Eliaana

Vapaa kuvaus

Aloituksia

47

Kommenttia

6656

  1. Ano 10.08, asiahan ei minulle kuulu, mutta eikös tuota tollo-sanaa käyttänyt ensin anonyymi. Vai luinko väärin kenties.
  2. Itse olen vähän nuorenpi, mutta ajattelen samoin, ettei kanna miettiä koska lähdön päivä koittaa, vaan elää päivät kaikki mitä jäljellä on.
  3. Tunti sitten tulin tuolta alamökiltä saunoin ja uin ja muutaman pikkuduunin tein.
    Oli tuossa 3 isoa muovikassillista pyykkejä viikattavana, niitä laittelin.
    Lueskelin tuossa hieman ehkä ´´harsimalla´´ kommentteja.

    Huomasin, että olin saanut joitakin myönteisiä lauseita osakseni. Kiitos niistä .

    Tuosta ´tollo´´-sanasta näytti olevan polemiikkia.
    Minä tunnen useinkin olevani tollo. Näin vanhana ei kaikki ihan toimi niinkuin ennen.
    Nuo perhanan matonreunatkin ovat ikäänkuin paksuuntuneet tunnen olevani tollo, kun en sitä huomaa, vaan meinaan kompastua.
    Samoin käy, kun olen asioilla ja ihan yhtä nopeasti kaikki ei käy, kuin ennen, sanon usein itselleni, että voi mikä tollo taas olin.

    Joten eihän tuo nyt niin paha sana ole, että ei kannata siitä tehdä vuosien jankutusta Nojatuoliin.
    Noita jankutuksia, kun on ihan tarpeeksi jo ennestään.
    Nauttikaamme kesästä, olkaamme iloisia ja hyväntahtoisia toisiamme kohtaan.
    Onko liikaa toivottu?
  4. Älä välitä Liekko, tuo oli ihan tahallista väärin ymmärrystä.
    Olet mukavanpia kommentoijia täällä.
  5. Täällä on aina ollut valkoapila.
    Poika kyllä ajaa leikkurilla välillä, käärmeiden näkyvyyden takia, kun eläimiä ja tuota nuorenpaa väkeä kulkee.
    Väliin sitten sanon, että jätä tuo alue, että ehtii kukkimaan. nytkin kukkii reilusti. Juuri laitoin kauppalistaan uuden siemenpussin. Paikkaan heti aina, jos kituliaita paikkoja näkyy.

    Kyitä ei ole näkynyt, viileys ja sateet ovat vissiin syynä.
    Vaskitsoita näkee miltei joka päivä.
  6. Vanhemmalla ihmisellä tuppaa toipuminen olla hitaampaa, jos tauteja saa.
    Siinä olen ollut onnekas aina. Flunssat ja mahataudit eivät luokseni löydä.

    Lihaskatoa on kyllä käynyt, eikä enää hevin korjaannukaan, se on sitä iän tuomaa.
    Tuota kävelyä sanotaan nykyään erittäin hyväksi terveyden ylläpitäjäksi.
    Luin myös jostain, että jokainen liike on plussaa, pienikin.
    Tuuminut, että jotain voimisteluliikkeitä pitää talvella ruveta harrastamaan.
    Vanha neuvohan on, että kipurajaa ei pidä ylittää.

    Mielenrauha on yksi hyvä keino, kokonaisterveyden ylläpitoon.
    Ei vanha ihminen enää kaipaa mitään stressihormooniryöppyjä fysiikkaansa sekoittamaan, en minä ainakaan.

    Täällä on ollut poutapäivä, vaikka eilen povasivat kovaakin sadetta täksi päiväksi.
    Tämä on usein sillä tavalla sääilmiön kulkemisen rajalla, että joskus toteutuu se mikä on Tampereella, joskus taas se mikä on Jyväskylässä.
    No, nyt pitäisi lämmetä. Hellelukemia en kyllä kaipaa, ei varmaan moni muukaan ikä-ihminen.
    Leppoisaa illanjatkoa Sinulle.
  7. Touhuan kyllä, mutta pidän luppopäiviäkin. Muutenkin ihan omaan tahtiini.
    Sen olen huomannut, että, mitä paremmin saa nukuttua, sitä enemmän virtaa riittää.
    Talvisin kyllä enimmäkseen on ihan laiskamadon elämää.
    Teen päivittäin puolentunnin kävelylenkin.
    Ennemmin nistelin käsipainoja TV.tä katsellessa, annoin ne sitten pojantyttärelle, kun nuo olkanivelet ei enää tykkää siitä touhusta.

    Täällä mökillä ( ehkä noin 2-4vk yhteensä olen välillä vanhalla kotitilalla) olen puolivuotta ja toisen puolen pikkukaupungissa kerrostalossa. Kissa on aina mukana kaikkialla.
  8. Avola on toiseltanimeltään pickup.
    Uppopumppu on veteenupotettava pumppu, josta johdetaan vesiletku astialle ja sähköjohto aggrekaatin pistorasiaan, jota käytetään bensalla ja näin tehdään sähköä.
    Tuolla alamökillä, kun on muutama aurinkopaneli, ne eivät riitä koneille.
    Onneksi toheloin sen johdon aika loppupäästä, poika tai pojanpoika laittaa siihen päähän sen pistotulpan.
    Kiitos kommentistasi. Toivon, että vielä jaksaisin olla ´´touhukas´´ pitkään.
    Vaan koskaan ei pidä seuraavan sekunnin päälle valoja vannoa.
    Olen kiitollinen joka hetkestä. minkä saan täällä puiden ja vetten luona käyskennellä.
  9. Tuosta lava-autosta on kolmasosa mun, loput on pojan, kun tuommosta jotain maalla tarvitaan, niinkuin tuossa alenpana ano 10,34 sanookin.
    Koneitakaan ei pikkuautoilla voi siirrellä.
    Se on Dodge, ikivanha, ei nyt sentään ihan niin vanha, kun minä.
    Minä olen ristinyt sen ´´puuhevoseksi´´.

    Sääkuvan mukaan piti sade alkaa 10 aikaan aamulla, ei ole vielä näkynyt.
    Varustauduin alhaallakin vedenkeruuseen laittamalla pönttöjä keräysjonoon, keroinkin jossain kohta, että onnistuin katkaisemaan puskaleikkurilla johdon.
    No sehän oli tietysti se uppopumpun johto. Tohelo mummu.
  10. Jestas setään, ihan rupesi naamaa kuumottaan kolmesta edellisestä kommentista.
    Juu, juu laulussakin sanotaan, että ´´kaikkea on´´. mutta, mutta, kun ei ole sitä mansikkamaata enää, mutta on tuolla ahomansikoita.

    On se kuulkaas olemassa se kääntöpuolikin.
    Meinaan kun ennen huiskittiin pokasahalla ja Fiskarsin kirveellä. Nyt pitää olla, jos jonkinlaisia vempeleitä.
    Jaa, että miksikö? No siksi, kun mummun polvet ränsistyy, kädetkin kiukuttelee.
    Niskakin lakkoilee, eikä aina anna kunnolla edes päätä kääntää, mutta periks ei anneta.

    Silloin, kun mökki ei kiinnostanu vielä ketään, niin liityin perustettavaan vesiosuuskuntaan.
    En minä sitä olisi tarvinnut, vaan ajattelin, että jos joskus sitten joku.
    No välillä alkaa jo olla täällä tunkuakin.
    Enhän minä itse paljon tarvitse, osaan kyllä pärjätä vähemmälläkin, mutta nykyaika on toinen aika, joten taka-ajatuksiahan minulla.
    Ketunhäntä kainalossahan minä täällä kuljeskelen.

    Minä olen sisältäni maalainen, jos talvea ei olisi, ei minulla kerrostaloasuntoakaan olisi.

    Väinö-poika toi ensimmäisen hiiren klo 10 aamulla ja toisen 10.30. Nyt se tuli sisälle naksuja syömään, taitaa olla päiväunien aika.

    Oli niin hiljaisen olosta tuolla liiteripesällä, kävin siellä kurkistamassa, niin poikasethan siellä ovat pesässä.

    Kiitos vaan teille kaikille mukavista kommenteistanne.
  11. Kommenttisi on täysin väärä tulkinta. Ei tuo käy edes vitsistä.
    Ei Hil-la etsi riidanhaluisia.
  12. Kahdestaan kisun kanssa tässä ollaan. Vettä piisaa, kaikki pöntöt ovat täynnä.
    Tuossa, kun alamökin terassin ympäriltä leikkasin puskia, katsoin, tuolla päässähän tuo uppopumpun johto näkyy roikkuvan, ei se tässä vielä ole.
    Vaan siellä se meni pitkittäin ruohon seassa ja naps, poikki.
    Kyllä harmitti, no poika lupasi sen laittaa kuntoon.

    Muistan, kun lapsena menin mukin kanssa hyvään mansikkapaikkaan ja siellä olikin joku ampiaispesä.
    Kiukkuinen lauma sieltä hyökkäsi.
    Silloin minua vietiin lujaa. 3 pistoa sain. Onneksi en ole allerginen.

    Heinäpellon reunalla meillä juotiin piimäharua ja vaarinkaljaa.
    Tällaisia muistoja jutuistanne heräsi.

    Surullista luettavaa tuo alituinen nokittelu ja joka sanaan tarttuminen ja vääntäminen.
    ( tiedän kyllä, että ei tarvitse lukea, joten ei tartte huomauttaa)
    Mielestäni vanhalla iällä pitäisi jo osata asettua toiseen asemaan ja ajatella, mitä sanomiset toisesta tuntuvat.
    En myöskään oikein ymmärrä sitä, että toisen kommentti väännetään ihan toiseksi ja sitten siitä koloonnutaan. Siis omista tulkinnoista .

    Väinö-kissa se vaan hiiriä pyydystää.
    Lumpeenkukatkin avautuvat järvellä. Venettä pesin ja jätin tulpan pois, kun huomenissa taas kaatosadetta povattu tulevan.
    Kuikkaparillakin on poikanen.
    Joskus laittanut räystään alle punotun korin, siellä näyttää kirjosieppopari pesivän.

    Rannassa ollessani, yht´äkkiä muutaman metrin päästä kuului kamala rytinä.
    Sydän pomppasi rinnassa, valmistauduin pakenemaan kalamajaan.
    Koivusta putosi suuri oksa, osui pudotessaan naapurikoivuihin, siitä meteli.
    Pulssi oli vähän aikaa satasta.

    Rauhaisaa illanjatkoa itse kullekin.
  13. Ihana lämmin päivä, ei kuitenkaan liian lämmin, sopiva.
    Tuulikaan ei suurensuuri. Niinpä olimmen päättäneet, että lähdemme venelenkin tekemään veljen kanssa. Hän kun ei vielä ollut uudella veneellä vesillä käynyt,
    (Maksoi siitä puolet)
    Meni alamökille ja vettä tyhjentämään veneestä ja poika rasvasi hankaimen, kun kitisi.

    No ajattelin, että laitan kissalle naksut ja vedet takaterassille, oven avattuani ampiainen ryntää sisään.
    Ikkunaan mennen, josta yritin sitä ulos ajaa.
    Kissa tulee avoimesta ovesta sisään, käy sängynpäähän nukkumaan.
    En saa ampiaista häädettyä.
    Haen siis kissan emmeet takaisin sisään.
    Sillä välin ampiainen on mennyt keittiön ikkunaan. Lasi auki ja verho eteen. Sinne meni.

    Mutta kissapa oli lähtenyt ulos avoimesta ovesta joten taas takaisin kissan vesi- ja naksukuppi terassille.

    Sitten ajattelin huokaista sängyn päällä pari-kolme minuuttia.
    Voi jestas, hyttynen käy päälle, ei muuta kun httysmaila esiin ja hyttysjahtiin.
    Vihdoinkin pääsen lähtemään rantaan.
    No sauna taas lämmitettiin. Minä uimassa kävin. Joutsenparikin tuli järvenpäähän.

    Muut jo kävivät nukkumaan, minä tässä vielä kukun.
    Siksi tämän koneenkin avasin ja katseli vähän kommentteja
  14. Just näin. olet oikeassa.
  15. Vanhuksuuden, sanoisinko puolitaipaleella olen.
    Minäkin tunnen itseni omituisen onnelliseksi.
    Tässä ollessani puoli-istuvassa asennossa mökin sängyllä ja näen kaikista kolmesta ikkunasta pelkkää vihreää.
    Ulkona kukat kukkii ja linnut laulaa. Yksi oli tehnyt pesän liiteriin, puiden päälle.
    Tein sille varjeluksen, ettei kissa pääse pesälle.
    Järvellä joutsenet ja kuikat huutaa. Lomalaisten ääniä kuuluu järven takaa.
    Välillä sade rummuttaa pellikattoon.
    Näin sadepäivän kuluksi, tuossa on TV, lehtiä, kirjoja, ristikoita.


