hvp27

Vapaa kuvaus

Aloituksia

52

Kommenttia

7560

  1. Minusta arvot ovat olleet nyt vielä hiukan paremma eli aamut (kun ei ole kulunut paaston vaatimaa aikaa) 4.7-5.2 ja paastot viikonloppuna 4.2-4.4.

    Tekisi mieli sensoroida uudestaan.
  2. Tutkitusti vähähiilihydraattinen dieetti ei auta kakkostyypin diabetekseen mutta laihdutus auttaa. Heikkilän motiiveja voi vain arvailla mutta raha voisi hyvinkin olla yksi.
  3. Tänään meni poikkeuksellisesti 13 € olueen.
  4. Unohtamatta suolaa ja joidenkin tolkutonta alkoholin käyttöä. Nitraatittomuuskin nosti verenpainetta.

    Suomalaisten kokonaiskolesteroli oli vuonna 1970 yli 7 mmol/l ja verenpaineet isompia kuin nykyään vaikka porukka oli laihempaa.

    Tuon aiksinen margariini oli eläinrasvapohjaista ja ilmeisen pahaa. Minulla ei ole tuosta mielikuvaa koska meillä käytettiin voita.
  5. Kakkostyypin diabeteksen hoidossa laihdutus on toimivin konsti eikä eri dieettien välillä ole eroja. Kannattaa valita dieetti, jota pystyy noudattamaan ja jolla paino kestää kurissa.

    Lääkkeetön elämä saattaa olla huonoin Suomessa julkaistu tietokirja.
  6. Meillä eikä tuttavapiirissä ei juurikaan käytetty kermaa mutta voita meni paljon. Aika moni mies myöskin sai sydänkohtauksen 60-vuoden korvissa. Marjoja oli aina pakkasessa, positiivisena puolena.
  7. Olen kyllä aika hyvä dokumentoimaan mutta alkoholin käyttöni on laskenut liikaakin. Täytyy harkita punaviiniä jos sosieteeraan mutta tuohonkaan ei ole oikein aikaa. Töiden vuoksi viikolla ei voi enää juoda olutta.
  8. Liian vähäinen proteiinipitoisuus vie lihaksia ja 750 kcal dieetin koostaminen niin että saa tarvittavat hivenravinteet on haastavaa. Minä lähtisin liikkeelle soijarouheesta ja camelinaöljystä mutta ei tuotakaan voi kutsua kotiruuaksi.

    Sen sijaan tuollaiset 1500 kcal dieetti onnistuu ihan hyvin kotiruualla kun valitsee vähärasvaisia lihoja eikä käytä paljoa rasvaa ruuanlaittoon. Papuja, kasviksia, broileria, kalaa suurimmaksi osaksi.
  9. Ei tuo edelleenkään ole kallista. Harva syö alle 10 € per päivä jonka nutraus maksaa jos pussin hinta on 2 €.
  10. Ei, noita jämiä eli palamisen lopputuotteita poistuu koko ajan. Hiilihydraatista vapautuu lisäksi siihen sitoutunut vesi. Noiden palamisen lopputuotteinen määrä on pieni, puoli kiloa hiilihydraattia ehkä reilun kilon hiilidioksidia. Laihtumisen kannalta tuolla ei ole merkitystä, vain energiatase merkitsee.
  11. Diabeteksen aiheuttamat vauriot vievät vuosikymmeniä ja hoito on nykyään tehokasta eli syytä pelkoon ei ole. Paino kannattaa tosissaan pitää matalana jos suinkin pystyy.

    Minullakin verensokeri on normaali laihdutuksella ja lääkkeillä. Liitännäissairauksien riski on siis pieni.
  12. Voita, leipää, puuroa, perunaa, maitoa, makkaraa, pullaa, sikajauhelihaa, kalaa, marjoja ja sieniä. Ennen yleisinkuolinsyy oli sydänkohtaus ja nykyään Alzheimer (molemmissa riskitekijänä korkea LDL-kolesteroli).
  13. Rasva muuttuu ATP:si mitokondrioissa ja jämät poistuvat vetenä ja hiilidioksidina.
  14. Diabeteksen kannalta ehdottomasti suurin riskitekijä on ylipaino. Meillä on hiilihydraatin määrä ruokavaliossa laskenut ja rasvan lisääntynyt ja samalla kakkostyypin diabetes on lisääntynyt suuresti. Sama myös Aasiassa, ennen mentiin pitkälti riisillä eikä kakkostyypin diabetestä juurikaan ollut. Nyt kun ruokaa syödään enemmän ja se on länsimaistunut niin diabetesta on enemmän.

    Geeneilläkin on merkitystä.

    Matalan glykeemisen indeksin hiilihydraattien hyvä puoli on siinä että ne eivät lihota, tässä suhteessa huonot hiilihydraatit yhdistyneenä rasvaan ovat pahin yhdistelmä.

