- Alkuperäinen kysymys koski veneen nostoa ja siirtoa, johon minä sitten kommentoin, että sen pihalla säilyttämisen luvanvaraisuus kannattaa tarkistaa, mistä minut sitten haukuttiin urpoksi ja ties miksi. En siis ole ottanut mitään kantaa siihen, salliiko Espoo asian tai ei. Taitaa osua suoraan johonkin suomalaisen erämiehen hermoon, kun pitää kysyä lupa virkamieheltä johonkin.
Joka tapauksessa tuo Heinolan esimerkki osoittaa, että asiaan otti kantaa myös kunnan rakennuspuoli, vaikka itse valitus koski vain paloturvallisuutta, ja taustalla epäilemättä naapuririita. Olennaista siinä kuitenkin on ymmärtää se, että kunnalla on oikeus määrätä tuosta veneen säilytyksestä ko. kunnan alueella, joskaan ei toki mielivaltaisesti. Kunnan rakennusjärjestys on sekin ihan demokraattinen paperi, jonka siis vahvistaa kunnanvaltuusto.
Ja erona tässä Heinolan tapauksessa oli myös se, että vene oli pieni trailerilla oleva vene, mikä eroaa paljon isommasta pressukatoksesta. Mutta tämä asia lienee tältä erää taputeltu. - Tässäpä sinulle esimerkin omaisesti yksi viranhaltijapäätös, mistä käy selkeästi ilmi tuo kaupungin harkintavalta siihen, mitä tontilla saa säilyttää. Kyseinen päätös on veneen omistajalle suotuisa, mutta olennaista siinä (tämän aiheen kannalta) on, että kaupunki on ottaanut kantaa oman rakennusjärjestyksensä soveltamiseen.
Tässä on näköjään tulkittu trailerilla oleva vene tontilla säilytettäväksi laitteeksi, mutta epäilen että tulkinta olisi toinen, jos kyse olisi veneen ympärille rakennetusta talvisäilytyskatoksesta, joka luetaan siis rakennelmaksi ja vaatii jo luvan tai vähintään ilmoituksen.
Yhtä kaikki, kunta voi päättää, MRL:n perusteella, mitä tonteilla saa tehdä. Ei kaavatontti ole mitään vapaa mellestysalue vaan loppujen lopuksi melko säädelty asumismuoto.
http://kokoukset.heinola.fi/dynasty/kokous/20175004-6-1.PDF - Johan minä se tuolla aiemmin linkitin: MRL 126§, 3. momentti. Sitä en tiedä, missä oikeusasteissa asti ko. tulkintaa on tämennetty. Lain kanssa kannattaa muistaa, ettei oma selkokielinen arkikäsitys ole välttämättä lainkaan sama kuin lakitekstin määritelmä. Tuolla lailla kun haetaan nimenomaan rakennelmien luvanavaraisuutta ja siten mikä tahansa vähänkin kauemmin paikallaan oleva hökötys voidaan lukea rakennelmaksi eli ko. lain vaikutuspiiriin.
Ne onkin kaksi eri asiaa miten säännöt menevät ja saako niiden noudattamatta jättämisestä sanktion. Minä otin kantaa lähinnä siihen, että kunta päättää veneiden säilytyksen laillisuudesta.
Trailerilla oleva pieni vene on vielä luultavasti eri asia kuin kuorma-autolla siirrettävä vene, jolle rakennettu oma pressukatos, mikä yleinen tapa isommissa veneissä. - P.s. Se on lainsäädäntöneuvos. ;)
- "Kielettyä on vain se, mikä laissa erikseen kielletään tavalla taikka toisella. Muu on sallittua. "
Periaateessa noin. Ja tuo maankäyttö ja rakennuslaki melko yksikäsitteisesti tekee luvanvaraiseksi (ilman lupaa kielletyksi) kaiken rakentamisen Suomessa. Ja tässä yhteydessä rakentamiseksi käsitetään myös väliaikaiset rakennelmat, jollaiseksi talvitelakoitu vene, laituriin kiinnitetty asuntolaiva tai mökiksi viritetty asuntovaunu lasketaan. Voit kysyä tulkintaa oikeusoppineilta, jos et usko minua.
Sitä voi toki saada itkupotkuraivareita lakiasioita, mutta ei muuta sitä tosiasiaa, että aiheena olevaa veneiden talvisäilytystä säätelee tuo laki, ja sen nojalla siitä on käytännössä täysi päätäntävalta kunnalla. Jos kunta ei veneiden telakointia talojen pihoilla salli, niin se voi ne kieltää eli käytännössä osoittaa niille sopivamman säityspaikan. - Tuo on taas pelkkää luulopuhetta.
Laitapa vaikka googlen hakuun "veneen säilytys rakennusjärjestys", niin saat melkoisen liudan eri kuntien rakennusjärjestyksiä, joissa vaihteleva kanta asiaan. - Mutta asia menee niin päin, että veneen tai vaunun säilytys pihalla (ei retkeilytarkoituksessa) on lähtokohtaisesti kielletty (vaatii toimenpideluvan) ja kunta voi tästä halutessaan poiketa.
Ja ihan turha on minua haukkua siitä, että Suomessa on tällaiset lait. - Kauhea on urputus ilman tiedon häivääkään. Laki asiasta on melko selkeä. Se antaa kunnalle päätösvallan asian suhteen vaaditaanko veneeltä toimenpidelupa tai ei.
Maankäyttö- ja rakennuslaki
126 a § (21.12.2012/958)
Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet
Edellä 126 §:n mukainen toimenpidelupa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti:
...
3) asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn (liikuteltava laite);
...
Kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että toimenpidelupaa ei kunnassa tai sen osassa tarvita 1 momentin 1–10, 12 tai 13 kohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen, jos toimenpidettä voidaan pitää vähäisenä. (21.4.2017/230)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132 - En ole perehtynyt, miten yleistä tuo on, mutta noin periaatteessa kaupungilla on oikeus noita häätää, samoin kuin muitakin pressukatoksia. Teknisesti asia menee niin, että kaupunki katsoo rakennelman vaativan rakennusluvan, mitä sitten ei myönnetä. Käytännössä kai niin, että kun naapuri valittaa, niin kaupunki puuttuu asiaan. On ihan omaa typeryyttä, jos ei vaivaudu selvittämään asiaa etukäteen, mikä oman kunnan suhtautuminen asiaan.
- Niin, mulle on yksi vitun sama, missä venettäsi pidät, mutta tiedän että siihen on puututtu aiankin Tampereella. Itke sitten tänne, että kaupunki vainoaa, kun et selvitä asiaa etutkäteen.
Vittu, mikä foorumi tämä on. - Kannattaa kysäistä kaupungilta onko veneen säilytys pihassa sallittua. Ei ole kaikkialla.
- Mitähän hyviä kirjoja löytyisi limisaumaisen puuveneen kunnostamisesta? Saa olla myös englanniksi.
Tällainen löytyi paikallisesta kirjastosta ja sisältää paljon hyvää asiaa.
http://www.puuvenementori.fi/puuvene-limisauma-tasasauma-ristiinlaminointi-korjaukset-ja-huolto/
Lukemisen alla myös "Myrskylintu nousee siivilleen", joka kiehtova tarina Scylla-veneen valmistamsiesta, mutta en ihan luottaisi kaikkeen tietoon, mitä kirja tarjoaa. Varmasti siis perinnemielessä oikein, mutta esim. Ovatrollin hehkutus on ehkä hieman yliampuvaa. - Puuveneen omistaminen epäilemättä rajoittaa muuta harrastustoimintaa. Toisaalta osa viehätystä on juuri tuossa "kauniin puuesineen" kunnostamisessa, kunhan tuo ei vain laajene kohtuuttoman suuritöiseksi. Ja yksi syys pysyä pienessä veneessä on se, että tekemistä on vähemmän ja painon puolesta vene on mahdollista siirtää itse trailerilla sopivaa työpaikkaan.
- Eikö tuossa tapauksessa ole kaikkein selkeintä ottaa yhteyttä satamaan vhf:llä/kännykällä ja kysyä, mihin on sopiva ankkuroida? Ehkä ovat miettineet tällaisenkin vaihetoehdon valmiiksi. Etenkin pimeällä voi olla vaikea nähdä sataman ajoreittejä ja jättää oma veneensä huonoon paikkaan liikenteen kannalta.
- Vitun taukki vaan itsellesi!
Jos tarve on tankata tai käydä kaupassa, näitä varten on usein erillinen (kunnan) laituri, jossa voi pysähtyä tunnin pari, joskus jopa yöpyä. Vierasvenesatama taas on nimenomaan kaupallista toimintaa palveluineen ja sen käytöstä pitää maksaa.
Jos halua/tarve ei ole kumpaakaan, niin ankkuroituu vähintään niin syrjään, ettei haittaa kummankaan toimintaa. Ei tai tuo annkuroituminen hieman syrjemmälle sen vaikeampaa ole? - Ei se ollut mikään oksennus, vaan ihan rehellinen kommentti. Jos kerran käyttää vierasvenesataman palveluja, niin on kohteliasta maksaa niistä. Jos taas ei käytä, niin ei ole oikein mitään syytä ankkuroitua liepeille. Eivät ne yrittäjät siellä elä millään pyhällä hengellä.
- Olin lukevinani rivien välistä, että ongelma on satamamaksut. Eli että halutaan olla lähellä vierasvenesatamaa, mutta ilmaiseksi. Jos näin ei ole niin sopimalla sataman pitäjän kanssa, mihin voi aluksensa jättää, pääsee varmaan parhaaseen lopputulokseen paikan suhteen.
- Kertokaapa genaakkerista paljoakaan tietämättömälle, onko tuo käytännössä pelkkä kisapurje? Jos (retki)veneessä on jo genua ja spinnu, niin mitä lisäetua tuo genaakkeri tuo?
- Kiitos vastauksista. Yhteenvetona ymmärsin, että puuveneen kanssa on ikään kuin kaksi vaihetta. Ensin peruskunnostus, jos vene päässyt rapistumaan vuosien aikana. Tähän kuuluu mahdolliset lahovauriot, lautojen vaihdot yms. raskaat työt. Sitten vuosittainen huolto (kevyt pintalakkaus, sisäpinnan öljyäminen, maalaus) joka kevät ja tietty normaalit veneen ylläpitoon liittyvät jutut. Eli ei kuulosta lainkaan kamalalta. :)
Folkkari on valikoitunut malliksi oikeastaan siksi, että niitä saa hyvin edullisesti ja esim. Ruotsissa hyvät markkinat. Toisaalta vene ei ole turhan suuri huoltoa ja kunnostusta ajatellen, ja siihen saa melko edullisesti myös purjeita ja muuta takilan osaa. Lukemani perustella malli on myös varsin merikelpoinen Suomen rannikoille.
Pitääpä lähteä kirjastoon hakemaan joku alan perusteos, niin hieman aukeaa enemmän tuo työn määrä. - Syväväylää pääsee Kuopioon asti (tai Siilinjärvelle) ja alituskorkeus siinä on 24m. Sivupistot sitten haastavampia kun sillat ja sähköjohdot alempana. Hae Saimaan merikorttisarja kirjastosta. Siinä on yksi karttalehti, jossa merkattu kaikki korkeudet ja toimii hyvin suunnittelun apuvälineenä.
Vesistönä Saimaa on upea, mutta purjehdus hyvin erilaista kuin merellä. Väylät ovat kapeita ja tuuli saataa pyöriä paljonkin. Vaatii hyvää tuulenlukutaitoa, mutta onnistuu. Luonnonsatamia paljon ja kaupunkeihin pääsee ihan keskustaan veneellä. Savonlinnan luoteispuolella upea Linnasaaren kansallispuisto.
Savonlinnan Kyrönsalmen sillat avataan vain aikataulun mukaan ja pitää ilmoittaa tulo etukäteen puhelimella. Muuten riittää kun ilmestyy paikalle, ja kanavasulut ovat joko automaattisia tai pitää nykäistä narusta. Paikotellen kova virta kapeikoissa. Kanavaa 9 kannattaa kuunnella, sillä toimii VTS ja paikallinen ammattiliikenne.