- Jos ei itse ymmärrä veneestä mitään, niin toki katsastus on tarpeen. Mä lähinnä vastustan pakollista katsastusta, mitä jotkut tahot ajavat veneilyyn. Se toisi vain lisäkustannuksia, ilman merkittävää hyötyä.
- Venepalot johtuvat usein bensamoottorin vuotamasta polttoaineesta tai viallisesta keittimestä, mastot ja purjeet rikkoontuvat myrskyissä ja miehistön tukehtumiset viallisesta kaasulaitteistosta. Montako tuollaista voidaan estää (nykyisellä) katsastusysteemillä?
- Ollakseen merkittävästi turvallisuutta lisäävä järjestelmä katsastajilla pitäisi olla alan koulutus ja vastuu katsastuksista samoin kuin autopuolella. Ja lisäksi se pitäisi erottaa kokonaan seuratoiminnasta, jotta olisi tasapuolinen kaikille veneenkäyytäjille. Ongelmaksi tulee myös veneiden epämääräiset vaatimukset, joista pitäisi laatia selkeät ohjeet, jopa uusi laki.
Onnettomuudethan eivät tapahdu siksi, että sammutin on katsastamatta, vaan siksi, että moottoritilassa ei ole riittävää tuuletusta ja joku polttoainesysteemi vuotaa. Moottorin kunnon tarkastaminen on siis paljon olennaisempaa kuin (käytännössä lähes hyödyttömän 2kg:n) sammuttimen tarra.
Tällainen venekatsastus olisi taas suhteettoman kallis siihen lisähyötyyn nähden, jota toisi. - Suurin osa johtuu kipparin tekemistä vääristä päätöksistä, viinasta tai piittaamattomuudesta.
- "Juuri tästä ajatuksesta järjestelmää varmasti kannattaisikin alkaa kehittämään, koska väitän että iso osa veneilijöistä on hyvin kiinnostuneita turvallisuudestaan ja silti kokee katsatuksen suhteellisen turhana."
Juuri tästä syystä moottoripyörien kohdalla homma toimii hyvin. Suurin osa motoristeista on kiinnostunut turvallisuudestaan ja ei aja viallisella pyörällä. Onnettomuuksia, joiden syyksi paljastuu jokin tekninen vika, joka olisi mahdollisessa katsastuksessa huomattu, ei juuri ole. - En usko. Moottoripyörien kanssa homma toimii hyvin.
- Venekatsastus on mielestäni täysin turhaa puuhaa.
Perustelu: Tosiasiallisesti sellaisia onnettomuuksia, jotka johtuvat veneen huonosta kunnosta sattuu erittäin vähän. - H-vene on pitkä, mutta ei kovin iso.
Sitä en ihan ymmärrä, että miksi merellä pitää pyrkiä mahdollismman pieneen veneeseen, kun ei tuosta koosta mittaluokassa 6...8m ole oikeastaan kuin hyötyä. Kustannuksia saa alas valitsemalla luotettavan käytetyn veneen, esim. tuollaisen H-veneen. - Sekoitat kaksi asiaa: mikä on ahdas väylä (jossa sääntö 9 on ylipäätään voimassa) ja millainen alus on säännön 9b tarkoittama alus, joka voi navigoidaan vain itse ahtaassa väylässä turvallisesti.
Edellisestä on melko selkeä hallinnollinen ohje ja yhtenäinen oikeuskäytäntö, jossa valtaosaa Suomen merkityistä väylistä pidetään ahtaina väylinä.
Jälkimmäisestä ei tietääkseni ole olemassa selkeää ohjeistusta, vaan siinä mennään aika mutulla puolin ja toisin. - "Väistämissäännöt kulminoituvat taas kerran siihen, milloin kulkuväylä on ahdas. Suomen pitää noudattaa kansainvälisiäö sopimuksia ja siksi se ei voi tehdä omaa linjaustaan muilla kuin sisävesillä, joilla ei ole yhteyttä mereen."
Ei ihan noin. Valtioilla on oikeus tehdä omia linjauksiaan myös mereen yhteydessä olevilla alueilla.
Ongelma on osittain siinä, että nämä meriteiden säännöt on luotu isojen merien ja kauppalaivojen näkökulmasta, ja ne soveltuvat varsin huonosti saaristoon ja huviveneilyyn.
