- La Promesa-sarja vaikutti hyvältä, silloin, kun se alkoi.
Yle ilmoitti, että on sata osaa. Niin luulin minäkin.
Kunnes tuli lisää osia ja yhtäkkiä oli jo tuotantokausia.
Ihmiset huijattiin katsomaan.
Nyt on nähty jo vissiin viitisensataa osaa. Osia on kuulemma tehty yli 800 ja lisää tehdään.
Nykyään sarja on mennyt jaaritteluksi.
Mitään edes ihan alkumetreillä tapahtuneita tapahtumia ei ole selvitetty.
Välillä jo jää katsomatta, kun olen täällä kesämaalla.
Voi olla, että kun muutan talvikotiin kerrostaloon, siellä tulee katsottua useimminkin, muttei sarja enää kiinnosta, niinkuin alussa.
Hyvätkin ideat pilataan turhalla venyttämisellä.
Aikanaan katsoin kauniita ja rohkeita ja salkkareita.
Vuosia sitten olen lopettanut molenpien katsomisen.
Pitkät sarjat toistavat liikaa itseään ja mukaan tulee ihan älyttömiä juttua, kuten promesassakin, jos Cataliina olisi ihan itse päättänyt hävitä maisemista, niin miksi hän olisi vienyt lapset vajaan. Sitäkään ei kukaan ihmetellyt. - Hyvin kuvasit asiaa, miten se käsitettiin ennen.
Myös jos puhutaan hygieniasta, niin paljon sen ymmärtämisellä on hyvää saatu aikaan, mutta kun mennään toiseen laitaan, myös se voi olla pahaksi.
Kunpa ihmiskunta oppisi sen, että mikään äärilaidallinen ei ole hyväksi millään osa-alueella. - Olen lukenut paljon historiallisia romaaneja.
Olen mielestäni aika hyvin oppinut erottamaan fiktion ja faktan.
Tosin se vaatii historiallista tietoa jonkin verran.
Usein myös kirjailija kertoo lopussa, mikä on ollut ´´taiteellista vapautta´´ ja mikä perustuu tositapahtumiin .
Asiasta toiseen.
Katselin hiljattain Eeva Joenpellon haastattelun.
Häneltä kysyttiin millaista itse mieluiten lukee.
Siinä hän mainitsi, ettei tykkää siitä, että jotain asiaa kuvaillaan runsaasti, joka ei vaikuta kertomuksen kulkuun.
Kaiksi kirjaasi lukeneena, pidin erityisesti siitä, että ´´turhia´´ sanoja ei ole.
Kertomisesi viidakostakin on hengästyttävän hieno.
Siitä tuli mieleeni, kun Jari Tervo yhdessä dokumentissa kertoi, että jonkun kanssa ´´perkasivat´´ jotain kirjaa turhista sanoista, niin kirja lyheni 7,5 sivua. - Ilta ehtii.
Lämmintä on ollut. 20 astetta mittarit näytteli.
Tänään sitten taas mäki hiljeni. Kaksin Väinön kanssa ollaan.
Tulin puolituntia sitten alhaalta.
Ensin siivoilin täällä ylhäällä ja sitten alhaalla ja siellä lämmitin saunan ja pyörähdin järvessä.
Maailman menoa jonkin verran tulee uutisista seurailtua. Surullista on.
Niin sitä sitten täältä lähdetään, nyt lähti Dolly Parton ja Norjan Harald.
Kaikki vuorollaan, ei tänne kukaan ole jäänyt.
Elämälläkin on kaarensa. Edes oman kaaremme mitasta emme tiedä.
Ja hyvä niin.
Kuulemma on ´´venetsialaiset´´ joilla kesä lopetetaan.
Minä en lopeta vielä. Jotain paukutusta kuulin klo18 aikaan järven takaa, liekö liittynyt siihen. - Oli joskus vihreä.
- Uuden kielen opiskelu on noteerattu aika korkealle myös muistisairauksien torjunnassa.
Yllättävää kyllä, myös kuorolaulu on hyväksi aivoille. - Joskus, kun mietin, että, jos kaikki paatit nostettaisiin maalle, kuinkahan paljon vesien pinnat laskisivat, tulin googlanneeksi paljonko laivoja ja veneitä maailman merillä ja järvillä seilaa.
Sen verran muistan, että kaupallisiin tarkoituksiin käytettyjä alauksia on noin 110000.
Kalastusaluksia noin 4 miljoonaa.
Siihen päälle sitten vielä kaikki muussa käytössä olevat alukset.
Eli kyllä niitäkin on paljon. Polttoainetta kuluu.
Maastopaloista vielä, ei se ole yksin se, että tulee kuumuutta ja savua, pienhiukkasia.
Kaikki kasvit ja puut, jotka tuhoutuvat, ovat myös hiilen sitojia ja nieluja. Hiiltä on sitoutuneena myös puurakennuksiin.
Monet ovat menettäneet kotinsa ja omaisuutensa.
Inhimillinen kärsimys on mittaamaton. - Pensaspalot???
Missäs pensaassa pääsi nyt on? - Illanpuolta. No mitäpä tässä.
Väinön kanssa kaksin rauhaisaa elämää vietetty.
No kohta tule taas joitakin.
Tänään kävin tiekokouksessa.
Muutakin kun siinä juteltiin, kun varsinaista asiaa, kertoivat, että karhu majailee ihan lähellä meidän tilaa. Jätöksiäkin löytynyt läheltä tieltä.
No tuumasin, että joka päivä olen marjametsässä ravannut, mutten ole kaveria nähnyt en kuullut.
Tosin laulaahoilotan kyllä koko ajan.
Yksi mies oli nähnyt mehiläishaukan ja pari kaveria haikaran.
Luontojutut täällä maalla kiinnostavat.
Itse, kun puuplassia järjestelin alatalolla. Pidin melua tiiliä siirrellessä ja suojapeltejä.
Ajattelin, ettei voi olla käärmeitä, mutta, kun suojapeltikasan nostin ylös, niin sieltähän se kyy lähti livohkaan.
Kävin lenkin veneellä ja noista käsistä puheenollen, niin aina kun soutamassa käyn, niin aamulla on kädet puuduksissa, että kauan saa heilutella, että normalisoituu.
Oikea olkapää on kanssa kivulias, vaan ajattelen, että niin kauan on hyvä, kun ei jatkuvaa särkyä ole. - Niinpä.
Jokainen sukupolvi nuoruudessaan on innoissaan uuaista asioista (niinkuin tietysti hyvä onkin) mutta kun se aika menee äkkiä ohi.
Muistan aikanaan, kuinka vanhemmat kauhistelivat kelamankkaa ja kasettinauhuria.
Hirveitä vehkeitä, monet eivät halunneet koskeakaan.
Me nuoret olimme innoissamme.
Nyt kun tekniikan kehitys on vain kiihtynyt, me entiset nuoret olemme kiukuissamme kaikenmaailman suomi .fi kanssa.
Niin se voi käydä näille nykyajan nuorillekin, että yhtäkkiä huomaa, ettei vanhat (meille uudet) konstit enää toimikaan.
Hyvin sanottu, tuo ajatuksen voimalla.
Mistäpä tiedämme vaikka jotin tuollaista joskus olisi niin sanottua ´´tätä päivää.`` - Niinhän sitä sanotaan ja paljon ne vaikuttaakin.
Olen silti aina ihmetellyt sitä, kun sotien aiheuttamista tulipaloista kukaan ei puhu mitään, ikäänkuin ne eivät vaikuttaisi mitään.
Lukuisista metsäpaloista, jotka ovat pientä prosenttia lukuunottamatta ihmisen aikaansaannoksia ei puhuta mitään ilmaston kannalta.
Tulee vaan eittämättä tunne, että asioista ei puhuta niinkuin ne oikeasti ovat.
Kaiken tämän keskellä tuntui naurettavalta vouhotus mummujen ja vaarien puusaunanlämmityksistä noussut polemiikki.
Entä kun maalla asuva vanha ihminen käy ruokakaupassa vanhalla autollaan kerran pari viikossa, ajaen korkeintaan 5000km vuodessa joka on valmistettu 15-20 vuotta sitten. Tuhoaako se ilmastoa enemmän, kun ökyautoilija, joka ostaa uuden auton joka kolmas vuosi ja ajaa silla 100 000 vuodessa. - Näillä main missä minä oleskelen, on hellepäivät jääneet vähälle tänä kesänä.
Oikein mukavia lämpötiloja ollut vanhalle.
Mustikkametsässä on tullut oltua, niitä kun nyt noita on. Noin 12 litraa olen noukkinut. Ovat ihan tuossa vieressä, puolukat samoin. Alkavat kypsyä nekin.
Kyllähän tuota tietoa on ympäri maailmaa kerrottu, miten helle on niittänyt satoa.
Ihmekö tuo, kun 40 astetta ja ylikin on lukemat.
Joskus mietityttää, että koskahan noita ilmastopakolaisia alkaa rynnimään tännekin, jos lämpö nousee ja meret peittävät rannikkokaupungit.
Eikös se silloin, kun me olimme nuoria vielä ollut tasapainossa tämä hiilidioksiidihomma.
Luopuisiko se nykyihminen elämäntavastaan.
Vaateteollisuuskin kuluttaa ylen paljon maan resursseja. Temut ja Sheinit vaan ´´kertakäyttövaatteitaan´´ myyvät tännekin isosti.
Ei se sähköautokaan mikään ihmeratkaisu ole missään muualla, kun siellä, missä lopputulosta käytetään. Jos sielläkään. - Illankorvaa.
Telkun aukaisin. Puhuvat siitä etälamautusjutusta.
Voiko se sinällään tappaa, no ehkäpä asia selviää.
Sähköstä puheenollen, ei se energia kovin kallista ole. Siirtomaksu usein on se suurempi ja sen lisäksi sähkövero ja ALV.
Alamökillä kävin saunomassa ja järvessäkin pyörähdin.
Naapurin mies poikansa kanssa meillä siellä puunkaatotöissä.
Aina kun jotain apua tarvitsemme, käytämme paikallisia toimijoita. Ihan periaatteesta.
Kannatamme maaseudun elinvoimaisena pysymistä.
Aamupäivällä kävin asioilla. Apteekki viestitti, että kissan lääkkeet ovat tulleet.
Kyselin samalla apua tuohon hiusongelmaani.
Suositteli erästä shampoota, pesin sillä äsken, tuntui ihan hyvältä.
Ilman hoitoainettakin tukka aukeni harjatessa, ilman että juurikaan hiuksia irtosi nyt.
Poikkesin syömässä siinä äidin ja pojan uudessa lounaskahvilassa. Hyvää kotiruokaa.
Tänään nuorin lapsenlapseni täyttää 17 vuotta. Vanhin on jo 34 vuotta. Hänellä on jo 4 lasta.
Niin ne vuodet vierii, joskus sitä pysähtyy miettimään, montako vuotta tässä vielä elämäntietä itsellä on. Loppupuolella se joka tapauksessa on. - Päivä se taas iltaan ehtinyt.
Asioilla ravasin. Kotona kävin pyykkiäkin pesemässä.
Paikkamaalailin parin ikkunanpokien alahelmoja, jotteivat ala lahota.
Verkkoaitaa uudemmalle omenapuulle rakentelin.
Parina päivänä mustikassa ollut, kun niitä on tuossa miltei vieressä, ei tarvitse edes paljon liikkua.
En olisi keväällä osannut kuvitella, että vielä kuntoni kohenee näinkin hyvin.
Tosin hengästyn kyllä pidemmällä vedolla, että taukoja tarvii pitää.
Nyt, kun ollaan Väinön kanssa kaksin oltu hetken aikaa, on melkoinen sylivauva.
Niin sitten ensimmäinen lapsenlapsenlapsenikin lähti koulutielle.
Syntymäpäiviä on parit vietetty ja seuraavat ovat syyskuun alussa.
Pojantytär ja pojanpojanvaimo, hienoja tarjoiluja aina laittavat.
Sanoinkin kerran, ettei teidän nyt niin kamalasti tarvitse laittaa, kyllä me tiedämme, että te osaatte.
Katiskassa oli 250g ahven, voissa aion sen paistaa.
Ihmisiä paljon mökeillään. Meteorologithan sanoivat, että ensi kesänä vasta voi yhtä lämmintä tulla. - Kyllä, minulla on pitkät hiukset.
Tekoälykin sanoi juuri tuota, että elimistö ajan myötä tottuu muutoksiin.
Keho ja mieli todella ilmentävät yhdessä ihmiselämän tapahtumia.
Osanottoni veljesi poismenon johdosta. - Tässä noin 3 viikkoa sitten rupesi lähtemään tukka päästä.
Lukaisin lääkkeitten tuoteselosteita. Verenohennuslääkkeen haittaluettelossa mainittiin hiustenlähtö, ei kovin tavallista.
Päätin haastatella tekoälyä, kyseli aikoja. Lääkkeen aloittamisesta tukanlähtöön aika kyllä sopisi.
Kysyi sitten haluanko jutella muusta asian tiimoilta.
No mainitsin muun uuden lääkityksen ja kaikki 3 yhtäaikaa päälle tulleet sairaudet ja ,että flimmeri jäi.
Sanoi sitten, että tämä valaisee hyvin koko kuvaa.
Elimistösi on saanut fysiologisen sokin, jonka seurauksena hiusnystyt ovat vaipuneet lepotilaan. Tilanne luultavasti korjautuu 2-3 kuukaudessa.
No runsas hiustenlähtö laantui, aika luuta tuo tukka nyt on.
No tuli mieleeni, miten kuulee sanottavan, surun kohdanneesta ihmisestä, että harmaantui yhdessä yössä. Kyllä ne hiuksetkin reagoi elimistön stressitilaan. - Muistan, että niinkin sanottiin, ettei puu jaksa samana vuonna kantaa kahta taakkaa.
Marjoja ja lunta.
Vaan kyttäsin sen eräänä vuonna, oli paljon marjoja, mutta oli myös talvella lunta.
No säätkään ei enää ole niinkuin ennen.
Ennen se tuulikin laski illalla, nykyään tuulee yötä-päivää. - Elämänkokemuksensa, ne eivät tarvitse taskuja.
- ´´Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä´´
Hellettä tuskin tulee.
Täällä missä minä olen kesääni viettänyt ei montaakaan hellepäivää ole näkynyt.
Hyvä niin, aika sopivaa keliä ollut vanhalle ihmiselle.
Tällä hetkellä sataa, 20 astetta näytti iltapäivällä,
Mitenkähän ne hellepäivätkin lasketaan. Suomessa on monta laskentapaikkaa.
Onko se aina 1 hellepäivä, jos yhdellä laskenta-asemalla on ja muualla ei.
Kyllä ne jaksaa säätieteilijätkin hehkuttaa niitä hellepäiviä. Toista tietävät, kun vanhaksi tulevat. - Niin oli.
Omakantaa olen käyttänyt vuosia ja yht´äkkiä en pankkitunnuksilla päässytkään, ennen kun hyväksyin Suomi.fi.
Jossain luki, että sen voi perua, mutta ensin täytyy kirjautua Suomi.fi ja sitten asetuksista löytyy kohta, missä voi perua.
No annoin olla. Sähköpostiin näyttää tulevan ilmoitus, jos sinne on jotain tietoa tullut.