Arto777

Vapaa kuvaus

Aloituksia

852

Kommenttia

7730

  1. 𝟐. 𝐋𝐚̈𝐚̈𝐤𝐤𝐞𝐞𝐧 𝐤𝐨𝐡𝐭𝐞𝐞𝐬𝐞𝐞𝐧 𝐩𝐚̈𝐚̈𝐬𝐲𝐧 𝐫𝐚𝐣𝐨𝐢𝐭𝐭𝐚𝐦𝐢𝐧𝐞𝐧
    Monien antibioottien on päästävä sisälle bakteeriin, jotta ne voivat tappaa sen. Esimerkkinä tästä on fosfomysiini, joka tappaa bakteerit estämällä niitä valmistamasta erästä soluseinämän välttämätöntä ainesosaa. Bakteerien soluseinämässä on erilaisia ”pumppuja”, jotka kuljettavat ravinteita soluun. Vaikka pumppujen siirtäjämolekyylit ovat hyvin valikoivia siinä, mitä ne kuljettavat, fosfomysiini muistuttaa rakenteeltaan niiden kuljettamia tavallisia ravinteita, joten se pääsee siirtymään solun sisälle.
    Mutaatiot niissä geeneissä, jotka määräävät, miten solu valmistaa näiden pumppujen siirtäjämolekyylit, tai säätelygeeneissä, jotka lisäävät niiden tuotantoa, voivat aiheuttaa sen, että pumppuja ei valmistu lainkaan tai ne ovat tehottomampia. Tästä seuraa, että fosfomysiiniä ei pääse lainkaan tai vain hyvin niukasti solun sisälle. Nämä solut ovat fosfomysiinille vastustuskykyisiä.
    Jälleen kerran mutaatiot tuhoavat solun normaalin toiminnan eivätkä luo uusia geenejä, uusia proteiineja tai entsyymejä. Tämä on kaukana siitä ajatuksesta, että vastustuskykyinen solu olisi ”uusi paranneltu malli”, sillä nämä solut eivät myöskään kykene kuljettamaan tavallisia ravinteita normaaleja määriä, koska pumput ovat nyt vahingoittuneita tai puuttuvat. Niinpä antibiootin poissa ollessa sille herkät bakteerit syrjäyttävät vastustuskykyiset bakteerit, ja lopulta vastustuskykyiset yksilöt muodostavat vain pienen osan kokonaisbakteerikannasta.
    Käänteiset pumput
    Monilla bakteerilajeilla on pumppuja, jotka työntävät erilaisia aineita, myös myrkyllisiä, ulos solusta. Niitä kutsutaan ”ulosvirtauspumpuiksi”. Nämä voivat pumpata myös antibiootteja ulos solusta ja estävät näin antibioottia tappamasta sitä. Ulosvirtauspumppujen valmistukseen liittyvien geenien säätely on monimutkaista, mutta pumppujen lukumäärää rajoittavien säätelijöiden mutaatiot voivat johtaa monien lisäpumppujen tuottamiseen, jolloin solusta tulee vastustuskykyinen antibiootille. Tämän tyyppinen vastustuskyky on erityisen tärkeää fluorokinolonien luokkaan kuuluville antibiooteille. Voidaan todeta, että tässäkin viallinen säätelyjärjestelmä tuhlaa solun voimavaroja, kun se valmistaa ylimääräisiä pumppuja silloin, kun niitä ei tarvita. Tämän mutaation sisältävät solut säilyvät huonommin elossa silloin, kun antibioottia ei ole ympäristössä.
    Kaikissa näissä tapauksissa mutaatiot ”rikkovat” geenejä, jotka valmistavat pumppuja tai ohjaavat niiden tuotantoa. Tämä ei tue ajatusta mutaatioista, jotka loisivat uusia evoluution tarvitsemia geenejä, jotta bakteereista voisi kehittyä bakteriologeja.
  2. 𝟐. 𝐋𝐚̈𝐚̈𝐤𝐤𝐞𝐞𝐧 𝐤𝐨𝐡𝐭𝐞𝐞𝐬𝐞𝐞𝐧 𝐩𝐚̈𝐚̈𝐬𝐲𝐧 𝐫𝐚𝐣𝐨𝐢𝐭𝐭𝐚𝐦𝐢𝐧𝐞𝐧
    Monien antibioottien on päästävä sisälle bakteeriin, jotta ne voivat tappaa sen. Esimerkkinä tästä on fosfomysiini, joka tappaa bakteerit estämällä niitä valmistamasta erästä soluseinämän välttämätöntä ainesosaa. Bakteerien soluseinämässä on erilaisia ”pumppuja”, jotka kuljettavat ravinteita soluun. Vaikka pumppujen siirtäjämolekyylit ovat hyvin valikoivia siinä, mitä ne kuljettavat, fosfomysiini muistuttaa rakenteeltaan niiden kuljettamia tavallisia ravinteita, joten se pääsee siirtymään solun sisälle.
    Mutaatiot niissä geeneissä, jotka määräävät, miten solu valmistaa näiden pumppujen siirtäjämolekyylit, tai säätelygeeneissä, jotka lisäävät niiden tuotantoa, voivat aiheuttaa sen, että pumppuja ei valmistu lainkaan tai ne ovat tehottomampia. Tästä seuraa, että fosfomysiiniä ei pääse lainkaan tai vain hyvin niukasti solun sisälle. Nämä solut ovat fosfomysiinille vastustuskykyisiä.
    Jälleen kerran mutaatiot tuhoavat solun normaalin toiminnan eivätkä luo uusia geenejä, uusia proteiineja tai entsyymejä. Tämä on kaukana siitä ajatuksesta, että vastustuskykyinen solu olisi ”uusi paranneltu malli”, sillä nämä solut eivät myöskään kykene kuljettamaan tavallisia ravinteita normaaleja määriä, koska pumput ovat nyt vahingoittuneita tai puuttuvat. Niinpä antibiootin poissa ollessa sille herkät bakteerit syrjäyttävät vastustuskykyiset bakteerit, ja lopulta vastustuskykyiset yksilöt muodostavat vain pienen osan kokonaisbakteerikannasta.
    Käänteiset pumput
    Monilla bakteerilajeilla on pumppuja, jotka työntävät erilaisia aineita, myös myrkyllisiä, ulos solusta. Niitä kutsutaan ”ulosvirtauspumpuiksi”. Nämä voivat pumpata myös antibiootteja ulos solusta ja estävät näin antibioottia tappamasta sitä. Ulosvirtauspumppujen valmistukseen liittyvien geenien säätely on monimutkaista, mutta pumppujen lukumäärää rajoittavien säätelijöiden mutaatiot voivat johtaa monien lisäpumppujen tuottamiseen, jolloin solusta tulee vastustuskykyinen antibiootille. Tämän tyyppinen vastustuskyky on erityisen tärkeää fluorokinolonien luokkaan kuuluville antibiooteille. Voidaan todeta, että tässäkin viallinen säätelyjärjestelmä tuhlaa solun voimavaroja, kun se valmistaa ylimääräisiä pumppuja silloin, kun niitä ei tarvita. Tämän mutaation sisältävät solut säilyvät huonommin elossa silloin, kun antibioottia ei ole ympäristössä.
    Kaikissa näissä tapauksissa mutaatiot ”rikkovat” geenejä, jotka valmistavat pumppuja tai ohjaavat niiden tuotantoa. Tämä ei tue ajatusta mutaatioista, jotka loisivat uusia evoluution tarvitsemia geenejä, jotta bakteereista voisi kehittyä bakteriologeja.
  3. On iso joukko, ketkä ovat siirtyneet evoluutio saduista uskomaan Jumalan Luomistyötä.
  4. Kyllä on iso joukko heitä, jotka ovat siirtyneet evoluutio saduista uskomaan Jumalan Luomiseen.
  5. Kuinka monta tuhatta vuotta on voinut Niagaran putous olla näin suuri virtaus, että vielä on näin iso pudotus,
  6. Onko tämä esimerkki ”toimivasta evoluutiosta”?
    Jotta tästä olisi kyse, ominaisuuksien täytyisi ensinnäkin olla seurausta geneettisen informaation lisääntymisestä. Mustalla oravalla on sekä melaniinin että testosteronin lisääntynyt tuotanto, mikä selittäisi sen värin ja lisääntyneen elinvoimaisuuden. Tämä on mutaation tulosta – on kuitenkin aivan selvää, että informaatiota on menetetty, sillä pätkä DNA:ta tosiasiassa ”puuttuu” mustilta verrattuna harmaisiin.
    Eräs mahdollinen tapa, josta näiden molempien hormonien lisääntynyt tuotanto voi johtua on deleetio [yhden tai useamman DNA-ketjun emäksen (”kirjaimen”) puuttuminen] geneettisessä informaatiossa, jossa mustat ”mutantit” ovat menettäneet kyvyn (tai niillä on alentunut kyky) säädellä melaniinin ja testosteronin tuotantoa johtuen tästä deleetio-mutaatiosta. Tämä on selvästikin hyödyllinen mutaatio, koska se antaa mustille oraville lisääntyneen kyvyn säilyä elossa sekä siirtää eteenpäin geenejänsä. Mutta tämän tyyppinen säätelymekanismin spesifisyyden [tarkkuuden] menetys on silti informaation menetystä. Sen tähden tämä ei tarjoa mitään apua todisteluille, joilla yritetään näyttää toteen evoluutiota – jos tällä sanalla tarkoitetaan tapahtumia, jotka voivat johtaa mikrobien muuttumiseen mikrobiologeiksi ja kaikenlaisiksi muiksi monimutkaisiksi olennoiksi. Tähän olisi tarvittu valtava kokonaisinformaation (täsmennetyn monimutkaisuuden) nettolisäys.
    Raamatun vastaus
    Mutaatio ja luonnonvalinta ovat järkeenkäypiä raamatullisissa puitteissa. Mutaatiot ovat kopiointivirheitä, joita tapahtuu DNA:ssa syntiinlankeemuksen seurauksena. Tämä johtaa vähittäiseen, mutta väistämättömään genomin [perimän] ”romahdukseen”, koska erittäin suuri osa mutaatioista on vahingollisia, eikä niitä voida karsia pois luonnonvalinnalla.
    On olemassa joukko esimerkkejä hyödyllisistä mutaatioista, jotka johtuvat informaation menetyksestä. Mutta mitkään näistä eivät auta evoluutiota, koska ne ovat vastakohtia sille, mitä molekyyleistämieheksi-evoluutio tarvitsee: autokuormittain mutaatioita, jotka eivät ole vain hyödyllisiä vaan myös lisäävät informaatiosisältöä eliössä.
    Luonnonvalintaa tapahtuu, kun eliöllä on ominaisuus, joka mahdollistaa sen hengissä selviytymisen ja lisääntymisen paremmin kuin muun populaation. Tämä antaa ominaisuudelle suuremman mahdollisuuden selviytyä ja menestyä populaatiossa ja se voi ajan mittaan vallata tuon populaation, eliminoiden muut ominaisuudet, jotka olivat yksilöille vähemmän hyödyllisiä.
    Yhteenveto ja johtopäätökset
    Englannin harmaiden ja mustien oravien tapaukset ovat erinomainen esimerkki menestyksekkäästä sopeutumisesta luonnonvalinnan (ja ehkä sukupuolivalinnan) avulla. Uudet tulokkaat voittivat kilpailussa alueen aikaisemman oravatyypin useilla tavoilla, mikä tarkoitti, että valinta suosi niitä. Siksi ne hallitsivat lukumääräisesti populaatiossa. Mutaatio, joka antoi mustille oraville valintaedun, hävitti informaatiota. Luonnonvalinta itsessään ja itsestään ei lisää geneettistä informaatiota; se johtaa populaation erikoistumiseen, kaventaen geenipoolissa [populaation perintötekijöissä] olevan muuntelun määrää. Nämä muutokset oravapopulaatioissa ovat täysin yhdenmukaisia Raamatun kanssa; niihin sisältyy alkuperäisen luodun lajin informaation valikointi ja kokonaismenetys.
  7. Onko tämä esimerkki ”toimivasta evoluutiosta”?
    Jotta tästä olisi kyse, ominaisuuksien täytyisi ensinnäkin olla seurausta geneettisen informaation lisääntymisestä. Mustalla oravalla on sekä melaniinin että testosteronin lisääntynyt tuotanto, mikä selittäisi sen värin ja lisääntyneen elinvoimaisuuden. Tämä on mutaation tulosta – on kuitenkin aivan selvää, että informaatiota on menetetty, sillä pätkä DNA:ta tosiasiassa ”puuttuu” mustilta verrattuna harmaisiin.
    Eräs mahdollinen tapa, josta näiden molempien hormonien lisääntynyt tuotanto voi johtua on deleetio [yhden tai useamman DNA-ketjun emäksen (”kirjaimen”) puuttuminen] geneettisessä informaatiossa, jossa mustat ”mutantit” ovat menettäneet kyvyn (tai niillä on alentunut kyky) säädellä melaniinin ja testosteronin tuotantoa johtuen tästä deleetio-mutaatiosta. Tämä on selvästikin hyödyllinen mutaatio, koska se antaa mustille oraville lisääntyneen kyvyn säilyä elossa sekä siirtää eteenpäin geenejänsä. Mutta tämän tyyppinen säätelymekanismin spesifisyyden [tarkkuuden] menetys on silti informaation menetystä. Sen tähden tämä ei tarjoa mitään apua todisteluille, joilla yritetään näyttää toteen evoluutiota – jos tällä sanalla tarkoitetaan tapahtumia, jotka voivat johtaa mikrobien muuttumiseen mikrobiologeiksi ja kaikenlaisiksi muiksi monimutkaisiksi olennoiksi. Tähän olisi tarvittu valtava kokonaisinformaation (täsmennetyn monimutkaisuuden) nettolisäys.
    Raamatun vastaus
    Mutaatio ja luonnonvalinta ovat järkeenkäypiä raamatullisissa puitteissa. Mutaatiot ovat kopiointivirheitä, joita tapahtuu DNA:ssa syntiinlankeemuksen seurauksena. Tämä johtaa vähittäiseen, mutta väistämättömään genomin [perimän] ”romahdukseen”, koska erittäin suuri osa mutaatioista on vahingollisia, eikä niitä voida karsia pois luonnonvalinnalla.
    On olemassa joukko esimerkkejä hyödyllisistä mutaatioista, jotka johtuvat informaation menetyksestä. Mutta mitkään näistä eivät auta evoluutiota, koska ne ovat vastakohtia sille, mitä molekyyleistämieheksi-evoluutio tarvitsee: autokuormittain mutaatioita, jotka eivät ole vain hyödyllisiä vaan myös lisäävät informaatiosisältöä eliössä.
    Luonnonvalintaa tapahtuu, kun eliöllä on ominaisuus, joka mahdollistaa sen hengissä selviytymisen ja lisääntymisen paremmin kuin muun populaation. Tämä antaa ominaisuudelle suuremman mahdollisuuden selviytyä ja menestyä populaatiossa ja se voi ajan mittaan vallata tuon populaation, eliminoiden muut ominaisuudet, jotka olivat yksilöille vähemmän hyödyllisiä.
    Yhteenveto ja johtopäätökset
    Englannin harmaiden ja mustien oravien tapaukset ovat erinomainen esimerkki menestyksekkäästä sopeutumisesta luonnonvalinnan (ja ehkä sukupuolivalinnan) avulla. Uudet tulokkaat voittivat kilpailussa alueen aikaisemman oravatyypin useilla tavoilla, mikä tarkoitti, että valinta suosi niitä. Siksi ne hallitsivat lukumääräisesti populaatiossa. Mutaatio, joka antoi mustille oraville valintaedun, hävitti informaatiota. Luonnonvalinta itsessään ja itsestään ei lisää geneettistä informaatiota; se johtaa populaation erikoistumiseen, kaventaen geenipoolissa [populaation perintötekijöissä] olevan muuntelun määrää. Nämä muutokset oravapopulaatioissa ovat täysin yhdenmukaisia Raamatun kanssa; niihin sisältyy alkuperäisen luodun lajin informaation valikointi ja kokonaismenetys.
  8. yksi proteiini" on virheellinen. On perusteltua kyseenalaistaa tällaisten "geenien" olemassaolo, sillä ne eivät selitä vaikkapa 500 erilaisen koirarodun olemassaoloa. Kaikilla koirilla on nimittäin sama DNA, mutta ne ovat ulkomuodoltaan täysin erilaisia. Tai ihmisen 300 täysin erilaista solua. Lihassolut ja pikkuaivojen Purkinjen solut ovat kuin eri planeetalta! Missä ovat tiedostot, joiden ohjauksessa ne on rakennettu, koska molempien solujen DNA on sama? Tästä voit lukea Tomi Aallon kirjasta Epigeneettinen informaatio ja kadonnut evoluutio (https://luominen.fi). Nykyään tiedämme, että samasta geenialueesta voidaan tuottaa jopa tuhat tuotetta, riippuen siitä, mistä kohdasta tai mihin suuntaan sitä luetaan. Aloittamiskohdan ja koodin lukemisen suunnan määrää epigeneettinen informaatio, joka puolestaan on riippuvainen elinympäristön kulloinkin antamista viesteistä. Tämä olisi kuin tehdas, joka ryhtyy valmistamaan talvijalkineita rantasandaalien asemesta, kun tehtaan katolle alkaa sataa lunta!