---
1 sääntö
Soveltaminen
...
b) Nämä säännöt eivät estä soveltamasta erityisiä määräyksiä, joita asianomainen viranomainen on antanut noudatettaviksi ankkurointialueilla, satamissa, joissa, järvissä tai sisäisillä kulkuvesillä, jotka ovat yhteydessä avomereen ja joilla merialukset voivat liikennöidä. Tällaisten erityisten määräysten on oltava mahdollisimman yhdenmukaiset näiden sääntöjen kanssa. - "Mikä on "matkustajalautta" ja missä sen alaraja menee"
Tuo oli siis oma "pääsääntöni" (ei mikään virallinen määritelmä) mutta sanosin, että vesibussi on jo sellainen, jota väistän. Taksivene ei useinkaan poikkea huviveneestä ja niitä ei välttämättä edes tunnista.
Reittien ulkopuolisesta liikenteestä en osaa sanoa, kun en muista koskaan kohdanneeni matkusta-alusta reitin ulkopuolella. - Se on ohje, mutta ohjeen on antanut viranomainen, jolla on siihen vesiliikennelaissa määrätty oikeus (ja velvollisuus). Sitä en osaa sanoa, miten viraston antama ohje poikkeaa (juridisesti) määräyksestä.
Olen siinä käsityksessä, että viranomaisen laatima ohje on (tuomioistuimen vinkkelistä) ihan validi lain tulkintaa tämentävä asiakirja, jos siihen on laissa annettu tuo valtuutus, ja se ei ole lain kanssa ristiriidassa. Se edustaa sitä harkintavaltaa, jota eduskunta on viranomaiselle suonut.
---
26 § (22.12.2009/1294)
Tarkemmat säännökset ja määräykset
...
Liikennevirasto antaa määräyksiä vesiliikenteen ohjaamisesta ja siihen liittyvästä valvonnasta, vesiliikenteen liikennesäännöistä ja vesikulkuväylien merkitsemisestä. - Kiukkusi on näköjään on ketjurajat ylittävää. :)
- "Aina jää epävarmuus siitä onko toinen sitä mieltä, että sääntö 9 on voimassa ja että hänen aluksensa kulkua ei saa sen nojalla estää. Vai oletetako sinä kanootista lähtien kaikkien olevan sellaisia? "
Tuosta ei pitäisi olla mitään suurta epävarmuutta, kun sääntö 9 on voimassa kaikilla sisäväylillä (Liikenneviraston ohjeen ja vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti)
Epävarmuus on siitä, millainen alus voi kulkea turvallisesti vain itse väylässä, eli siitä koskeeko sitä säännön 9b "etuajo-oikeus". - Sitä rajaa ei ole selkeästi olemassa kuin ääritapauksissa. Asiasta olisi hyvä olla olemassa selkeä Liikenneviraston ohjeistus.
Itse olen pitänyt rajana, että kaikkea (väylässä kulkevaa ) matkuistajaliikennettä väistetään, ja myös selvästi isompia aluksia. Matkustajalautoilla on suuri vastuu matkustajistaan ja eivät pääsääntöisesti poikkea väyliltä. - "Sinun käsityksesi siitä että ettei purkkari saisi liikkua siellä lainkaan ..."
Ei minulla ole tällaista käsitystä. - Häilyvähän tuo on. Usein moottoripurressa on sisäohjausmahdollisuus ja isot ikkunat, joita ei (avomeri)purjeveneessä sallita.
- "Ei kai sitä voi varmuudella tietää onko joku alus sellainen, joka saa "etuuksia" sääntö 9:stä tai ei muuta kuin aivan selvissä tapauksissa (huomattavan iso alus väylään nähden tai merkkikuviot/valot). Parempi siis arvioida kokorajaa alakanttiin, mutta mielestäni Suomenlinnan lautta on kyllä jo hyvin selvästi alle rajan reitillään, ainakin silloin kun siellä ei ole muuten ruuhkaa. Mutta tuo on tietysti vain minun mielipiteeni."
Aivan, eli systeemisi johtaa siihen, että tietoisesti "haastat" suomenlinnan lautan ja aiheutat siten vaaran yhteentörmäämisestä. Ja kaiken taustalla vain periaate, että saa itse mennä ensin? - Uskoisin, että on rannikkolaivuritason kysymyksiä. Muuten olisi outoa, että ko tutkinto on Trafin listalla ja kelpaa siinä, missä rannikkolaivurin tutkintokin.
- Ei kyllä vastannut, vaikka kuinka innokkaasti häntä peesaat. :)
Laiva voi toki näyttää merkkiä, että on syväyksen rajoittama, mutta mikään pakko ei ole. Ts. ko. lieriön tai valojen puuttuminen ei tarkoita mitään.
Ja lisäksi missään ei lue, että turvallinen navigointi väylässä olisi sama asia kuin syväyksen rajoittama kulku.