    Alkohoili on ainut ravintoaine joka laskee verensokeria. Siksi ongelmallinen erikoisesti ykköstyypin diabeetikoille ja kakkostenkin pitäisi pitää huoli verensokeristaan syömällä. Alkoholi+ruoka sitten sisältää paljon energiaa eli lihottaa helposti ja tuo on tuhoisaa kakkosille.

    Kohtuus siis kaikessa.

    tässä suhteellisen luotettava tilasto juuston käytöstä:
    https://www.worldatlas.com/articles/countries-who-consume-the-most-cheese.html
    Huomattavaa että juuston kulutuksessa on tapahtunut paljon muutoksia vuosien varrella.

    Voi:
    https://www.worldatlas.com/articles/countries-who-consume-the-most-butter.html
    Ranskan 8 kg kuulostaa paljolta mutta on vain reilut 20 g per päivä.

    Yleensä rasva:
    https://www.worldatlas.com/articles/top-fat-consuming-countries-in-the-world.html

    Tässä taas kattavin yhteenveto rasvan kulutuksesta eri maissa:
    https://www.bmj.com/content/348/bmj.g2272

    Lopuksi juttua APOE-geenistä. se selittää miksi emme ole tasaisella tyydyttyneen rasvan käytön suhteen:
    https://academic.oup.com/biomedgerontology/article/59/1/B16/533561

    Eri maiden väestön sairastumista ja dieettejä ei voi siis suoraan verrata vaanj täytyy verrata yhden populaation sisällä. Lyonin sydäntutkimuksessa margariiniryhmän sydäntautikuolleisuus oli 80% pienempi kuin voiryhmässä.Tutkittavat olivat sydäntautipotilaita joten olivat todennäköisesti herkempiä tyydyttyneelle rasvalle kuin kokonaisväestö.

    Lisäksi sydäntautikuolleisuus ei ole ainut mihin kuollaan. Se on vaan ollut meillä järkyttävän korkealla tasolla.l
  15. Pistän jahka avaan tietokoneen. Kausaalisuuttahan tilastot eivät osoita.

    Suomessa terveys on parantunut suunnattomasti viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Meillä on keskitytty niin sydäntauteihin kuin syöpiinkin ja siksi eliniänodote on nykyään samaa tasoa kuin muualla Länsi-Eurooppassa.
  16. Ra skassa on vähemmän sydäntauteja mutta enemmän syöpiä kuin meillä. Ranskassa menee vain hiukan enemmän juustoa kuin meillä, voita prosentuaalisesti paljon enemmän mutta kiloissa vain muutama kilo enemmän kuin meillä. Ylipainoisia (ja kakkostyypin diabeetikoitakin) suurin piirtein sama määrä.

    Sydäntauteja selittää pitkälti APOE-geenin nelosmuunnoksen yleisyys. Meillä 30%, Ranskassa 10%.
  17. Ravinnossa on reservatrolia niin vähän ettei sillä liene vaikutusta terveyteen. Kokeet on tehty hyvin suurilla annoksilla kuten yleensä ja kokeiden mukaan vaikutukset ovat olleet varsin vaatimattomia.
  18. Kaupasta saa tammiuutetta mutta ainahan viskiä voi nauttia enemmän jotta saa polyfenolit.

    Ensi kesänä pitäisi kokeilla mallasviskiä grillikastikkeessa.
  19. Valittomattomasti olet väärässä, viskissä on antioksidantteja. Eräs yleinen fenoliyhdiste on vanilliini joten myös rähmäpullassa on antioksidantteja.
  20. Yleinen arvio on että 10% juo puolet. Tuo tarkoittaa sitten meikäläisellä kulutuksella että tuo 10% juo 45 l litraa alkoholia per vuosi ja heitä on 500 000 kpl. Maksakirroosiin kuolee 500 kpl per vuosi ja alkoholin haitat eivät edes kasva lineaarisesti vaan yli sen. 1 plo viiniä sisältää 100 ml alkoholia joten pullo viikossa on sitten 5 litraa alkoholia vuodessa. En olisi kauhean huolissani tuollaisesta käytöstä. Rasvamaksasta aiheutuu 3/4 ravinnosta (nopeat hiilihydraatit, fruktoosi ja tyydyttynyt rasva) tai ylipainosta joten senkin suhteen alkoholi on täysin ylimainostettu.

    Joillakin ei alkoholin käytön sääntely toimi ja heidän on sitten parempi olla ilman.

    Minulla on nyt liian kiire ja päivät liian pitkiä oluen juontiin. Myös saatavuus heikkeni kun paremmalla olutvalikoimalla oleva lähibaari lopetti. Keskustassakin käyn vain kerran viikossa ja silloinkin kansalaisopistossa enkä juo alkoholia ennen nukkumaanmenoa joten oluen juonti on nyt tauolla jollei ole sosiaalista menoa. Ehkä marraskuussa, viimeistään joulukuussa.
    21. 47 / 378
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt