ZJJ

Vapaa kuvaus

Aloituksia

67

Kommenttia

1816

  1. Kun valtaosa autonostajaista ymmärtäisi tämän edellisen !
    Myyjäliikkeen tulisi lisäksi olla soliidi, lue: vakaavarainen!
    Miksi?
    Siksi että se erimielisyystilanteessa kykenisi laillisista velvoitteis-
    taan.
    Ottakaa ostajat ennen kauppaa selvää, onko kyse edes osakeyh-
    tiöstä.
    Toiminimellä on myyjän kanssa yhteinen - yleensä laiha lompakko.
  2. Ennen Kuluttajansuojalain voimaantuloa v. 1978 kaiken irtaimen sekä osto että myynti oli paljon helpompaa. Tarjontakin oli paljon vähäisempää.
    Kaupan kohde - oli se siis mikä tahansa irtain - myytiin siihen aikaan poikkeuk-
    setta siinä kunnossa ja niine varustuksineen, jotka sillä kaupantekohetkellä oli.
    Uudemmat yksilöt olivat hinnakkaampia ja vanhat kenties halpoja - selvä asia!
    Kaupanteon jälkeen ei marinaa juuri kuultu, sillä jokainen autojen ominaisuuk-
    sia tuntematonkin ostaja ymmärsi, ettei ollut uutta ostamassa.
    Nyt on siis toisin.
    Ei ymmärretä, mitä ostetaan, eikä tiedetä, että ostohinnan lisäksi auton kunnossapito etenkin ns. kaupallisin ehdoin on arvokasta.
    Vikoja siunaantuu aivan jokaiseen käytettynä ostettuun autoon ennemmin
    tai myöhemmin.
  3. Sellaisenaan ikävää, ettei kauppa-asioita hoideta siten kuin kuuluisi.
    Puheestasi - edellinen kirjoittaja - päätellen, et lainkaan näytä olevan
    perillä siitä, mitä oikeudenkäyminen Suomessa maksaa.
    Näytön on lisäksi oltava vahva.....
    Niin, mikä näyttö?
  4. Välillä törmää autokaupan ulkopuolellakin sellaisiin palveluntarjoajiin,
    jotka eivät ymmärrä, että ostavat asiakkaat ovat niitä ikäviä kiusanhenkiä,
    jotka mahdollistavat toiminnan ja maksavat heidän palkkansa.
    Loppupeleissä ostajat maksavat koko baletin.
  5. Fiathan on iso konserni.
    Valmistavat laivan ja junankin moottoreita, joten autobusiness ei ole niin
    suurta.
    Joskus on ihmetelty sitä Fiatin aikanaan tekemää Lada - kauppaa.
    Lieneekö ollut kannattava?!
    Elleivät he olisi kauppaa tehneet, sen olisi kuitenkin tehnyt joku muu.
    Oli lisäksi asemoitunut pienien kotteroiden valmistajiksi, joten uudemmat,
    isommat teknisetkin mallit, 131 Mirafiori ja 132 eikä edes 130 houkutelleet
    ostajia.
    Kuulin lisäksi aivan äskettäin, että nykyisiin liikenteessä oleviin Fiateihin
    varaosien saatavuus on tuskan takana - tilattava milloin mistäkin - ns.
    "random-merkki" kun on.
  6. Hyvä edellinen kirjoittaja!
    Mitä haluat sanoa tällä?
    Lisäksi huudat, koska käytät isoja kirjaimia!
  7. Ei muiden asioita paljoa kannata miettiä!
    Elämä on kuitenkin valintoja täynnä.
    Aina ei jälkeenpäin katsottuna ole tehnyt parhaita valintoja.
  8. Niin, aloitus on tosiaan 15 v vanha.
    Matkustusmahdollisuudet Keski-Eurooppaan olivat n. 60 vuotta sitten
    tämän päivän tilanteeseen verrattuna tosi erilaiset.
    Lentomatkustus oli tuolloin vielä kallista, eikä päivittäisiä lentoja edes kes-
    keisiin kaupunkikohteisiin aina ollut tarjolla.
    Ns. länsiautoja oli vähitellen alkanut saada, joten varustamot rakennuttivat
    tähän patoutuneeseen kysyntään useita - aluksi aivan liian pieniä - autolaut-
    toja Itämerenliiketeeseen.
    Vuonna 1975 lähtöjä Saksaan saattoi sesonkiaikana olla enemmän kuin yksi
    lähtö päivässä molemmista päistä - nekin varsin täyteen varattuja.
    Finnlines toi v. 1977 nopean Finnjetin, mutta liian myöhään, sillä polttoainei-
    den hinnat olivat merkittävästi nousseet ja lautan liikennöinti sesonkiaikojen ulkopuolella ei enää ollut kannattavaa.
    Lisäksi yhtäkkiä kukaan ei enää halunnut matkustaa pitkäveteistä - usein kah-
    den yön matkaa - Itämeren ylitse, vaan halusivat mielummin lentää, etenkin
    koska lentäminen oli samalla merkittävästi halventunut.
    Kreikkalaiset, (Superfast) yrittivät vielä v. 2001 avaamalla suoran yhteyden Hangosta Saksan Rostockiin, jota parhaimmillaan paahdettiin 21 tuntiin kant-
    tiinsa, mutta linjaa ei ympäri vuoden saatu kannattavaksi.
    Alkuperäiseen kysymykseen:
    Lontooseen sai kyllä v. 1966 muutaman henkilöauton nostettua neukkualuk-
    sien sääkansille, mutta alusta, jossa olisi ollut erillinen ns. autokansi, ei vielä
    silloin ollut.
  9. Jos minulta kysyt, niin näillä tiedoilla en tosiaankaan lähtisi minkäänlaisen auton noutokappaan, jossa se kuuluisa "joku muu" valitsee auton.
    Miten ihmeessä se voi olla niin vaikeaa löytää se juna- tai lentoasema ja itse lähteä autonostoksille.
    Voin sanoa näin, koska minulla on yksi ilman mitään vastoinkäymisiä tehty haku takanapäin.
    Kauppa ei juurikaan poikkea siitä, miten autokauppaa tehtäisiin Suomessa.
    Varaudu kuitenkin vähintään yhteen yöpymiseen.
    Sitä kuuluista kielitaitoakaan ei paljon tarvitse, mikäli on miettynyt maksut ym.
    sen sellaset eukäteen. Unohda merkittävät tinkausyritykset.
    Käteistä en matkaan edes suosittele.
    Katso enintään neljä ehdokasta valmiiksi kohtuullisen ajomatkan sisällä - 50 km - Kaupunkeina Berlin tai Hamburg saattavat olla aivan riittäviä, koska niihin on Suomesta välilaskuttomat päivittäiset lennot, sillä eivät autot Saksasta mihinkään lopu.
    Lisäksi "laivarantaan" - Travemündeen - on riittävän lyhyt ajomatka, 90 - 350 km.
    Lauttamatkankin hinta on nyt talvikaudella halvimmillaan.
    Onnea matkalle, mutta huomaa, että ajattelemasi hintahaarukka on liian alhainen.
    Tuolla hintatasolla törmäät aivan samoihin häkkikauppoihin kuin täällä.
    Niitä on Saksassa vain enemmän.
    Olen vuosia sitten tällä palstalla kirjoittanut "autonhaun lyhyen oppimäärän",
    johon kannattaa aluksi tutustua, mikäli se hakutoiminnolla helposti löytyy.
    Nimimerkkinä voi olla 0293 tai sitten tämä ZJJ.
  10. Sano se!
  11. Osakkeen hinta tänään n. € 2,50.
    Lisäksi annettu tulosvaroitus.
    Ei ehkä voi maksaa osinkona sitä € 0,17 per lappu!
  12. Mikäli jotain yritystä näin suoraan arvostelee - ei vain arvioi - kannattaisi
    kyllä huomata, että näitä erehdyttävästi samankaltaisia liikkeitä on kaksi!
    Kummastako yrityksestä siis tässä on kysymys?
  13. Yhdeksänvuotias ja yli 190t-ajettu MB - E S212 220DCI -2016 ilmoitti viime viikolla
    ensimmäisen kerran, että lisää nestettä.
    Auto on vuosittain merkkihuollettu, joten oletin, että siihen huoltoihin kuuluvana toimenpiteenä - niin luulin - olisi ainetta lisätty.
    Veholla minulle kuitenkin sanottiin, ettei kuulu huoltoon.
    Lisäystä oli nyt 16 litraa, - mielestäni paljon - joten jokainen ymmärtää, ettei se
    määrä ole voinut riittää siihen vajaaseen 200t. - ajomäärään, vaan joskus huolloissa
    on lisätty, joskus ei.
    Tämä vain tiedoksi, ettei tarvitse ihmetellä, kun neste yllättäen loppuu kolme kk. määräaikaishuollon jälkeen.
    Voihan työn tietenkin teettää muuallakin ja jopa yrittää itse, mutta auton käyttöjärjestelmälle on kerrottava, että lisäsin ainetta piripintaan.
  14. Esittämääsi asiaa on täällä autokauppiaille jo monta kertaa tarjottu - tuloksetta
    kuitenkin!
    Vaihtoauton merkittävä korjaaminen ei millekään liikkeelle kannata,
    tai sitten vaihdokin vaihtoarvo olisi sangen alhainen, koska jokaiseen
    autoon pitäisi jättää suurikin korjausvara ellei talossa kenties ole omaa
    korjaamoa, t.m.s.!
