- On inhimillistä ajatella, että Raamatun profetioita on jälkikäteen muokattu ("kaikkea on epäiltävä"). Jos arvioin, että niitä on muokattu, pidän arviotani totena. Mutta se on uskomus, ei fakta. Totuus uskomuksen tausalla voi olla puutteellisin perustein tehty arvio. Jos esitetään väite, että profetioita on muokattu jälkikäteen, pitäisi pystyä osoittamaan, mitä on muokattu, milloin jne. Eikö tämä ole tieteellinen tapa selvittää asiaa? Mm. useat samansisältöiset jäljennökset eri ajoilta puhuvat muokkausteoriaa vastaan.
Kun ruvetaan muokkaamaan historiallista tietoa itselle mieleiseksi, perusteina pitäisi käyttää faktoja, selvää näyttöä, eikä mielipiteitä. Epäily on hyvä lähtökohta, mutta huono päätelmän peruste. Miksi jokin asia on epäuskottava? Mitä tosiasiat/todisteet osoittavat? Väkisin tulee mieleen, että ateismin puolesta on paljon porua ja vähän villoja. Selityksiä, teorioita, hypoteeseja, jne. riittää, mutta faktoista on suuri pula. Loputtomasti toistetaan fraasia "tiede on todistanut", vaikka totuus on aivan muuta. Tämä kestävän perustan puuttuminen on ateistisen maailmankatsomuksen systemaattinen ongelma. Se selittää erityisesti uusateistien aggressiivisen propagandan, epä-älyllisen ja tunteisiin vetoavan retoriikan (Lue: solvaukset ja halveksunnan), joka on kaukana objektiivisista tieteellisistä pyrkimyksistä.
Jeesuksen ennustuksen ydin ei ollut: "Koska Jerusalemilla on muurit, se tullaan piirittämään." Vaan ydin oli tämä: "Kun näette – – paetkaa". Josefuksen mukaan (Juutalaissodan historia s. 560) piirityksen kuluessa kuoli kaikkiaan 1 100 000 ihmistä ja 97 000 vangittiin. Nämä eivät ottaneet varoitusta tosissaan. He olivat sitä mieltä, että kaupunkia ei vallattaisi koskaan tavanomaisin asein, ja siksi ajatus kilometrien mittaisesta paaluaidasta tuntui absurdilta. Mutta ne, jotka ottivat varoituksen tosissaan, ymmärsivät armeijoiden vetäytymisen v. 66 olevan merkki, pakenivat ja pelastivat henkensä.
Lyhyt katsaus tämän ennustuksen toteutumistapaan on hyvin paljastava. Nimittäin Jeesus ennusti myös ne olosuhteet, jotka kehittyivät vähitellen ennen Jerusalemin tuhoa. Olosuhteet olivat merkki siitä, että varoitusta oli järkevää kuulla. Matteus kirjoitti kertomuksensa vuoteen 41 mennessä.
Nälänhätä – Matteus 24:7. Toteutui keisari Claudiuksen aikana (v. 41- 54), kuten Apostolien teot 11:27-30 ja Josefus (Antiquitates Iudaicae) kertovat.
Laittomuuden aalto – Matteus 24:12. Josefus kertoo, kuinka aseelliset rosvojoukot vaeltelivat prokuraattori Felixin päivinä (noin vuosina 48–58) ”ryöstäen varakkaitten ihmisten taloja, tappaen asukkaat ja sytyttäen tuleen kyliä, kunnes heidän raivoisa hulluutensa täytti joka kolkan Juudeasta”.
Eksyttäjät ja petkuttajat – Matteus 24:11. Nämä järjestivät kapinoita ja levottomuuksia muka Jumalalta saamiensa ohjeiden mukaan. Tämäkin tapahtui Felixin aikana, kuten Josefus kertoo.
"Ei kiveä kiven päälle" – Luukas 21:5, 6. Vaikka Titus päätti ensin olla hävittämättä temppeliä, se hajotettiin (Juutalaissodan historia s. 559).
Pidät Jeesuksen sanoja vain loogisena päätelmänä. Mikä sitten oli niiden 1,2 miljoonan ihmisen looginen päätelmä, kun he sulloutuivat alle yhden neliökilometrin alueelle muurien sisäpuolelle? He pitivät Jeesuksen sanoja epäuskottavina ja uskoivat ennemmin muurien pelastavan heidät. He eivät voineet kuvitella, että heidät vielä ympäröidään paaluaidalla ja että armeijat jäisivät vain odottamaan, koska niidenkin piti syödä.