    Väinö-kissa makaa sängyllä ja pesee itseään.
  16. Nykyajan mainoksissa harva kuvaus liittyy itse myytävään tavaraan.
    En tosiaankaan ole tiennyt, että kielen näyttäminen liittyy erityisesti satanismien eleisiin.
    Lapsetkin näyttelee kieltä toisilleen.
    No en muutenkaan tiedä tuosta heidän elämäntyylistään mitään.
    Tuo erilaisuuksien suosiminen on nyt ´tapetilla´ ihan kaikkialla.
  17. Niinkuin Tellukka tuolla laittoi, sehän on alunperin lastenlaulu.
    Rölli-sarjaahan tehtiin joskus 1980-luvulta alkaen, joka pyöri TV:ssä.
    Olisikohan ollut Pikkukakkosessa?

    Tuskinpa tuossa mainoksessa oli ajateltu mitään satanisteja.
    Itselle ei tullut mieleenkään.
  18. Joku mainoshan on TV:ssä missä lauletaan tämä omituisten otusten kerho.
    Se on ihan hauska.
    Kun tätä nykymailman menoa katsoo ja ajattelee tästä vanhan ihmisen perspektiivistä niin ei ollenkaan ymmärrä tuota, vallan ja ahneuden himoa.
    Miksi jokainen ei voi pysyä omalla maallaan ja sillä hyvä.

    Itse olen ajatuksieni myötä aina tuntenut olevani ´´omituinen otus.´´
  19. Sataa solkenaan.
    Pojantytär perheineen lähti tänään, oli tarkoitus olla vielä pari päivää, mutta, kun säätiedot olivat niin surkeat.
    Toivoivat, että vielä löytyisi yhteinen vapaa kesällä, että voisivat tulla perheenä.
    Työajat määrittelevät paljon elämää.
    No tässä hetkinen taas Väinön kanssa kaksin, kunnes seuraavia sukulaisia tuleNiin ihanaa, kun on läheisiä nähdä ja heidän kanssa olla, myös näin vanha tarvitsee sitä huilaustaukoa.
    Minä ainakin olen sellainen, että tarvitsen yksinolon aikaa välillä. Sitten taas on ihanaa nähdä perhekuntaa,
    Väinö vähän vierasti lapsia. Aikuisten luo meni heti, ajan kanssa sitten tottui ja tuli ihan normaalisti sisällekin.

    Lueskelin tuossa tuota kommenttikenttää.
    Mikä se laittaa ihmisen riitaa haastamaan. Joka sanasta pahaa etsimään.
    Mikä on se voima, jonka vuoksi pitää vuosien takaisia sanomisia vetää jatkuvasti tänne.
    Juttuja joista suurin osa ei tiedä mitään.
    Entä mikä se voima on, joka pistää ´´väärin käsittämään´´ joka lauseen.

    Kovin usein en näihin rettelöihin puutu, joskus olen kysynyt näitä kysymyksiä, koskaan en ole vastauksia saanut.

    Eikö tässä maailmassa ole tarpeeksi pahuutta ja ilkeyttä, emmekö ole sitä jo tarpeeksi nähneet, pitääkö sitä vielä näilläkin vuosikymmenillä vijellä.

    Rauhaisaa ja ilointäyteistä kohta alkavaa heinäkuuta, minäkin vanhenen taas vuodella.
  20. Kello jo yli 23 näyttää.
    Viikon päivät siinä tuli oltua ja touhuttua vanhalla kotitilalla.
    Mietin siellä lapsuuden aikaa, miten ja mihinkä aikaan mikäkin kasvi kukki.
    Nyt huomaan, että kaikki tapahtuu paljon aikaisemmin.

    Lupiineita taas niitin, ei ne silti häviä lopullisesti.
    Noh, niitä iänikuisia puuhommia, joista myös tykkään, taas tein.

    Mökkimaisemissa jälkeläisiä, mökit täyttäen.
    Lähettivät kuvaa. Joutsenparilla 3 poikasta.

    Pojanpoika koiran kanssa oli lenkillä metsään poiketen ja karhun kasaan oli törmännyt.
    Susilaumakin on pitäjässä, onneksi toisella puolen, ei ainakaan vielä täällä

    Minäkin törmäsin karhun kasaan pari vuotta sitten, ihan tuossa lähellä.

    Lapsena kuljin metsässä alituiseen, joskus makailin kallion päällä parikin tuntia, poutapilviä katsellen, koskaan ei tullut mieleen, että joku petoeläin olisi samoilla paikoilla.

    Metsä on koko ajan nytkin vieressäni. marjassa käyn syksyisin, en osaa pelätä.
    21. 29 / 333
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt