Nuohan nyt oli puolueiden visioita tai eräänlaisia ohjelmajulistuksia joita nyt tuntuvat tehtailevan joka asiasta. Lähinnä molempien ajatus lähti hajautetusta sähköntuotannosta. Esim Vihreillä näytti visio olevan että kymmenessä vuodessä ydinvoima olisi kaksinkertainen sekä tuulivoimalla katetaan puolet sähköstä. Lisäksi omavaraisuus olisi 100%.
Se miten hajautus sitten tehdään esim tuulivoimaloiden sijaintien suhteen onkin sitten taas oma kertomuksensa.

Kyllä minusta hinta olisi hyvä olla sellainen että se ohjaa kulutusta. Vielä tärkeämpänä pidän kuitenkin ennustettavuutta. Jos ostat omakotiasuntoa tai sähköautoa niin olisi hyvä jos olisi tiedossa sähkön hintakehitys. Tällainen epävarmuus jarruttaa ihmisten ostopäätöksiä eikä se oikein hyväksi ole myöskään yrityksille.
Ihan en nyt tiedä puhutaanko vain yksinhuoltajista kun toissalta viitataan tutkimukseen jossa vertailtiin pelkästään snkkuja. No katsotaan mitä saan muodostettua.

Se että naiset ovat miehiä tyytyväisempiä tilanteeseensa ei varmaan ole yllätys ja epäilen että suurin kuilu on nimenomaan eroprosessin alkuvaiheessa. Muistaakseni noin 3/4 eroista tulee naisten hakemana ja sitä on suunniteltu vuoden tai yli. Jostakin luin vertauksen että työelämässä vastaava tilanne on kun toinen lähtee lomalle ja toinen irtisanotaan. Harvoin tuossa tilanteessa on kahta onnellista kun sormukset on pistetty pöydälle.
Ajan mittaan ero tyytyväisyydessä varmaan tasaantuu kun erosta "yllätetty" on onnistunut rakentamaan elämänsä uudelleen. Toki se että miehillä ei useinkaan elo ilman parisuhdetta ole tietoinen valinta ja sitäkautta tilanne tyydyttävä vaan tilanne on se että siihen on tyytyminen.

Mitä noihin syihin tulee niin kun mennään itsenäisiin päätöksentekoihin niin valta ja vastuu itselä kulkee aina käsikkäin. Se ei sitä tarkoita etten voisi ottaa muilta näkökulmia. Itselle se että joku olisi siinä rinnalla antamassa vinkkejä ja uusia näkökulmia olisi nimenomaan vapauttavaa.

Olen tuossa joskus miettinyt tuota kiirettä nyt kun lapset on jo mailmalla. Nyt ei ole itsellä kiire mutta eipä ollut silloinkaan. Samalla lailla meni kotityöt oli kyseessä kolme tai yhden hengen talous. Toki pesu- ja tiskikone kävivät hieman useammin mutta kun esim koulu ja harrasteasiat oli kirjannut jo etukäteen kalenteriin niin helppo homma aikatauluttaa asioita.

Huonot kokemukset kohdan kyllä allekirjoitan.
Tuo on pojille vähän kuin laittaisi laastarin valtimoverenvuotoon. Ei hirveästi vaikutusta.

Meillähän on tutkimusta siitä että vanhempien koulutus ja varallisuus vaikuttaa nuorten koulumenestykseeen. Vähemmän on taas ollut esillä professori Liisa Keltikangas-Järvisen tutkimus jossa tutkittiin temperamentin vaikutusta arvosanaan. Vaikutus näyttäisi tämän artikkelin perusteella olevan 30% mutta joissakin luennolla se oli arvioitu olevan olevan numero ja joissakin haastatteluissa alempi.
Hyvin pelikistäen jos hyväosaisten lasten keskiarvo on 9 niin tyttö saa todistukseen numeron 9 ja poika numeron 8. Jos huonompiosaisten keskiarvo olisi 7 niin tytön todistuksessa on numero 7 ja pojalla numero 6. Meillä kuitenkin todetaan että pojilla on ihan samat mahdollisuudet opiskella. Toki tavallaan totta mutta jos temperamentti eikä osaaminen vaikuttaa numeroihin joilla mennään jatko-opiskeluihin niin onhan tuo aika vahvasti sanottu.

Miksi tämä tilanne on tällainen eikä siihen puututa niin professori on todennut että meillä opiskelutavat eivät perustu tutkittuun tietoon ja tietämykseen joita meillä on ihmisen kehityksestä vaan mennään ideologia edellä.

Tämä ei siis ole pelkästään koulutuksellinen ongelma vaan se tulee myöhemmin esille työelämässä.
"Jo ennestään on tiedetty, että koulumenestys ennustaa yllättävän vähän tulevaisuuden menestystä ja esimerkiksi uravalintoja. Yksi selittävä tekijä on, että osaa ns. kympin tytöistä on koulussa palkittu liikaa kouluun sopivasta käytöksestä osaamisen kustannuksella.
– Tämän jälkeen työelämässä ei selvitä, koska ei ole totuttu ponnistelemaan ja venymään hyvän tuloksen eteen. Positiivinen vinouma pätee erityisesti tyttöihin"
Kansankielellä tuo varmaan tarkoittaa että kun kotona päästään helpolla ja kolussa kaikki annetaan ilmaiseksi niin Liisa-Kerttuli on ihmeissään työelämässä kun kultalusikalla ei enää palkintoja tipu.
"Köyhän ei ole varaa ostaa halpaa" Niinhän sitä sanotaan mutta kyllä se vaan helposti köyhällä menee siihen että jos pesukone hajoaa niin ostetaan halvempi joka kestää viisi vuotta kuin kalliimpi joka kestää kahdeksan vuotta.