No näinpä…
Kaikki yleisimmin käytetyt viitekorot ovat olleet alle 3%:n vuoden 2025 alusta alkaen.
Kun tuohon lisää kohtuullisen pankin marginaalin, niin ei lainakoron pitäisi olla yli 4%:a tällä hetkellä (tai missä nimessä ainakaan yli 4.5%:n).

Nyt kyllä aloittaja maksaa niin huimaa ”ylikorkoa” asuntolainastaan, ettei ole ihme kun ei laina meinaa lyhentyä.

Miten on aloittaja, kerrotko mistä lainasi on otettu ja miksi sen korko on noinkin suuri kuin mitä se on?
Itseasissa olen nyt kuitenkin kanssasi ainakin osittain samaa mieltä.

Olen siis nyt kohta noin kahdeksen viikon ajan ajanut (lähinnä siis sähköavusteista maastoajoa) kokoajan hieman kasvavilla ajotehoilla (pienentänyt mm. tarkoiteuksellisesti käyettyjä avustustasoaj), samaan aikaan ChatGPT:n kanssa ajoja analysoiden Garminin syke ja rasitustietojen sekä sähköpyörän poljintehoja, keskinopeuksia yms ja koittaen suhteuttaa tietoja ajettuun maastoon, korkeusvaihteluihin yms asioihin.
Ja nyt viimeisenä palasena tähän "omaan ihmistestiini" tuli mukaan tällä viikolla sitten puhdas "luomu"maasturi minkä antamaa dataa nyt sitten vielä verrataan ChatGPT:n kanssa näihin eri asetuksilla ajattaviin sähköavusteisen maastopyörän tietoihin.

Tämän hetkisen analyysin perusteella itselläni isoin "ajotehoani/nopeuttani rajoittava tekijä on jalkojeni maitohapon sietokyky, tai siis se että ne eivät kestä sitä määrää maitohappoja kuin mitä keuhkot/sydän taikka keski-ylävartalo (joka on nopeassa maastoajossa itseasissa suht kovilla) mahdollistaisi.
Reiteni kyllä tuottavat lyhytaikaista tehoa kohtuullisen hyvin ja nopeallakin syklillä (mikä on maastoajaossa tyypillistä) ja myös poistavat rasituksen jälkeen maitohapot kohtuullisen nopeasti mutta vähänkin pidempiaikainen iso tasainen kuormitus (pidempi mäennousu yms.) "tappaa" jalkani suhteellisen nopeasti ja kun "seinä" tulee vastaan se tulee sitten äkkiä (ja menee taluttamiseksi yms.).

"Pelkäällä" polkemisella en tahdo saada edes sykkeitä helposti "punaiselle" vaan nuo maitohapot iskevät ensin.
Itselleni kovat sykkeet ajaessa muodostuu siitä että saan ajettua (maastoajosta siis kokoajan kyse) reitillä senverran kovaa vauhtia että poljintehon lisäksi merkittävä osa rasituksesta tulee itse maasto-ajamisesta eikä pelkästä polkemisesta.

Eilennä kävin erällä Flow Park radalla (rakennettu maastorata jossa kallistetut kurvit, paljon korkeuseroja sekä mutkia) ajamassa pari kierrosta luomulla ja oli kyllä tuskaa, jalat "loppuivat" ennen kuin keuhkot/sydän. Tänäin sitten 2+2+1 kierrosta samalla radalla sähköavusteisella ja rasitus oli tasaisempi (kyseisentyyppinen rata korostaa "ajamisen" merkitystä) vaikka keskisyketaso oli isompi kuin luomulla eilennä ajettuna (jolloin sykekäyrä "sahasi" todella paljon ylös ja alas).
Poljintehot oli itselläni kuitenkin ihan kohtuu hyvät, siellä 215-225w keskitehoilla (tähän poljintehoon sitten pitäisi lisätä vielä kyseisenlaisella radalla ajamisen vaativa keski- ja ylävartalon teho).
Hieman ensimmäisiä "fiiliksiä" parin ensimmäisen päivän maastoajoista "tutuilla reiteillä".
Pyörä itsessään https://ibb.co/TDgvfsQg tuntuu hyvin "käteen sapovalta", geometria vaikuttaa suht samantyyliseltä kuin sähköavusteinen pyöräni, joten totuttelu siltä osin on suht vähäistä, jousituksen säätöjen kanssa vielä pientä hakemista, mutta uskoisin että muutaman lisäajon jälkeen saan nekin kohdalleen. Jarrut vativat ilmaamista (Maguran jarrut jotka vaativat oman ilmaussarjan, pitää ensiviikolla hankkia) ja jarrujen teho ei ole ihan optimi maastoajoa ajatellen.

Mutta sitten hieman "ajofiiliksiä" maastosta Luomu vs. sähköavusteinen.

Kyllä pyörien painoero vaikuttaa paljon käsiteltävyyteen (13,xkg vs 23,xkg), etenkin erilaiset esteiden yli hyppyyttämiset (esim. reitille kaatunut puunrunko) ovat selvästi helpompia "luomulla".

Muutaman ensimmäisen ajon (samoja reittejä mitä ajanut sähköavusteisella) perusteella huomaa sykekäyrissä selvää eroa, luomulla ajaen sykekäyrä selvästi "sahaavampi" kuin sähköavusteisella ajaen ja sykekäyrä seuraa maaston korkeuseroja selvästi enemmän kuin sähköavusteisella.

Luomulla ajon keskinopeus tippuu todella huomattavasti joka sitten johtaa siihen että vaikka Garminin data antaa ajosta isojakin rasituslukemia, niin rasitus kohdistuu lähes kokonaan jalkoihin ja johtuen todella paljon alhaisemmasta ajonopeudesta (ja osittain ehkä myös kevyemmästä pyörästä), niin pyörän "maastoajaminen" ei tunnu rasittavan juurikaan ylä- eikä keskivartalon lihaksia kuten taasen kovempivauhtiset lenkit sähköavusteisella pyörällä jossa pyörän hallinta on polkemisen ohella hyvinkin merkittävä rasitusta aiheuttava tekijä.

Mielenkiintoinen asia oli huomata että sähköavusteisen "maksimivauhtilenkin" keskisyke saattaakin olla itseasissa korkeampi kuin saman lenkin ajaminen manuaalipyörällä. Tämä johtuneen siitä että nyt ainakin alkuun vaikuttaa siltä että jalat "hapottuu" nousuissa niin paljon että niiden jälkeen joutuu ajamaan jonkin aikaa "palautellen" että hapot poistuvat reisistä ja sinä aikana sykkeet ehtivät laskea kun sähköavausteisella pystyn ajamaan paremmin siellä sykealueen ylälaidassa ilman jalkojen niin kovaa "hapotusta" joka pakottaisi laskemaan vauhtia (ja sykettä) joksikin aikaa joka sitten näkyy ajon keskisykkeessä alentavana tekijänä.

Nämä nyt huomioita kahdelta ensimmäiseltä ajopäivältä, katsotaan mitä fiiliksiä ja huomioita jatko tuo tullessaan.
Käytännössä lähes kaikilla viimeisen 30v. aikana olleilla poliisiylijohtajilla on Poliisin päällystökoulutuksen lisäksi joko oikeustieteiden kandidaatin taikka oikeustieteen lisensiaatin koulutukset.
Eli suomeksi sanottuina heillä on myös lakimiehen koulutus poliisin koulutuksen lisäksi. Vaikka nimenomaisesti juuri kyseinen korkeakoulututkinto ei ole lakimääräinen poliisijohtajan vaatimus, mutta käytännössä näin on.