Raamattu sisältää kymmeniä profetioita, joten on selvää, ettei niitä kaikkia voi ottaa tarkasteluun tällaisessa ketjussa. Jokainen niistä edellyttäisi oman syvällisen tarkastelunsa. Kuitenkin niistä jokainen on täyttynyt ajallaan, mutta osa täyttyy tulevaisuudessa. - Muinoin elänyt Eukleides ajatteli, ettei mitään voida näyttää toteen. Descartes epäili kaikkea ja Spinoza kielsi aistikokemusten tietoarvon kokonaan. Onko totta, että mitään ei voi tietää varmasti? Millainen suhtautumistapa olisi järkevä? Varmaan jossain kaiken epäilyn ja herkkäuskoisuuden välillä.
Entisenä ateistina olen oppinut kunnioittamaan uskoa, jolla on kunnolliset perusteet. Sellaiselle, jolla on varmat todisteet Raamatun luotettavuudesta, luominen on ainoa selitys kaikkeuden ja elämän olemassaololle. Luottamus ei tule itsestään, vaan perusteellisen tutkimisen kautta. Se voi olla työläs prosessi, mutta palkitseva.
Otan erään esimerkin deduktiivisen päättelyn muodossa.
1. Ihmiset eivät pysty ennustamaan tulevaisuutta luotettavasti.
2. Raamatun kirjoittajat olivat ihmisiä.
3. Raamatun ennustukset eivät ole ihmisistä, vaan korkeammasta lähteestä.
Tämä selittyy sillä, että Raamatun kirjoittajat olivat "sihteereitä", jotka kirjoittivat Jumalan henkeyttäminä, kuten Raamattu asian ilmaisee. Kyky nähdä tulevaisuuteen ylittää luonnollisen rajat, ihmisen kyvyt, ja on yksi Jumalan ominaisuus.
Jerusalemin hävitys v. 70.
Jeesus ennusti v. 33, että Jerusalem piiritetään ja ympäröidään paaluilla ja että tuhoa edeltäisi nälänhätä. Mitä tapahtui? Vuonna 70 Tituksen komennossa olevat roomalaiset rakensivat kaupungin ympärille piiritysvallin eli paaluvarustuksen. Historioitsija Flavius Josefus (silminnäkijä) kertoo (Juutalaissodan historia s. 494), että noin seitsemän kilometrin pituinen paaluvarustus saatiin valmiiksi vain kolmessa päivässä ja että tässä vaiheessa ”juutalaisilta riistettiin kaikki toivo pelastumisesta”. Viitisen kuukautta myöhemmin kaupunki, jota nälkä vitsasi, joutui piirittäjien käsiin. Roomassa Forum Romanumilla oleva Tituksen riemukaari vahvistaa tapahtuman tänäkin päivänä.
Ennustus oli kaksiosainen: ”Kun näette Jerusalemin leiriytyneiden armeijoiden ympäröimänä, silloin tietäkää, että sen autioitus on tullut lähelle. Silloin alkakoot Juudeassa olevat paeta vuorille – –.” Vuonna 66 Cestius Gallus marssi Jerusalemiin 30 000 miehen kanssa, mutta vetäytyi ilman näkyvää syytä. Niinpä monet käyttivät hyväkseen ja pakenivat.
Luukas sai kirjoituksensa valmiiksi noin v. 58 ja siitä oli levitetty tarkkoja jäljennöksiä laajalti, joten mahdolliset jälkikäteen tehdyt muutokset olisivat paljastuneet heti. Myös Matteuksen, joka viittaa myös Danielin noin 600 vuotta aiempaan profetiaan, ja Markuksen kirjoitukset vahvistavat Luukkaan kertomuksen. - Listasin muutaman asian, joista olemme samaa mieltä:
- Absoluuttista tyhjyyttä ei voi olla.
- Absoluuttista alkua ei voi olla.
- Eri uskontojen esittämät määritelmät Jumalasta ovat ristiriitaisia.
- Yliluonnollinen Jumala ei voi olla tieteen tutkimuskohde.
- Kaikkea ei voi tietää.
Esitit ajatuksia, jotka otan mielelläni haasteena vastaan:
- "Jos nyt kuitenkin oletetaan sellainen Jumalan määritelmä, joka ei ole loogisesti ristiriitainen, niin tuollainen Jumala voi tietenkin periaatteessa olla olemassa."
- "Joudut esittämään paremman selitysmallin, (kuin abiogeneesi)."
Onko yliluonnollinen Jumala kaiken 'tutkimuksen ulkopuolella?'
Sanakirjan mukaan "yliluonnollisen" merkitys on "luonnonlakeja noudattamaton, luonnontieteellistä selitystä vailla oleva, normaalin t. luonnollisen rajat ylittävä, selittämätön". Siksi yliluonnollisuuden pohdinta pelkästään älyperäisesti on metafysiikkaa puhtaimmillaan ja on mielestäni tuomittu jäämään vaille perimmäistä ja oikeaa tietoa/ratkaisua.
Paljon helpompi, yksinkertaisempi, mielenkiintoisempi ja hedelmällisempi keino on Raamatun asettaminen totuuskokeeseen. Kysymyksiä voisi olla esimerkiksi:
Onko Raamattu luotettava?
- Ei sisällä kirjoittajien aikakautena vallalla olleita taikauskoisia käsityksiä ja vääriä uskomuksia.
- On sisäisesti sopusointuinen, vaikka sillä oli noin 40 kirjoittajaa 1600 vuoden aikana.
- Historia on luotettavaa.
- Ennustaa tarkasti tulevaisuutta.
Onko Raamattu ristiriidassa tieteellisten havaintojen kanssa?
- Maailmankaikkeudella oli alku.
- Taivas ja maa "kuluvat", kuten edellä mainitsin.
- 2500 vuotta sitten Raamatussa oli maininta "maan piiristä", mikä viittaa pallon muotoon.
- Maapallo riippuu "tyhjyyden päällä".
- Taivasta ja maata koskevat Jumalan asettamat "säädökset ja lait".
- Tarttuvia sairauksia sairastavat tuli eristää.
- Henkisen ja fyysisen terveyden yhteys osoitettu.
Nämä ovat kuitenkin asioita, jotka eivät kuulu tähän ketjuun. Pitäisikö avata uusi ketju, tai halutessasi vaihtaa sähköpostiin? Olen rekisteröinyt tunnukseni, joten sp toimii sillä. - Toistan uudelleen, että osoittaa julkeutta tyrkyttää uskoa, että meillä on tietoa siitä mistä tosiasiallisesti olemme tietämättömiä. Tätä julkeutta edustaa mm. väite, että Jumalaa ei ole. Vaikka tieteellä on kiistattomat ansionsa, sillä on kuitenkin ehdottomat rajoituksensa. Tiede ei kykene antamaan vastausta kaikkeen siitä yksinkertaisesta syystä, että ihmisen ymmärryskyky ei riitä kaiken ymmärtämiseen. Esimerkiksi voidaan kysyä: Mitä on elämä, mistä kuolema johtuu, mikä on painovoiman perimmäinen olemus, entä pimeän aineen? Selittää voidaan, mutta ei tieteellisin perustein.
Väite että Jumalaa ei ole, on silkkaa metafysiikkaa, eikä sillä ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Väite edustaa uskonnollista näkemystä ja on siten tieteellisyyden jälkeinen päätelmä. Spengler mainitsi sata vuotta sitten kirjassaan Länsimaiden perikato, että ateismi "on varsin hyvin sopusoinnussa aitoon uskonnollisuuteen pyrkivän elävän ja kaipaavan tarpeen kanssa". Ja: "Ateisti ei kykene kokemaan mitään eroa fysiikan ja uskonnon luonnonkuvan välillä."
Spengler tarkasteli mm. tieteiden ja aatteiden ajallista vastaavuutta. Tämän voi todeta historian lehdiltä. Robert Boyle, William Whiston, Robert Hooke, Johannes Kepler, Sir Isaac Newton, Michael Faraday, jne. Eivät nähneet mitään ristiriitaa puhuessaan Jumalasta ja harjoittaessaan tiedettä omana aikanaan. Tänä aikana heidän tieteellisiä saavutuksiaan ei voi ottaa vakavasti. Niinhän se on, vai kuinka?
Ateistiseen (mm.) uskontoon viitaten Spengler kuvailee edelleen: "Keskuudessamme ei ole uskoa ilman jossakin muodossa esiintyvää taipumusta inkvisitioon. -- vakaumuksen voimakenttä virittää kaikki sen piirissä olevat henget oman jännityksensä mukaan. Joka ei tätä halua, sillä ei enää ole lujaa vakaumusta. Kirkollisesti puhuen hän on jumalaton."
Occamin periaatteen mukaisesti sipaisen nuo lukuisat hypoteesit, todistamattomat teoriat ja selitykset ateistien abiogeneesin kelvottomista selitysmalleista, joten uskon varassa olemme.
Tämä on mielenkiintoinen keskustelu, kiitos siitä! Joudun kuitenkin rajallisen ajan ja tietämykseni vuoksi rajoittamaan kommentointiani, mutta ehkä myöhempikin täydentäminen on hyvä?
Stephen Hawking kirjassa Suuri suunnitelma: "Koska on olemassa sellainen laki kuin painovoimalaki, maailmankaikkeus voi syntyä ja myös syntyy itsestään tyhjästä"; ja: "Spontaani luominen on syy siihen, että mitään on olemassa sen sijaan, ettei mitään, että maailmankaikkeus on olemassa, että me olemme olemassa."
Siis meillä on tässä metafyysisin - ei tieteellisin - sanakääntein kuvattu luoja ja uusi luomiskertomus! Minua kiinnostaa tuo "tyhjä". Kuvaako se ei-mitään, vai oliko jotain? Jos painovoimalaki oli tyhjässä, oliko myös massaa, johon se vaikutti? Oliko tyhjässä potentiaalieroja? Se, mitä tyhjässä oli, oliko se koko ajan, oliko niitä monta ja oliko potentiaalieroja ja liikettä? Ymmärtääkseni aikaa ei ollut olemassa, mutta silti Hawking sanoo: "Koska... painovoimalaki". Siis "alkusyy" oli painovoimalaki, eikä painovoima?
Jostakin luin, että ajanhetkellä nolla aineen tiheys on ääretön ja avaruuden tilavuus nolla. Sikäli kuin ymmärrän, äärettömän tiheyden vallitessa nollatilavuudessa on hyvin ahdasta. Miten silloin voi olla liikettä? Entä jos jokin tyhjässä on ja ei ole, kun tämä jokin ei ole, syntyykö tyhjään tilalle uusi tyhjä? Vielä olen lukenut, että kaikki aine ja energia oli tuossa tyhjässä nollatilavuudessa. Joten melko paljon tavaraa pienessä tyhjässä! - Koska tarkoitukseni tämän ketjun avaamisella oli nimenomaan keskustella entropiasta siinä mielessä, että uskominen Luojan olemassaoloon on loogista sen perusteella, en lähde aihepiiriä laajentamaan tästä päätelmästä johtuviin lisäarvoihin tai Jumalan ominaisuuksiin. Raamattu kertoo niistä asioista kattavasti. Ja kuten sanottu, se teema ei enää kuulu ateismikeskusteluun.
Nyt joudun vastailemaan lyhyesti, koska aihe tuntuu kiinnostavan.
"... mikään ei voi olla todiste Luojan olemassaolosta... Luojan ominaisuuksista ei voida saada mitään luotettavaa tietoa... Luoja on väistämättä täysin merkityksetön."
Totean vain, että tällä kohtaa logiikkasi pettää pahasti. Ilman "ateistisilmälaseja" looginen päättely voi selkeytyä kummasti. Jo tämän ketjun lukeminen uudelleen voi auttaa. (Anteeksi suorasanaisuuteni.)
"Todellisuus käyttäytyy 'keskimäärin' 'erittäin' todennäköisesti [toisen pääsäännön] mukaisesti".
Tämä ajatus ei auennut minulle. Kuinka niin "keskimäärin"?
Termodynamiikan pääsäännöt ovat havaintoihin perustuvia aksioomeja (selviöitä, perusoletuksia, joiden paikkansapitävyys on ilmeinen). Vaikka entropiassa on kyse todennäköisyydestä, toinen pääsääntö pätee käytännössä aina - ei siis keskimäärin. Maailman lämpövoima- muut teknologian alat [Lue: Tiede] pitävät termodynamiikan pääsääntöjä kivijalkana juuri siitä syystä, ettei niiden ole koskaan havaittu olevan epäluotettavia. Ja nyt ei ole kysymys eristetyistä järjestelmistä.
'Järjestys [puhuu] sen puolesta, että kokonaisjärjestelmä on hyvin suuri ja vanha ja alkuarvot tarkalleen tietynlaiset.'
En valitettavasti ymmärrä tämänkään ajatuksen logiikkaa. Ensinnäkin koko ja ikä ovat suhteellisia käsitteitä. Lapselle aikuinen 50 v. on suuri ja vanha, jne. Systeemissä havaittava järjestys ei kasva systeemin vanhetessa, vaan vähenee luonnollisen prosessin seurauksena, kuten olen joitakin kertoja todennut. Vastaavasti systeemin koon kasvaminen ei aikaansaa järjestystä, koska entropia kasvaa koko systeemissä saman lain mukaan. Ajatus 'tarkalleen tietynlaisista alkuarvoista' on mielenkiintoinen. Voitko täsmentää ajatustasi? - Huomaan meidän puhuvan hieman toistemme ohi, mikä näyttää vaikeuttavan yhteisen pohjan löytymistä tälle keskustelulle. Mielestäni keskeiset termit tässä keskustelussa ovat usko ja tieto.
Bertrand Russel totesi Länsimaisen filosofian historiassaan (I s. 8), että "teologia tyrkyttää dogmaattista uskoa, että meillä on tietoa siinä, missä tosiasiallisesti olemme tietämättömiä, ja synnyttää siten menetellen eräänlaista kaikkeuteen kohdistuvaa vaateliasta julkeutta." Epäilemättä Russel oli oikeassa, mutta samaan hengenvetoon on pakko todeta, että tieteen - jonka monia loistavia saavutuksia arvostan suuresti - nimeen vannovien joukossa on paljon niitä, jotka syyllistyvät samaan "vaateliaaseen julkeuteen" tyrkyttäessään "tietoa siinä, missä tosiasiallisesti olemme tietämättömiä".
Hyviä esimerkkejä tästä ovat Jumalan olemassaolon "tieteellinen" kieltäminen, sekä kaikkeuden ja elämän alkamisen väittäminen spontaaneiksi reaktioiksi. Kuitenkin esimerkiksi tunnettu evoluutiobiologi Juha Valste myöntää kirjassaan Evoluutio - Miten lajit kehittyvät? (s. 61), että "emme tiedä, miten ja missä elämä syntyi". Saman myöntää Kirsi Lehto kirjassa Kaikki evoluutiosta (s. 50).
Eikö olisi rehellistä todeta, että "emme tiedä, mutta näin me uskomme" sen sijaan, että kerrotaan tosiasiana sellaista mitä ei pystytä todeksi osoittamaan? Elämän alku on kuin "mustassa laatikossa", jonka sisään kukaan ei ole nähnyt voidakseen sanoa "minä tiedän". Sekä teisti että ateisti ovat samalla viivalla uskon - ei tiedon varassa.
Asiaa voitaisiin verrata rikosjutun ratkaisemiseen oikeudessa. Jutun oikeudenmukainen käsittely ja oikean tuomion tekeminen edellyttää tuomarilta kaikkien käytettävissä olevien todisteitten perusteellista tutkimista ja todistajien kuulemista. Lopulta tuomari tekee todisteiden antaman tiedon valossa päätöksen, jonka hän uskoo olevan oikea. Hän ei voi tietää sitä, koska hän ei ole silminnäkijä. Joskus tuomio joudutaan jopa muuttamaan, jos todisteet havaitaan vääriksi tai puutteellisiksi. Tässä me olemme kuin tuomareita omassa asiassamme. - Ei kohtaa. Raamatun mukaan: Jumala on ajaton, ikuinen. Hän ei ole fyysinen olento vaan näkymätön henki, joka on rajattomalla energiallaan luonut kaiken aineen. Hän myös kykenee edelleen pitämään yllä luomakuntaa voimallaan.
- "Luonnollinen prosessi synnyttää sekä kuolettaa solun kuten kaikki muutkin erilliset oliot."
Millainen se "luonnollinen prosessi" on, joka "synnyttää ja kuolettaa"? Mitähän lakeja sellainen prosessi noudattaa? Antaisitko edes pikku vinkin, kun kukaan muu maailmassa ei sitä näytä tietävän. - Kaikki termodynamiikkaan liittyvät luonnolliset prosessit ovat irreversiibeleitä eli palautumattomia. Niinpä maailmankaikkeuden (eristetty systeemi) kaikki potentiaalierot pyrkivät tasoittumaan ja entropia pyrkii maksimoitumaan kohti kaaosta. Kaikki avoimet systeemit, "pörräävät eliöt" lopulta hajoavat. (Pitääkö tällaista selvää asiaa toistamiseen jankuttaa?)
Termodynamiikan toinen pääsääntö kertoo luonnollisen prosessin etenemissuunnan. Toisella pääsäännöllä on useita keskenään ekvivalentteja muotoja, joista tunnetuimpia ovat:
- Lämpö ei siirry spontaanisti alemmasta lämpötilasta korkeampaan lämpötilaan.
- Eristetyn systeemin entropia maksimoituu tasapainotilassa.
Muissa kuin eristetyissä systeemeissä tasapainotila määräytyy jonkin muun potentiaalin kuin entropian ääriarvona.
Jos toinen pääsääntö pätee vain eristetyssä systeemissä, niin siirtyykö lämpö avoimessa ja suljetussa systeemissä itsekseen kylmästä kappaleesta lämpimään? Mitkä termodynamiikan pääsäännöt pätevät suljetussa ja avoimessa systeemissä entropiamuutoksia tarkasteltaessa?
Ihanko luonnostaan ja itsestään vesi luonnossa jäätyy?;-) Mitä järven jäätyessä siis tapahtuu?
Sulana olevan järven ylle asettuu kylmä ilmamassa, johon sitten siirtyy vedestä lämpöä. Veden pinnan lämpötila laskee jäätymispisteeseen ja se jäätyy. Veden jäähtyessä sen entropia vähenee, mutta ilmamassaan siirtynyt lämpö kasvattaa sen entropiaa ENEMMÄN, jolloin järven ja ilmamassan kokonaisentropia KASVAA.
Mitä tapahtuu jäiden sulaessa? Nyt lämmintä ilmaa tulee järven ylle ja alkaa sulattamaan jäätä. Ilmassa oleva entropia vähenee, mutta veden entropia kasvaa ENEMMÄN, ja taas veden ja ympäristön muodostaman järjestelmän kokonaisentropia KASVAA. Ihmeellistä eikö totta? - Vastaus "kumoukseen"
Joillekin riittää yksi vakuuttava todiste osoittamaan, että Luoja on olemassa, ja taas joillekin toisille ei riitä mikään määrä todisteita, jos ne eivät sovi heidän ennakko-oletuksiinsa ja maailmankatsomukseensa. Toisaalta pelkkä filosofinen spekulointi johtaa vain hedelmättömään väittelyyn, josta tuskin kenellekään on mitään hyötyä. Siksi halusin "älyttömällä" avauksellani tuoda esiin monien joukosta yhden selkeän todisteen Luojasta.
Koko maailmankaikkeudessa vallitsee laki, jonka mukaan kaikki pyrkii kohti epäjärjestystä. On mielenkiintoista, että 300-luvulla eaa. elänyt Aristoteles opetti, että ainoastaan maan päällä tapahtuu kulumista ja rappeutumista, ja että vasta 1800-luvulla alettiin ymmärtää, että kaikella aineella maapallolla ja avaruudessa on taipumus rappeutua. Kuitenkin jo 2500 vuotta sitten Raamatussa sanottiin, että maa ja taivas 'kuluvat kuin vaate'. Raamattu oli aikaansa edellä.
Huolimatta luonnollisesta prosessista kohti rappeutumista kaikkeudessa on kuitenkin lukemattomia esimerkkejä hyvin monimutkaisista fysikaalisista ja biologisista järjestelmistä. Kaikki tämä puhuu sen puolesta, että on olemassa käsittämättömän älykäs ja voimakas Luoja. Käden jälki näkyy siitä, mitä on tehty.
Luonnollisen prosessin ei ole kertaakaan havaittu kääntyvän päinvastaiseksi. Vai pitääkö joku uskottavana, että vesi alkaa kiivetä ylös vuoren rinnettä ja sataa ylöspäin? Yhtä epäuskottava on selitys elämän spontaanista alkusynnystä steriilistä, elottomasta aineesta. Mikä on siis uskottava selitys? Pitäisikö sittenkin seurata todisteita, minne ne sitten johtavatkin?
1) Millä perusteella pitäisi omaksua elämän "todennäköisimmäksi syyksi" sellainen luulo, että eläviä olentoja syntyy elottomasta aineesta olosuhteissa, joista "havaitsemme vain pienen osan"? Mitä lisäarvoa tähän luuloon toisi kvanttimekaniikka, joka wikitekstin mukaan "tarjoaa vain joukon matemaattisia laskusääntöjä tilastollisten ennustusten tekemiseen, eikä sinällään anna vastausta siihen miksi luonto käyttäytyy kuten sen on havaittu käyttäytyvän." Näin luonto käyttäytyy: Vain elämä tuottaa elämää.
2) "Jumala on täysin kelvoton selitysmalli, koska yliluonnollisista asioista ei voi saada mitään luotettavaa tietoa." Tässä voisi kvanttimekaniikka auttaa... ja etkö juuri tässä viittaa todennäköisimpään syyhyn, josta havaitsemme vain pienen osan? Se, että on olemassa "yliluonnollisia asioita", kertoo vain rajallisesta kyvystämme ymmärtää asioita. Ymmärryksen rajallisuus on kelvoton peruste hylätä mikä tahansa selitysmalli.
Maailma on täynnä tosiasioita, jotka on hyväksyttävä sellaisiksi ilman dataa: Elämä, kuolema, tunteet, ajantaju, ikuisuus, äärettömyys, jne. Jos lukee Raamatun läpi edes kerran elämässään, todennäköisesti tietää enemmän, mistä puhuu ja luulee vähemmän.
---------------------
Vielä niille, jotka haluavat mennä henkilökohtaisuuksiin nimittelemällä minua idiootiksi, tyhmäksi, vajakiksi, hihhuliksi, jne. älkää vaivautuko, paitsi jos haluatte rohkaista. Tiedän kyllä Raamatun perusteella, että monien mielestä usko on tyhmyyttä. - Toinen pääsääntö pätee kaikille järjestelmille.
Ajatellaan yksinkertaisena esimerkkinä toisesta päästä lämmitettyä metallitankoa.
Täydellisesti eristetyssä systeemissä lämpö johtuu lämpimästä kylmään päin ja entropia kasvaa, kunnes lämpötilaerot tasoittuvat.
Suljetussa systeemissä tanko on lämpöä johtavan mutta ainetta läpäisemättömän vaipan sisässä. Luonnollinen prosessi tapahtuu samoin kuin eristetyssä systeemissä. Jos systeemiin tuodaan ulkopuolista lämpöä, sen kokonaisentropia kasvaa, mutta jos systeemiä jäähdytetään, kokonaisentropia vähenee.
Avoimessa systeemissä tanko on esimerkiksi pöydällä, mutta luonnollinen prosessi toteutuu edelleen. Tangon lämmittäminen tai jäähdyttäminen lisää tai vähentää entropiaa tangon ja huoneen muodostamassa järjestelmässä.
Olennaista on se, että missään systeemissä luonnollisen prosessin suunta ei muutu, vaan lämpö johtuu aina lämpimästä kylmään ja entropia kasvaa, kunnes lämpötilaerot häviävät. Toinen pääsääntö pätee siis kaikissa systeemeissä. - "kappas kun löysin hakutulokseksi Petri Paavolan blogin "
En tunne blogia enkä blogistia, jos sitä epäilet. Joten mitään sanomaani ei pidä lukea hänen syykseen (tai ansiokseen, heh).
Olisikohan tämä nyt tässä? Tosin enropiasta tai elämän kuolleista nousemisesta olisi vielä voinut jatkaakin. Solun monimutkaisessa toiminnassa on kyllä aika paljon säädön ja ohjelmoinnin piirteitä, mutta ei kuulu ihan tämän viestiketjun aihepiiriin.
Pääsimme kuitenkin yksimielisyyteen ainakin yhdestä asiasta, nimittäin siitä, että toinen voi olla oikeassa ja toinen ehkä ei.
Kiitos hyvästä keskustelusta koko ketjuunkin osallistuneille! - "Mielenkiintoista, että Leisola päätti editoida..."
Jos luet ajatuksella tuon lainaukseni, ehkä huomaat, että siinä vain viitataan - ei editoida - termodynamiikan toiseen pääsääntöön, "jonka mukaan järjestelmät pyrkivät kohti epäjärjestystä".
Tiedät varmaan omasta kokemuksestasikin, että järjestyneet systeemit pyrkivät luonnostaan kohti epäjärjestystä ja hajoavat ajan mittaan. Järjestys ei siis säily eikä kasva ilman ulkoista tekijää. Jokainen talonomistaja on havainnut, että kun paikkoja ei pidetä kunnossa, ne tahtovat ränsistyä. Tiedemiehet selittävät tätä taipumusta viittaamalla termodynamiikan toiseen pääsääntöön.
Näin käy myös ihmisen soluille: Ne uusiutuvat oman aikansa, rappeutuvat, kuolevat ja lopulta hajoavat.
Miksi ei (elämä pysty käynnistymään)? Ei vaan pysty! Viittaamani kirjan kaikki kirjoittajat ovat evoluution kannattajia. Kannattaa ehkä heiltä kysyä perusteita tai lukea kyseinen kirja unohtamatta kriittisyyttä.
Arvostan todella monia hienoja tieteen saavutuksia - myös biologian alalla. Jos elämän spontaani synty elottomasta todistetaan tieteellisesti, uskon siihenkin. Ilman todisteita en usko, niin herkkäuskoinen en sentään ole. - Vau! Osaat kirjoittaa, loistavaa! Mutta vaikka tarkastelin ja analysoin tekstiäsi niin kuin vain kykenin, en havainnut siinä mitään tieteellistä näkökulmaa, enkä edes puolitieteellistä. Sitten tajusin: Abrakadabra!!! Siinä osuva luonnehdinta. Näkemyksesi ovat muuten selkeitä, mutta voisit ottaa mukaan yhden tai kaksi argumenttia. Olisit ehkä hieman uskottavampi.
- Raamatun mukaan: "Alussa loi Jumala taivaan ja maan." (1. Moos. 1:1.) Toisessa kohdassa sanotaan: "ennen kuin maa ja maanpiiri saivat alkunsa, sinä olit. Jumala, ajasta aikaan sinä olet." (Ps. 90:2.) Tämän mukaan Jumala on ikuinen, "ajasta aikaan", vailla alkua ja loppua. Häntä ei aika sido, vaan hän loi energiansa avulla aika-avaruuden.
Pelkästään tieteellisiin tutkimustuloksiin nojaavalle Raamatun selitys on vain sanahelinää, koska tieteen pelikenttä on yleensä rajattu mittauksin ja suorin havainnoin. Se, joka kritisoi sitä, kerettiläinen surkimus. - "Pidätkö täysin poissuljettuna sitä vaihtoehtoa, ettei elämä voi syntyä ilman yliluonnollista olentoa taustalla hääräämässä ja tekemässä taikojaan?"
Pidän poissuljettuna. Elämän syntyminen spontaanisti elottomasta aineesta olisi "vastoin yhtä luonnon peruslakia, termodynamiikan toista pääsääntöä, jonka mukaan järjestelmät pyrkivät kohti epäjärjestystä ja kemiallisten reaktioiden tapauksessa kohti tasapainoa". (Leisola: Evoluutiouskon ihmemaassa s. 23.) Toisekseen elämä "ei millään pysty käynnistymään itsestään, vaikka kaikki prosessiin tarvittavat komponentit (esimerkiksi tuoretta hajotettua solumassaa) pantaisiin samaan kattilaan." (Kaikki evoluutiosta -kirja s. 44.) Mitä elämä on, jää tieteellisesti määrittämättä.
Raamattu sanoo johdonmukaisesti: "Jokainen talo on jonkun rakentama, mutta Jumala on rakentanut kaiken." (Heprealaisille 3:4.) - "Miten elämä on syntynyt"
Evoluutioteoria ei tosiaan pysty selittämään elämän alkuperää. Monet evoluutiota kannattavat arvostetut tiedemiehet myöntävät tämän. Sellainen näkemys, että elottomista molekyyleistä voisi syntyä elämää, lepää uskon varassa.