    Olen lääkkeeksi tarjonnut, että ostakaa uudempia ja näin ollen myös
    viattomampia autoja.
    Muuten menettää kyllä kaikki pienet rahansa.
    Käytettyä autoa ei lisäksi kovin pitkälle kannata ajaa katsomaan, ei hen-
    kilöautolla saati bussilla!
  15. Minulla on pihalla 9v vanha S212 - koppanen siis E-dieselfarkku. km-lukema 193.500km.
    Sitä ennen W211 E sedan-diesel, jonka möin 9v ikäisenä lukemalla 211.000 km.
    Niveliä, pakoputkea, laturia ei vielä 200.000 ajettuna mene, eikä öljynkulutusta
    ole minkäänlaista.
    Mikäli valitsee farkun, sen ilmajousitusta, joka on vakiona, joutuu n. 150.000 km:n välein uusimaan puolen kerrallaan.
    Itselläni on kerran uusittu molemmat puolet + kompressori.
    Laskun loppusummaa joutuu töiden vastaanottotiskillä jännittämään.
    Säästänee töitten määrässä, mikäli vaihtaa molemmat kerralla, enkä ole kuullut yksilöistä, jotka olisivat selviytyneet tästä esim. 250.000km ajettuina.
    Useasta tuhannesta puhutaan koko ajan.
    Minulla on käsitys, ettei jousitusta halvemmassa paikassa pysty oikeaoppisesti korjaamaan.
    Korjatkaa, jos olen väärässä!
    2016 vuosimallista lähtien 9 v -automaatti, joista ainakin 9. Suomen oloissa on
    hankala.
    Aiheuttaa nokeentumista.
    Tämän vaihteiston huolto-ohjelma pyytää vaihteistoöljyn vaihtoa n. 100.000km:n välein.
    2017-lähtien hieman tehokkaampi uusi 143 kW - OM654-moottori.
    Molempia autoja olen huollattanut aukottomasti merkkikorjaamoilla, en tosin
    aina Veholla.
    En usko, että olisin tyytyväisempi johonkin muuhun, vaikka sillä silmällä katselen
    jo nuorempaa.
    Osta pois!
  16. Ikävä, että kaupanteossa tuli mutkia matkaan, mutta tiesitkö, että kaikkeen irtaimen
    kauppaan on jo olemassa valmiit painetut vakiosopimuslomakkeet (yhdyssana,
    kirjoitetaan yhteen) -
    myös mahdollisten erityisehtojen kauppa- tai välityssopimukseen, kuten tässä,
    lisäämiseksi.
    Näitä käyttäen, keskeisiä sopimusasioita ei helposti unohda.
    Näitä lomakkeita löytyy netistä ja hyvinvarustetuista kirjakaupoistakin.
    A4-kokoinen ruutupaperikin on suullista sopimusta parempi.
    Suullinen kauppasopimus on missä tahansa kaupankäynnissä tietenkin yhtä pätevä,
    mutta mikäli toinen sopijapuoli ei suullisesti sovituista yksityiskohdista välitä tai yht-
    äkkiä tekeytyy muistamattomaksi, ovat keinot vähissä.
  17. Kukaan paikallisista tietäjistä ei huomaa, että kyseessä on suora kuutonen!
    Km-määrä kuutosmoottoriin ei ole hirmuinen. En huomannut oliko se W211-
    koppa?
    Olen siinä uskossa, että osiakin saatavilla, mutta entä se jousitus?
    Aivan oikein, kuten joku myös sanoi, että on oltava aikaa ja omaa osaamista
    sekä lämmin paikka, jossa askarrella.
    Jos joku kallis osa, joka on haettava marmoritiskiltä leviää, niin se on sitten
    siinä.
  18. Miksi arvelet että minun on googlattava?
    Olen ollut varustamoyhtiön palveluksessa kauan.
    Nyt jo eläkkeellä!
  19. Kai Valtiolla sentään joitain muitakin tuloja on!
  20. Juuri niin.
    Voimassaolevat merilait suosivat laivanvarustajaa joka välissä, koska parisataa
    vuotta sitten varustamotoimintaa pidettiin urotekona!
    Siitä saakka asiakkaista, eli rahdinantajista ei paljoa ole välitetty.
    Keskisuuretkin rahdinantajat eivät aina ymmärrä kuljetusvakuuttaa laivoilla
    kuljetettavia tuotteitaan, sillä sitkeässä on se usko, että varustaja vakuuttaa
    hallussaan olevan tavaran.
    Varustaja merkitsee vastuuvakuutuksen alukselleen sekä jonkun pienen rajoitetun tavaravastuun, jonka se poikkeustapauksessa saattaa joutua maksamaan.
    21. 2 / 91
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt