- Salomonsaaret sijaitsevat noin 2000 kilometrin päässä Fidzistä luoteeseen eli ovat Papua-Uusi-Guinean ja Fidzin välissä. Vertaisarvioidussa tiedelehdessä julkaistu tutkimus Simon Albert et al 2016 kertoo siitä, mitä merenpinnan nousu on siellä aiheuttanut. Vapaasti luettavissa olevan julkaisun löytää hakukoneesta laittamalla hakusanaksi numerot
8.39979 157.26700 7.33312
Merenpinta Salomonsaarten kohdalla vuosina 1950 - 1994 on noussut noin 3 millimetriä per vuosi ja 1994 alkaen noin 7 - 10 millimetriä per vuosi. Julkaisussa on karttoja, joista näkee miten matalien saarien rantaviiva on muuttunut vuosien kuluessa. Useamman matalaa saarta on jäänyt kokonaan veden peittämiksi. - Artikkeli näyttää löytyvän kiistellystä Sci-hub.io - palvelusta tuon DOI koodin perusteella, jos joku on kiinnostunut sen kokonaisuudessaan lukemaan. Aiheesta kiinnostuneelle sen lähdeluettelosta löytyy 92 artikkelia läpi kahlattavaksi...
- Hiilidioksidin maantieteellistä jakaumaa ilmakehässä mittaa OCO-2 satelliitti. Periaate on periaatteessa yksinkertainen: Annetaan Auringon valon heijastua maan tai meren pinnasta ja mitataan kuinka paljon CO2 - molekyylin absorptioviivojen kohdalla säteilyn intensiteetti putoaa viivojen lähiympäristöön verrattuna. Samaan ilmiöön perustuvia kaupallisia huoneilman hiilidioksidipitoisuuden mittalaitteita saa kaupasta ostaa parinsadan euron hintaan.
Satelliitin ensimmäisistä mittaustuloksista on tehty julkaisu, jonka abstraktin löytää tällä koodilla:
DOI: 10.1126/science.aam5745
Kirjoittajat ovat Eldering, Wennberg, Crisp ja muutama muu. Sen julkaisupäivä oli 13.10.2017
Mittausten perusteella näkyy mm. se, miten kasvien herääminen talven jälkeen vähentää hiilidioksidin määrää ja miten taas talvisaikaan sitä kerääntyy ylimäärin pohjoisen pallonpuoliskon ilmakehään. - Poikkeuksellinen maankuoren aktiivisuus yleensä kylmentää ilmastoa, ellet luokittele metaanipäästöjä meristä ja maa-alueilta tuohon kategoriaan.
Suuret tulivuorenpurkaukset vaikuttavat seuraavien muutaman vuoden keskilämpötiloihin selvästi. Esimerkkinä vuonna 1991 purkautunut Pinatubo, joka näkyy tilastoissa. Ilmakehään yli 30 km korkeuteen nousseet rikkiyhdisteet tuottivat savuverhon, joka varjosti Auringon säteilyä selvästi ja pitkään.
Ei ole mitään erityistä estettä sille, että lähivuosikymmeninä tai -vuosisatoina tapahtuisi Pinatuboa paljon suurempi yksittäinen purkaus. Myöskään supertulivuoret eivät ole pelkästään teoreettisia riskejä ja meillä on Euroopassakin yksi aktiivinen sellainen, Italiassa Campi Flegrei. Sen magmakammion tämänhetkisestä tilasta on vähemmän tietoa kuin Yellowstonesta ja ikävä kyllä se näyttää juuri nyt olevan muutoksen tilassa eli jotakin on tapahtumassa.
Hämmästyttävän vähän Italiassa ja EU:ssa ylipäätään on resursseja käytetty Campi Flegrein tutkimiseen vaikka se on todellinen ja merkittävä riski ja sen kalderan välittömässä läheisyydessä asuu yli miljoona ihmistä. - Jäätiköiden alla olevien ja merenalaisten tulivuorien vaikutuksesta on oma keskustelunsa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15067786/kuumia-uutisia-antarktikselta - "Läntisen Antarktiksen jäätikön alla majailee geoterminen lämmönlähde. "
Pitää paikkansa. Lämmönlähteen (pluumi) voimakkuus (150mW/m²) on hieman pienempi kuin Yellowstonen vastaavan lämmönlähteen teho (200mW/m²). Keskimääräinen geoterminen lämpö USA:n alueella on noin 40-60mW/m². Yksikkönä milliwatit eli puhutaan siis 0.15W/m² tehosta kun keskimäärin teho on luokkaa 0.05W/m²
Kyseinen lämmönlähte on ollut Marie Byrdin maa - nimisen alueen alapuolella viimeisen noin 50 - 110 miljoonan vuoden ajan eli silloin, kun Etelämanner ei mannerlaattojen liikkeen vuoksi vielä ollut siirtynyt nykyiselle paikalleen vaan sijaitsi lähellä päiväntasaajaa.
Uutisen ensimmäinen kappale vapaasti suomennettuna:
"Uusi NASA:n tutkimus lisää todisteita sille, että syvällä Marie Byrdin maan alla on geoterminen lämmönlähde (pluumi), mikä selittää osan jääkerroksen alle syntyneistä järvistä ja joista. Vaikka lämmön lähde ei olekaan uusi eikä se aiempaa voimakkaammin uhkaa Länsi-Etelänapamantereen jäätikköä, se saattaa olla syy sille, että kyseinen jäätikkö romahti aiemman nopean ilmaston lämpenemisjakson aikana [11000 vuotta sitten] ja on nykyään niin epävakaa."
Tämä ei siis ole mikään uusi ilmiö eikä siis selitä nyt nähtäviä muutoksia ilmastossa. Se selittää sitä, miksi juuri tuo alue Etelämantereen jäätiköistä reagoi ensimmäisenä keskilämpötilan nousuun. - Näillä hakusanoilla
oregonstate Klemetti 3,477,403
löytyy googlettamalla Oregonin osavaltion tulivuoria käsittelevä sivusto, jolla on käsitelty väitettä merenalaisten tulivuorien osuudesta Maapallon globaalin pintalämpötilan muutoksiin. Kannattaa vilkaista, siellä nuo edellä mainitsemani asiat on esitetty yksityiskohtaisemmin. - Tuota väitettä tulivuorten roolista lämmittäjinä on aiemminkin yritetty, mutta huonolla menestyksellä kun se ei sovi havaintoihin.
Onko geotermisissä ilmiöissä tapahtunut viime aikoina jotakin maailmanlaajuista ja havaittavaa muutosta? Merenalaisten ja jäätikköjen alla olevien tulivuorien olemassaolohan on tunnettu pitkään. Jos (kun) sellaista muutosta ei ole tapahtunut niin tulivuorien lämmittävä vaikutus on ollut koko ajan suunnilleen samanlainen kuin tähän astikin.
Jos tulivuoret ylipäätään olisivat yhtäkkiä viimeisen parin sadan vuoden aikana alkaneet purkautua aiempaa useammin ja voimakkaammin niin se näkyisi paitsi merien alla myös maan päällä.
Merenalainen tulivuori lämmittää vettä voimakkaimmin lähiympäristössään. Syvän meren tulivuorten vaikutuksen pitäisi siis näkyä erityisen selvästi syvällä, missä vesi on muutenkin kylmää. Merissä havaittu lämpeneminen tapahtuu kuitenkin pintavesissä. Lämpö ei maagisesti hyppää syvyyksistä vesikerrosten lävitse pintaan. - Hesarin uutisessa lähinnä todetaan, että globaalin ilmaston kannalta katsottuna poikkeuksellisen lämpimiä vuosia on nyt tullut useita peräkkäin. Jos globaali ilmasto on lämpenemässä niin tuo on tuleva trendi eli mittaushistorian lämpimimmät säät tulevat todennäköisesti näkymään aina viimeisen kymmenen - viidentoista vuoden aikana tästä hamaan tulevaisuuteen asti. Jos taas kyseessä olivat tilastolliset poikkeamat eli lämpenemistä ei tapahdu tai se on hyvin vähäistä niin jatkossa joudumme odottelemaan pitkään seuraavaa globaalin ilmaston kannalta katsottua yhtä lämmintä vuotta. Nyt oli kuitenkin ns. normaalivuosi eli ENSO (el Niño) ei nostanut lämpötiloja maailmalla.
Riippumatta siitä onko globaali ilmasto lämpenemässä vai ei tulee lähivuosina näkymään myös edeltäjiään kylmempiä vuosia. Sää vaihtelee ja sen mukana vaihtelee myös vuoden keskilämpötila. Siksi yksittäisten tai edes muutaman vuoden säiden perusteella ei pitäisi mennä esittämään väitteitä ilmastosta ellei väitteille ole todella hyviä perusteluita.
Se mitä toivoisin olisi että me täällä Suomessakin saisimme kesäaikaan myös lämpöä eikä vain kosteutta. Nyt näyttää kaikki lisälämpö tulevan talvikuukausien aikana. Jos tämä on paikallisen ilmaston vähittäisen muutoksen suunta Suomessa jatkossakin niin onpa todella ikävä sellainen. Minun puolestani tälläinen paikallinen "lämpeneminen" voisi loppua nyt ja samantien, mutta kerropa tuo Siperiasta tuleville ilmavirroille. - Mitähän nyt höpötät. Mistä ihmeen pläjäyksistä kirjoitat? Missä väitetään merenpinnan yhtäkkiä hyppäävän ylöspäin? Linkkiä näkyviin jos sinulla on tuollaisesta tietoa. Kun linkkisi tarkistetaan niin huomataan että niissä puhutaan kymmenien vuosien aikana tapahtuvista ilmiöistä eikä mistään vuoden parin aikana tapahtuvista äkkimuutoksista.
Merenpintaa nostaa meriveden lämpenemisestä aiheutuva veden lämpölaajeneminen (yli 4C lämpötiloissa) ja jään sulaminen. Näistä kahdesta veden lämpenemisen arvioidaan aiheuttaneen noin puolet viimeisen sadan vuoden aikana tapahtuneesta pinnan noususta. Loput aiheutuvat jään sulamisesta. Kun syvyyksissä ei ole lähteitä niin sieltä ei lisää vettä meriin ilmaannu. Muutoset merenpohjan korkeudessa näkyisivät muutoksina Maapallon gravitaatiokentässä. Kun merenpinta mittausten mukaan koko ajan nousee niin jossakin on jään pakko sulaa.
Ei merissä mitään pinnankorkeuden nousupläjäyksiä näy ellei yhtäkkiä tapahdu sulamispläjäyksiä tai lämpenemispläjäyksiä. Jäävuorien irtoamien jäätiköiden reunasta ei aiheuta äkillisiä muutoksia, sillä irtoavalta jäältä kestää varsin kauan sulaa vedeksi. Kun nuo jäätikön reuna-alueet jo ennen irtoamistaan ovat pitkään vapaasti kelluneet vedessä ei irtoaminen itsessään aiheuta meren pinnankorkeuteen muutoksia.
Vilkaisepa netistä miten ja millä nopeudella Larsen C jäätiköstä tänä syksynä irronnut 1000Gt painava jäävuori A68 liikkuu. Se ei todellakaan sula muutamassa vuodessa vaan varsin hiljakseen. - "unohtaa valtavan Etelänapamantereen tilanteen lähes kokonaan. Miten sielä tilanne?"
Tuosta saa tietoa laittamalla hakukoneeseen seuraavat hakusanat ja päätymällä NASA:n sivuille ristiriitaisia tuloksia vuonna 2015 saavuttaneeseen tutkimukseen. Sitä on aivan varmasti nostettu blogeissa esille useaan kertaan.
nasa 112 1992 2001 82 2003 2008
Tuon kritiikkiä saaneen tutkimuksen perusteella näyttäisi (Zwally et al. 2015 eli doi:10.3189/2015JoG15J071 ) siltä, että Etelänapamantereella jäämassa olisi lisääntynyt vuosien 1992 - 2001 välisenä aikana keskimäärin 112 gigatonnia vuodessa (mittaus ERS satelliiteilla). Vuosien 2003 - 2008 välissä jäämassa lisääntyi 82 gigatonnia vuodessa eli pientä hidastumista olisi ollut näkyvissä tai sitten satelliittien erilaisuus aiheutti tuloksen (mittaus ICESat - satelliitilla). Tässä siis mitattiin jäätikön korkeutta tutkalla satelliitista käsin eli vuositasolla noin 10 millimetrin muutosta korkeudessa. Etelänapamantereen länsi- ja itäosien jäätiköistä toinen kasvoi ja toinen pieneni.
Samaan aikaan GRACE - satelliittien gravitaatiomittauksen perusteella koko Etelänapamantereen jäämassa pienenee ( DOI: 10.1029/2011GL046583 ). ESA:n Cryosat-2 näki vuosien 2010-2013 välissä jäätikön kokonaismassan pienenevän hieman ( DOI: 10.1002/2014GL060111 ).
Tällä hetkellä Etelänapamantereen jäämassan kehityksestä on siis tarjolla ristiriitaista tietoa. GRACE:n mittaustulosten mukaan jäämassa siellä vähenisi tällä hetkellä keskimäärin 127 gigatonnia vuodessa ja Grönlannissa 280 gigatonnia vuodessa. Uutisissa ei yleensä kerrota tutkimusten virherajoja, jotka löytyvät julkaisuista.
Aiempia mittalaitteita paljon tarkemmat instrumentit eli tutkasatelliitti ICEsat-2 ja gravitaatiosatelliittien ryhmä GRACE-FO pitäisi tulla käyttöön vuoden 2018 aikana. Kysymys siitä mitä Etelänapamantereen jäätiköille paraikaa tapahtuu toivottavasti saa vastauksensa lähivuosien kuluessa. - Maapallon globaali ilmasto näyttää seilaavan jääkauden ja lämpimämmän kauden välillä eli on koko ajan hitaasti muuttumassa. Kysymys on lähinnä siitä, kuinka paljon meidän oma toimintamme vaikuttaa ilmaston muuttumisen nopeuteen ja muutoksen suuntaan. Haitat liittyvät merenpinnan nousuun ja ennestään kuumankosteiden alueiden muuttumiseen ajoittain ihmiselle lähes elinkelvottomiksi (Intian tappohelteet).
- "Aika turhaa puhua kymmenien vuosien periodilla ilmastosta. "
Tuohon on hyvät syyt. Muutamaa kymmentä vuotta lyhyemmät tarkastelujaksot kärsivät paitsi jaksollisesta ENSO - vaihtelusta myös sään satunnaisesta vaihtelusta. Muutamaa kymmentä vuotta pidemmät jaksot taas ovat hankalia mm. siksi, että jakson kuluessa tapahtuva hidas muutos alkaa näkyä jakson yli lasketussa keskiarvossa keskihajontana. Tuolloin keskiarvoistus pienentäisi kohinan lisäksi myös signaalia.
Kolmenkymmenen vuoden periodi sovittiin joskus 1930 - luvulla ja sitä on siitä asti sovellettu. Mikään ei estä sinua määrittämästä itseäsi varten eripituista vertailujaksoa, mutta kun ilmastosta puhutaan niin tuo vertailujakson pituus on ennalta sovittu.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14996745/ilmastosta-saahan-on-matkaa-30-vuotta
Onko joku kokeillut laskea esimerkiksi Suomen lämpötiloista sitä vertailujakson pituutta, jolla satunnainen kohina ja jaksolliset ENSO - ilmiöt näkyvät vähiten suhteessa niihin hitaasti muuttuviin ilmiöihin joita on tarkoitus havaita? - Tekniikka ja Talous - lehdessäkin julkaistun uutisen mukaan Grönlannin jäätikön massa olisi viimeisen KAHDEN vuosikymmenen aikana vähentynyt noin 4000Gt eli vuosikymmentä kohti siis noin 2000Gt.
http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkijat-loysivat-uuden-syyn-gronlannin-jaan-sulamiselle-vuoteen-1850-ulottuvassa-havaintohistoriassa-ennenkuulumatonta-6660844
Ennenkuulumattomasta en tiedä mitään mutta tuo "uusi" syy joka T&T lehden uutisessa mainitaan on Grönlannin kohdalla tapahtunut pilvisyyden väheneminen. Lehdessä on linkki alkuperäiseen tutkimusartikkeliin, josta luvut ovat peräisin. - Tästä aiheesta näyttää olevan keskustelua käynnissä myös täällä:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15053953/wmon-co2-alarmi#comment-91735958 - Grönlannin+jäätikön+kokonaistilavuus+on+noin+2850000+kuutiokilometriä+ainakin+Wikin+mukaan.
- Tekniikka ja Talous - lehdessä näytti olevan tälläinen liittyen Grönlannin jäämassan pienenemiseen. Tuo uutisessa mainittu uusi syy on pilvisyyden väheneminen.
http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkijat-loysivat-uuden-syyn-gronlannin-jaan-sulamiselle-vuoteen-1850-ulottuvassa-havaintohistoriassa-ennenkuulumatonta-6660844
"1990-luvun puolivälin jälkeen Grönlanti on menettänyt noin 4000 gigatonnia jäätä. Se on suurin yksittäinen syy nousevaan merenpintaan."
Uutinen on päivätty 29.06.2017. Mittaukset on tehty Grace - satelliitilla eli tutkimalla jään vähenemisestä aiheutuvaa gravitaatiokentän muutosta Grönlannin yläpuolella.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15051675/grace-satelliitti-sulki-jaamittauksissa-6kk-tauko - Jos ennustat säätä niin menisitkö sääpalstalle esittämään ennustuksiasi. Täällä keskustellaan ilmastoilmiöistä, ei yksittäisen vuoden säästä.
- Tilastoistahan tuo ilmenee.
Olisko jossakin tilastoa ensilumien tulohetkistä esimerkiksi viimeiseltä 50 vuodelta? Siinähän mahdollisen trendin pitäisi näkyä. Yksittäisistä vuosista on turha kinastella, koska siinä kysymys
on vielä sääilmiöistä. - Viestejä rupesi häviämään siinä vaiheessa, kun täällä toistuvasti muistutettiin näistä:
- Sää on eri asia kuin ilmasto, joka siis on 30 vuoden säätilastojen keskiarvo
- Paikallinen ilmasto on eri asia kuin globaali ilmasto
- Blogikirjoitukset ovat mielipiteitä
- Jos väittää että N.N. on sanonut jotakin niin tuolle väitteelle pitää löytyä tarkistettavissa olevat todisteet
Jonkun mielestä nämä esille tuodut asiat haittasivat heidän oman kantansa esilletuontia ja siksi piti ryhtyä viestejä poistattamaan. Tilanne rauhoittunee lähitulevaisuudessa, kun edellä mainittujen asioiden esille tuominen lakkaa olemasta uusi asia.