Vapaa kuvaus

Aloituksia

47

Kommenttia

6661

  1. Tervehdys vaan. Tässä muutama päivä Väinön kanssa kaksin ollaan, sitten taas pieniä ja vähän isompiakin jalkoja alkaa mannuilla vilistä.

    Hieman tuossa selailin ketjua. tätä suhde-elämää taidan katsella vähän eri näkökulmasta.
    Ajattelen, että kaikki ihmiset, jotka elämän polulla kohtaamme, ovat ne sitten puoliso/puolisoita, lapsia, sukulaisia ym. ihmisiä ja minkä ikäisiä tahansa, he ovat elämässämme tarkoituksella.
    Kun joku sitten mistä syystä hyvänsä, elämästämme lähtee, silloin on sen hetken aika.
    No se siitä.

    Eilen uimassa ollessani lokit kirkuivat ja yrittivät mennä naapurin laiturille, mutteivat uskaltaneet, kun siellä on sellain pelotuslintu liehumassa.
    Varmaan siksi sinne, kun koira oli ajanut ne pois meidän laiturilta, eivätkä palanneet.
    Ajattelin, että eipä tarvi kakkaa pestä, vaan toisin kävi.
    Sen valloitti västäräkkipariskunta.
    Toinen oli niin rohkea, että kun laiturin vieressä uin, niin oli laiturilla puolentoistametrin päässä, eikä poistunut.
    No nyt sitä kakkaa vasta onkin.

    Väinö on kaiket päivät ulkona. Siitä se on kanssa kiva, kun kutsuu se tulee heti naukuen näytille.

    Äsken putsasin sähkösahaa sisältä ja päältä. Olipahan päässyt sotkuiseksi.
    Ketju vielä pitää vaihtaa.

    Toin viimeksi pienen pöllikuorman kotitilalta, velipojan kanssa ne tuossa haloimme.
    Kasteluhommia on kyllä piisannut täälläkin.
    No lauantaiaamuyöstä olisi vesisadetoiveita. Saisipa alhaallekin kerättyä kasteluvettä,
    huomasin, että kannussa ei paljon bensaa ollut, enkä juuri ole kylille menossa.
    (aggrekaatilla nostan järvestä vettä)

    Kala ei nyt kyllä liiku yhtään täällä. Katiskakin ihan tyhjä ja heitto-onkenikin meni jumiin. No poika saa sen katsoa, kun tulee.
  2. Moikka, vähänpä olen taas ehtinyt täälä pistäytyä.
    Lueskelin tuossa joitain kommentteja.
    Sellan ketjunvetämisestä ollut kommentteja. Sella ihan sanoi jotain, että noloksi käy kehut. (Oma tulkinta)
    Omalta osaltani sanoisin, että, tuskinpa tänne näin ´´alaikäisenä´´ olision pesiytynyt, ellei Sellan aloitukset olisi mielenkiintoani herättänyt.
    Siis tuo monipuolisuus ja eri näkökulmat.

    No itse täällä mökkimaisemissa on touhua riittänyt ja pari sukulaista tuossa ollut.
    Kun ostin sen uuden katiskan, niin seuraavana päivänä oli 9 syötävän kokoista ahventa siellä. Ei ikinä sellaista saalista yhdellä kertaa. Parin päivän päästä taas 2.
    Tänään syötävän kokoinen hauki. (Pieni järvi, hauetkin hyviä.)
    Tänään kisun kanssa kaksin olemme.
    Maatilan keittiön maton pesin rannalla tänään, siis rannalla.Kannoin ämpärillä vedet 3-korvaiseen isoon saaviini.
    Saunan lämmitin ja tietysti uimassa kävin. Vesi, kuin ´´linnunmaitoa´´ niinkuin sanonta kuuluu.

    Tuo Väinö-kisu on niin ihana, että nuo sukulaisukotkin sitä paijaavat.
    Kun olimme tuolla alatalolla toissapäivänä ja tänään lähti pihatietä pitkin tielle.
    Molemmat kerrat huusin, että ei sinne, tule tänne , heti tänne. Kummallakin kerralla kääntyi puolessavälissä tietä ja tuli takaisin.
    On kiinnittynyt minuun.

    Sukua on tulossa sekä kesä- että heinäkuussa, sanonkin aina, että kaikki saa tulla, jos tila käy vähiin, niin me kaksi vanhaa (veli ja minä) lähdemme vanhalle tilalle. Se on meidän kotimme, viihdymme siellä ja nuoremmat polvet voivat tuntea, että mökillä voivat olla vapaasti.
    Niin sen haluan olevan, koska haluan, että mökkitila säilyy suvussa.