa Pohjoismaissa, joten Suomi on kilpailijamaitaan huonommassa asemassa. Sehän sopii svekoille ja svekomielisille fennoille.

Lue lisää

Millä lailla tämä "huonompi asema" näkyy Suomessa? Milloin kerrot?
Äläkä jankuta tilastojasi, ne eivät todista yhtään mitään todellista.

Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:

Pakkoruotsi on tukkona kieliryhmien muodostamiselle. Kahden kielen kombinaatiota opiskelija ei voi toteuttaa, koska pakkoruotsi sysää ranskan, saksan ja espanjan tiehensä. Näin ei tapahdu muissa Pohjoismaissa, joten Suomi on kilpailijamaitaan huonommassa asemassa. Sehän sopii svekoille ja svekomielisille fennoille.

Lue lisää

Pakkoruotsi ei ole este kieliryhmien muodostamiselle, vaan raha. Jokainen kieliryhmä maksaa erikseen, ja ongelma on, mistä ne rahat saadaan. Mistä saadaan rahat jopa 4 eri kielen opettamiseen, yhden sijaan?

Finskan är ett främmande språk för oss också, inte har vi ändå något behov av att förrringa och se ner på finskan för den skull.

ettlandtvåspråk kirjoitti:

Finskan är ett främmande språk för oss också, inte har vi ändå något behov av att förrringa och se ner på finskan för den skull.

Kieli, joka ei ole puhujansa äidinkieli, on vieras kieli. Koska suomen osaaminen on teille tärkeää, kellokkaanne keksivät, että enemmistön vähemmistökielipakko muka kuuluu kielellisiin oikeuksiinne.

Suomessa on 2 kansalliskieltä, perustuslaki sanoo näin, ne eivät ole vieraita kieliä.

Vieraita kieliä ovat asianomaiselle ihmiselle kaikki muut kielet paitsi hänen äidinkielensä.
Tyydy siihen, koska se on kansainvälisesti päätetty ja vahvistettu määritelmä.

Se pätee vaikka jollain olisi toisenkin (tai vielä useamman) kielen syntyperäinen taito, joka on lähes tai täysin äidinkielen tasoinen.
Näinhän on aika monella Suomen ruotsin- ja suomenkielisillä.
Useille sellaiselle nuorelle on tämän tarkoituksenmukaisesti huomioon ottavaa kieliopetusta (kuten MOFO).

Kontra kirjoitti:

Vieraita kieliä ovat asianomaiselle ihmiselle kaikki muut kielet paitsi hänen äidinkielensä.
Tyydy siihen, koska se on kansainvälisesti päätetty ja vahvistettu määritelmä.

Se pätee vaikka jollain olisi toisenkin (tai vielä useamman) kielen syntyperäinen taito, joka on lähes tai täysin äidinkielen tasoinen.
Näinhän on aika monella Suomen ruotsin- ja suomenkielisillä.
Useille sellaiselle nuorelle on tämän tarkoituksenmukaisesti huomioon ottavaa kieliopetusta (kuten MOFO).

Lue lisää

Entä ihmiset, jotka ovat jo pikku lapsena omaksuneet täydellisen kaksikielisyyden? Tai 3-kielisyyden?
Suomi ja ruotsi eivät ole vieraita kieliä Suomessa. Tyydy siihen.

Koita jo uskoa että asianomaiselle ihmiselle vieras kieli on suomenkieliselle ruotsi ja ruotsinkieliselle suomi vaikka asianomainen ihminen osaisi molemmat kielet täysin.
SE ON KANSAINVÄLINEN JA SUOMENKIN VALTION VAHVISTAMA MÄÄRITELMÄ .

Suomi ja Ruotsi eivät tietenkään ole vieraita kieliä Suomessa, koska niitä täällä puhutaan.
Niiden käyttäjille taataan viranomaispalvelut lainsäädäntömme mukaisessa laajuudessa.

Voin toki muistuttaa, että esimerkiksi Aleksanteri II:n annettua kielireskriptin, väittivät muun muassa svekomaaniset professorit, muistaakseni ja Prokuraattorikin, että suomi on vieras kieli Suomessa, ja Keisarin asetus on siksi 1734 lain vastainen.
Viranomainen ei siis edes olisi saanut käyttää päätöksissä suomea, puhumattakaan että tämän olisi tarvinnut sitä osata. Keisarin uhmaamista kestikin lähes 40 vuotta.

Kontra kirjoitti:

Koita jo uskoa että asianomaiselle ihmiselle vieras kieli on suomenkieliselle ruotsi ja ruotsinkieliselle suomi vaikka asianomainen ihminen osaisi molemmat kielet täysin.
SE ON KANSAINVÄLINEN JA SUOMENKIN VALTION VAHVISTAMA MÄÄRITELMÄ .

Suomi ja Ruotsi eivät tietenkään ole vieraita kieliä Suomessa, koska niitä täällä puhutaan.
Niiden käyttäjille taataan viranomaispalvelut lainsäädäntömme mukaisessa laajuudessa.

Voin toki muistuttaa, että esimerkiksi Aleksanteri II:n annettua kielireskriptin, väittivät muun muassa svekomaaniset professorit, muistaakseni ja Prokuraattorikin, että suomi on vieras kieli Suomessa, ja Keisarin asetus on siksi 1734 lain vastainen.
Viranomainen ei siis edes olisi saanut käyttää päätöksissä suomea, puhumattakaan että tämän olisi tarvinnut sitä osata. Keisarin uhmaamista kestikin lähes 40 vuotta.

Lue lisää

Entäs sitten? Määritelmä on määritelmä, ei mikään taivaasta annettu lainkohta. Nämä kielestä valittavat fennomaanit ovat joka tapauksessa väärässä, ja täysin harhautuneet vieraille poluille hyökkäillessään koulujen kieliopetusta vastaan vääristellen ja jankuttaen, aivan kuin kyseessä olisi maan suurin ja pahin ongelma.

ettlandtvåspråk kirjoitti:

Finskan är ett främmande språk för oss också, inte har vi ändå något behov av att förrringa och se ner på finskan för den skull.

Vi lider inte av mindrevärdskomplex som vissa fennor, de känner sig alltid som pigor om de måste tala svenska.
De räknar sig till eliten och där talar man endast franska, tyska och möjligtvis ryska.

Kontra kirjoitti:

Koita jo uskoa että asianomaiselle ihmiselle vieras kieli on suomenkieliselle ruotsi ja ruotsinkieliselle suomi vaikka asianomainen ihminen osaisi molemmat kielet täysin.
SE ON KANSAINVÄLINEN JA SUOMENKIN VALTION VAHVISTAMA MÄÄRITELMÄ .

Suomi ja Ruotsi eivät tietenkään ole vieraita kieliä Suomessa, koska niitä täällä puhutaan.
Niiden käyttäjille taataan viranomaispalvelut lainsäädäntömme mukaisessa laajuudessa.

Voin toki muistuttaa, että esimerkiksi Aleksanteri II:n annettua kielireskriptin, väittivät muun muassa svekomaaniset professorit, muistaakseni ja Prokuraattorikin, että suomi on vieras kieli Suomessa, ja Keisarin asetus on siksi 1734 lain vastainen.
Viranomainen ei siis edes olisi saanut käyttää päätöksissä suomea, puhumattakaan että tämän olisi tarvinnut sitä osata. Keisarin uhmaamista kestikin lähes 40 vuotta.

Lue lisää

"Vieras kieli", tai pikemminkin "vieraat kielet", on lähinnä koulumaailmassa käytetty termi, jolla viitataan muihin kieliin kuin omaan äidinkieleen ja niiden opetukseen.

Kotimaassa puhutuista kielistä taas käytetään noin muuten usein nimitystä "kotimaiset kielet" / "viralliset kielet" / "alkuperäiset kielet" tms.

asia.aivan.selvä kirjoitti:

Suomessa on 2 kansalliskieltä, perustuslaki sanoo näin, ne eivät ole vieraita kieliä.

Asia.aivan.selvä kirjoitti: "Suomessa on 2 kansalliskieltä, perustuslaki sanoo näin, ne eivät ole vieraita kieliä."


Roskaa. Tietenkin perustuslaki sano yhtä, mutta käytäntö on ihan jotakin muuta. Ruotsi on suomenkielisille vieras, vieläpä hyvin vieras kieli, koska se kuuluu aivan toiseen kieliryhmään kuin suomi. Termi toinen koltimainen on lähinnä kehitetty peittämään todellista tilannetta.

VesaKaitera kirjoitti:

Asia.aivan.selvä kirjoitti: "Suomessa on 2 kansalliskieltä, perustuslaki sanoo näin, ne eivät ole vieraita kieliä."


Roskaa. Tietenkin perustuslaki sano yhtä, mutta käytäntö on ihan jotakin muuta. Ruotsi on suomenkielisille vieras, vieläpä hyvin vieras kieli, koska se kuuluu aivan toiseen kieliryhmään kuin suomi. Termi toinen koltimainen on lähinnä kehitetty peittämään todellista tilannetta.

Lue lisää

"Termi toinen koltimainen on lähinnä kehitetty peittämään todellista tilannetta."

Näkökulmakysymys. Sellaiselle, joka on elänyt alueella, jossa on paljon ruotsinkielisiä, ruotsi todellakin on se toinen kotimainen. Se EI ole vieras kieli, vaan tuttu. Ihan riippumatta siitä, kuuluuko se samaan kieliryhmään suomen kanssa.

"Pidän hyvin omituisena sitä, että tällä saitilla toistuvasti suurennellaan räikeästi sitä imaginaarista hyötyä, mitä ruotsin osaaminen työpaikkaa hakieassa muka antaisi."

Ei tätä asiaa ole suurenneltu, vaan päinvastoin, se on kerrottu juuri sellaisena kuin se on: Ankdam postasi tänne hiljattain sivuston, josta näkyi työpaikat, joissa ruotsia vaadittiin. Määrä oli huomattavan suuri, heti englannin jälleen suurin kaikista kielistä.

Eikä kukaan väitä täällä, että jossain Itä-Suomen tai Kanta-Hämeen pikkukaupungissa ruotsi olisi merkittävin "vieras" kieli.

Ei.ole.totta kirjoitti: "Ei tätä asiaa ole suurenneltu, vaan päinvastoin, se on kerrottu juuri sellaisena kuin se on: Ankdam postasi tänne hiljattain sivuston, josta näkyi työpaikat, joissa ruotsia vaadittiin. Määrä oli huomattavan suuri, heti englannin jälleen suurin kaikista kielistä."


Sitä en epäile, mutta lähestymiskulma on väärä. Kyse ei ole siitä, kuinka monessa paikassa ruotsia tarvitaan, vaan mikä on kielen tämänhetkisten osaajien tarjonnan suhde aitoon kysyntään. Ja ruotsin kohdalla tilanne lienee se, että ruotsin tarjontaa lienee liki 30 kertaa niin paljon kuin venäjää. Kysynnän kohdalla tilanne on selvästi tasaisempi eli venäjän osaamisesta on paikkaa hakiessa suhteessa suurempi hyöty kuin ruotsista. Tuo sama trendi on saksan, kiinan ja portugalin (nimenomaan Brasilian portugalin kohdalla). Tarve ei ole alkuunkaan ruotsin luokkaa, mutta osaajien jono on ainakin tällä hetkellä niin lyhyt, että se imee paljon erittäin pitkää ruotsinosaajien jonoa paremmin. Tämän vuoksi EK:kin on ollut jo vuosia pakkoruotsia vastaa. Se haittaa vakavasti kielivarantomme monipuolistamista.

Muistutan edelleen siitä, että Svensk-Finlandin ulkopuolella asuvien 3.8 miljoonan suomalaisen joukossa ruotsinkielisiä on reilut viisitoistatuhatta. Tuo porukan omakieliset palvelut eivät siksi kauhean montaa henkeä työllistä.

Suomen kielivaranon osalta englannin osaaminen on hyvällä mallilla. KIeltä osataan paljon ja suhteellisen hyvällä tasolla. Koko maailman mitassa Suomi on englannin osaamistasossa kuudentena, edellään neljä sellaista maata, joiden pääkieli kuuluu samaan germaaniseen kielirymään englannin kanssa ynnä Singapore, entinen Englannin alusmaa, jonka yksi virallinen kieli on juuri englanti. Tässä suhteessa asiamme ovat hyvin.

Mutta ongelma on kakkoskieli, jonka osalta Suomi on takertunut pakkoruotsiinsa, mikä on kokonaisuuden kannalta hyvin huono ratkaisu. En kiistä, etteikö ruotsilla olisi täällä aikansa ja paikkansa, mutta tällä hetkellä siihen uhratut inhimilliset ja materiaalsiet resurssit ovat suurelta osin hukkaanheitettyjä, osittain siksi, ettei merkittävä osa koululaisistamme ole lainkaan motivoitunut opiskelemaan ruotsia. Tämä porukka pitäisi saada opiskelemaan jotakin itselleen mieluisampaa kieltä. Muistutan siitä, että hyvin monessa maassa, myös Suomessa, on nuorison keskuuteen varsin laajalle levinyt käsitys, että englannilla pärjää jokseenkin kaikkialla. Eihän tuo käsitys aivan väärä ole, mutta liioiteltu. Kakkoskielieen pitäisi satsata enemmän, pakkoruotsin tuputtaminen on pään seinään lyömistä.

VesaKaitera kirjoitti:

Ei.ole.totta kirjoitti: "Ei tätä asiaa ole suurenneltu, vaan päinvastoin, se on kerrottu juuri sellaisena kuin se on: Ankdam postasi tänne hiljattain sivuston, josta näkyi työpaikat, joissa ruotsia vaadittiin. Määrä oli huomattavan suuri, heti englannin jälleen suurin kaikista kielistä."


Sitä en epäile, mutta lähestymiskulma on väärä. Kyse ei ole siitä, kuinka monessa paikassa ruotsia tarvitaan, vaan mikä on kielen tämänhetkisten osaajien tarjonnan suhde aitoon kysyntään. Ja ruotsin kohdalla tilanne lienee se, että ruotsin tarjontaa lienee liki 30 kertaa niin paljon kuin venäjää. Kysynnän kohdalla tilanne on selvästi tasaisempi eli venäjän osaamisesta on paikkaa hakiessa suhteessa suurempi hyöty kuin ruotsista. Tuo sama trendi on saksan, kiinan ja portugalin (nimenomaan Brasilian portugalin kohdalla). Tarve ei ole alkuunkaan ruotsin luokkaa, mutta osaajien jono on ainakin tällä hetkellä niin lyhyt, että se imee paljon erittäin pitkää ruotsinosaajien jonoa paremmin. Tämän vuoksi EK:kin on ollut jo vuosia pakkoruotsia vastaa. Se haittaa vakavasti kielivarantomme monipuolistamista.

Muistutan edelleen siitä, että Svensk-Finlandin ulkopuolella asuvien 3.8 miljoonan suomalaisen joukossa ruotsinkielisiä on reilut viisitoistatuhatta. Tuo porukan omakieliset palvelut eivät siksi kauhean montaa henkeä työllistä.

Suomen kielivaranon osalta englannin osaaminen on hyvällä mallilla. KIeltä osataan paljon ja suhteellisen hyvällä tasolla. Koko maailman mitassa Suomi on englannin osaamistasossa kuudentena, edellään neljä sellaista maata, joiden pääkieli kuuluu samaan germaaniseen kielirymään englannin kanssa ynnä Singapore, entinen Englannin alusmaa, jonka yksi virallinen kieli on juuri englanti. Tässä suhteessa asiamme ovat hyvin.

Mutta ongelma on kakkoskieli, jonka osalta Suomi on takertunut pakkoruotsiinsa, mikä on kokonaisuuden kannalta hyvin huono ratkaisu. En kiistä, etteikö ruotsilla olisi täällä aikansa ja paikkansa, mutta tällä hetkellä siihen uhratut inhimilliset ja materiaalsiet resurssit ovat suurelta osin hukkaanheitettyjä, osittain siksi, ettei merkittävä osa koululaisistamme ole lainkaan motivoitunut opiskelemaan ruotsia. Tämä porukka pitäisi saada opiskelemaan jotakin itselleen mieluisampaa kieltä. Muistutan siitä, että hyvin monessa maassa, myös Suomessa, on nuorison keskuuteen varsin laajalle levinyt käsitys, että englannilla pärjää jokseenkin kaikkialla. Eihän tuo käsitys aivan väärä ole, mutta liioiteltu. Kakkoskielieen pitäisi satsata enemmän, pakkoruotsin tuputtaminen on pään seinään lyömistä.

Lue lisää

"Sitä en epäile, mutta lähestymiskulma on väärä. Kyse ei ole siitä, kuinka monessa paikassa ruotsia tarvitaan, vaan mikä on kielen tämänhetkisten osaajien tarjonnan suhde aitoon kysyntään. "

Jos tilanne olisi tämä, eli kielten tarjontaa mietittäisiin aina tältä pohjalta, niin meillä ei Suomessa luettaisi mitään vieraita kieliä. Todettaisiin vain: Niitä ei tarvita juuri missään, emme siis opiskele niitä myöskään koulussa.

VesaKaitera kirjoitti:

Ei.ole.totta kirjoitti: "Ei tätä asiaa ole suurenneltu, vaan päinvastoin, se on kerrottu juuri sellaisena kuin se on: Ankdam postasi tänne hiljattain sivuston, josta näkyi työpaikat, joissa ruotsia vaadittiin. Määrä oli huomattavan suuri, heti englannin jälleen suurin kaikista kielistä."


Sitä en epäile, mutta lähestymiskulma on väärä. Kyse ei ole siitä, kuinka monessa paikassa ruotsia tarvitaan, vaan mikä on kielen tämänhetkisten osaajien tarjonnan suhde aitoon kysyntään. Ja ruotsin kohdalla tilanne lienee se, että ruotsin tarjontaa lienee liki 30 kertaa niin paljon kuin venäjää. Kysynnän kohdalla tilanne on selvästi tasaisempi eli venäjän osaamisesta on paikkaa hakiessa suhteessa suurempi hyöty kuin ruotsista. Tuo sama trendi on saksan, kiinan ja portugalin (nimenomaan Brasilian portugalin kohdalla). Tarve ei ole alkuunkaan ruotsin luokkaa, mutta osaajien jono on ainakin tällä hetkellä niin lyhyt, että se imee paljon erittäin pitkää ruotsinosaajien jonoa paremmin. Tämän vuoksi EK:kin on ollut jo vuosia pakkoruotsia vastaa. Se haittaa vakavasti kielivarantomme monipuolistamista.

Muistutan edelleen siitä, että Svensk-Finlandin ulkopuolella asuvien 3.8 miljoonan suomalaisen joukossa ruotsinkielisiä on reilut viisitoistatuhatta. Tuo porukan omakieliset palvelut eivät siksi kauhean montaa henkeä työllistä.

Suomen kielivaranon osalta englannin osaaminen on hyvällä mallilla. KIeltä osataan paljon ja suhteellisen hyvällä tasolla. Koko maailman mitassa Suomi on englannin osaamistasossa kuudentena, edellään neljä sellaista maata, joiden pääkieli kuuluu samaan germaaniseen kielirymään englannin kanssa ynnä Singapore, entinen Englannin alusmaa, jonka yksi virallinen kieli on juuri englanti. Tässä suhteessa asiamme ovat hyvin.

Mutta ongelma on kakkoskieli, jonka osalta Suomi on takertunut pakkoruotsiinsa, mikä on kokonaisuuden kannalta hyvin huono ratkaisu. En kiistä, etteikö ruotsilla olisi täällä aikansa ja paikkansa, mutta tällä hetkellä siihen uhratut inhimilliset ja materiaalsiet resurssit ovat suurelta osin hukkaanheitettyjä, osittain siksi, ettei merkittävä osa koululaisistamme ole lainkaan motivoitunut opiskelemaan ruotsia. Tämä porukka pitäisi saada opiskelemaan jotakin itselleen mieluisampaa kieltä. Muistutan siitä, että hyvin monessa maassa, myös Suomessa, on nuorison keskuuteen varsin laajalle levinyt käsitys, että englannilla pärjää jokseenkin kaikkialla. Eihän tuo käsitys aivan väärä ole, mutta liioiteltu. Kakkoskielieen pitäisi satsata enemmän, pakkoruotsin tuputtaminen on pään seinään lyömistä.

Lue lisää

Varför ska ungarna alltid bara studera sådant som är "roligt ", oberoende om det är nyttigt eller inte i framtiden.

VesaKaitera kirjoitti:

Ei.ole.totta kirjoitti: "Ei tätä asiaa ole suurenneltu, vaan päinvastoin, se on kerrottu juuri sellaisena kuin se on: Ankdam postasi tänne hiljattain sivuston, josta näkyi työpaikat, joissa ruotsia vaadittiin. Määrä oli huomattavan suuri, heti englannin jälleen suurin kaikista kielistä."


Sitä en epäile, mutta lähestymiskulma on väärä. Kyse ei ole siitä, kuinka monessa paikassa ruotsia tarvitaan, vaan mikä on kielen tämänhetkisten osaajien tarjonnan suhde aitoon kysyntään. Ja ruotsin kohdalla tilanne lienee se, että ruotsin tarjontaa lienee liki 30 kertaa niin paljon kuin venäjää. Kysynnän kohdalla tilanne on selvästi tasaisempi eli venäjän osaamisesta on paikkaa hakiessa suhteessa suurempi hyöty kuin ruotsista. Tuo sama trendi on saksan, kiinan ja portugalin (nimenomaan Brasilian portugalin kohdalla). Tarve ei ole alkuunkaan ruotsin luokkaa, mutta osaajien jono on ainakin tällä hetkellä niin lyhyt, että se imee paljon erittäin pitkää ruotsinosaajien jonoa paremmin. Tämän vuoksi EK:kin on ollut jo vuosia pakkoruotsia vastaa. Se haittaa vakavasti kielivarantomme monipuolistamista.

Muistutan edelleen siitä, että Svensk-Finlandin ulkopuolella asuvien 3.8 miljoonan suomalaisen joukossa ruotsinkielisiä on reilut viisitoistatuhatta. Tuo porukan omakieliset palvelut eivät siksi kauhean montaa henkeä työllistä.

Suomen kielivaranon osalta englannin osaaminen on hyvällä mallilla. KIeltä osataan paljon ja suhteellisen hyvällä tasolla. Koko maailman mitassa Suomi on englannin osaamistasossa kuudentena, edellään neljä sellaista maata, joiden pääkieli kuuluu samaan germaaniseen kielirymään englannin kanssa ynnä Singapore, entinen Englannin alusmaa, jonka yksi virallinen kieli on juuri englanti. Tässä suhteessa asiamme ovat hyvin.

Mutta ongelma on kakkoskieli, jonka osalta Suomi on takertunut pakkoruotsiinsa, mikä on kokonaisuuden kannalta hyvin huono ratkaisu. En kiistä, etteikö ruotsilla olisi täällä aikansa ja paikkansa, mutta tällä hetkellä siihen uhratut inhimilliset ja materiaalsiet resurssit ovat suurelta osin hukkaanheitettyjä, osittain siksi, ettei merkittävä osa koululaisistamme ole lainkaan motivoitunut opiskelemaan ruotsia. Tämä porukka pitäisi saada opiskelemaan jotakin itselleen mieluisampaa kieltä. Muistutan siitä, että hyvin monessa maassa, myös Suomessa, on nuorison keskuuteen varsin laajalle levinyt käsitys, että englannilla pärjää jokseenkin kaikkialla. Eihän tuo käsitys aivan väärä ole, mutta liioiteltu. Kakkoskielieen pitäisi satsata enemmän, pakkoruotsin tuputtaminen on pään seinään lyömistä.

Lue lisää

Vad gör alla de här över 70 000 med modersmål ryska som har flyttat hit till Finland.
Varför inte ta tillvara deras kunskaper både i fråga om språk och om landet Ryssland ?

Kaikki aineet ovat tankkausta, ne kuuluu maailman parhaiden koulujen opetusohjelmaan.

Varför flyttar så många från Savo tex. hit till kusten ? Vi har en hel del här i vår hemstad.

Tällä palstalla on sanottu useasti positiivisia asioita ruotsin kielestä. Mutta niihin on juuri tällä palstalla suhtauduttu pääosin ääri-negatiivisesti, ikään kuin ruotsista ei saisi sanoa mitään hyvää.

Joissakin kouluissa tiedän annettavan "kielivalistusta", eli kerrotaan kielten osaamisen positiivisista puolista, tasapuolisesti kaikista opetettavista kielistä. Tämä tällainen on tärkeää ja tehokasta, ja sitä pitäisi antaa myös vanhemmille.

borgåporvoo kirjoitti:

Varför flyttar så många från Savo tex. hit till kusten ? Vi har en hel del här i vår hemstad.

Sedan blir de nya invånarna väldigt förvånade när de märker att det kunde vara bra att behärska svenska.

Juuri noin, eikä Suomen koulut sentään ihmeisiin pysty, vaikka Pisa-huippuja ovatkin, ei voida vaatia vieraiden kielten käytön oppimista ja opetusta, niin että se oikeasti toimisi kaikilla oppilailla, saataisiin edes meidän kansalliskielten opetus sille tolalle, et kaikki oppisivat kunnolla niitä, siinä on vielä tekemistä.

irkfnv kirjoitti:

Juuri noin, eikä Suomen koulut sentään ihmeisiin pysty, vaikka Pisa-huippuja ovatkin, ei voida vaatia vieraiden kielten käytön oppimista ja opetusta, niin että se oikeasti toimisi kaikilla oppilailla, saataisiin edes meidän kansalliskielten opetus sille tolalle, et kaikki oppisivat kunnolla niitä, siinä on vielä tekemistä.

Lue lisää

När man läser ungdomars inlägg på olika sajter så är det nog bedrövligt.
Bara förkortningar, slang och engelska ord....

dkkfhlv kirjoitti:

När man läser ungdomars inlägg på olika sajter så är det nog bedrövligt.
Bara förkortningar, slang och engelska ord....

Böcker läser de inte alls så hur ska de kunna skriva rätt.