    Biologiassa on todellakin tapahtunut valtava vallankumous ja eteemme on auennut aivan uusi, elävää dataa muokkaava maailma, jollainen ei voi kehittyä muuttamalla DNAn koodikirjainten järjestystä "evoluutiorulettia pyörittämällä". Uusdarvinismi on historiaa, sillä sen mekanismi, sattumanvaraiset DNAn mutaatiot ja luonnonvalinta eivät selitä biologista informaatiota ja tämän informaation toimintaa.
    Uusi kirja on työn alla
    Teen yhdessä Tomi Aallon ja Mikko Tuulirannan kanssa kattavaa teosta niin sanottujen alkuperätieteiden vallankumouksesta: Game over, Darwin - the Revolution in Origins Sciences (https://luominen.fi). Julkaisemme kirjan ensin englanniksi, koska kansainvälinen tarve on suuri tässä maailmankäsitysten valtavassa murroksessa. Uusdarvinismi, joka on hallinnut maailmaa, on kaatumassa, kun tieteellinen menetelmä vahvistaa noin 6 000 vuotta sitten tapahtuneen luomisen ja lankeemuksen viiltävällä tarkkuudella. Kaikki on kirjaimellisesti luettavissa DNAsta, joka vahvistaa luomakunnan historiassa tapahtuneen. Ja nämä tapahtumat ovat yhtäpitävät Jumalan meille Sanassaan antaman ilmoituksen kanssa!
  9. yksi proteiini" on virheellinen. On perusteltua kyseenalaistaa tällaisten "geenien" olemassaolo, sillä ne eivät selitä vaikkapa 500 erilaisen koirarodun olemassaoloa. Kaikilla koirilla on nimittäin sama DNA, mutta ne ovat ulkomuodoltaan täysin erilaisia. Tai ihmisen 300 täysin erilaista solua. Lihassolut ja pikkuaivojen Purkinjen solut ovat kuin eri planeetalta! Missä ovat tiedostot, joiden ohjauksessa ne on rakennettu, koska molempien solujen DNA on sama? Tästä voit lukea Tomi Aallon kirjasta Epigeneettinen informaatio ja kadonnut evoluutio (https://luominen.fi). Nykyään tiedämme, että samasta geenialueesta voidaan tuottaa jopa tuhat tuotetta, riippuen siitä, mistä kohdasta tai mihin suuntaan sitä luetaan. Aloittamiskohdan ja koodin lukemisen suunnan määrää epigeneettinen informaatio, joka puolestaan on riippuvainen elinympäristön kulloinkin antamista viesteistä. Tämä olisi kuin tehdas, joka ryhtyy valmistamaan talvijalkineita rantasandaalien asemesta, kun tehtaan katolle alkaa sataa lunta!
    Biologiassa on todellakin tapahtunut valtava vallankumous ja eteemme on auennut aivan uusi, elävää dataa muokkaava maailma, jollainen ei voi kehittyä muuttamalla DNAn koodikirjainten järjestystä "evoluutiorulettia pyörittämällä". Uusdarvinismi on historiaa, sillä sen mekanismi, sattumanvaraiset DNAn mutaatiot ja luonnonvalinta eivät selitä biologista informaatiota ja tämän informaation toimintaa.
    Uusi kirja on työn alla
    Teen yhdessä Tomi Aallon ja Mikko Tuulirannan kanssa kattavaa teosta niin sanottujen alkuperätieteiden vallankumouksesta: Game over, Darwin - the Revolution in Origins Sciences (https://luominen.fi). Julkaisemme kirjan ensin englanniksi, koska kansainvälinen tarve on suuri tässä maailmankäsitysten valtavassa murroksessa. Uusdarvinismi, joka on hallinnut maailmaa, on kaatumassa, kun tieteellinen menetelmä vahvistaa noin 6 000 vuotta sitten tapahtuneen luomisen ja lankeemuksen viiltävällä tarkkuudella. Kaikki on kirjaimellisesti luettavissa DNAsta, joka vahvistaa luomakunnan historiassa tapahtuneen. Ja nämä tapahtumat ovat yhtäpitävät Jumalan meille Sanassaan antaman ilmoituksen kanssa!
  10. Miksi planeetat ja tähdet ovat aina pallon muotoisia ei koskaan muun muotoisia.
  11. "
    Isot törmäykset ovat tapahtuneet ennen elämää.

    Kuinka planeetoista voi tulla elämää??
  12. Vain tyhmä uskoo siihen, että kaksi isoa palloa törmää toisiinsa ja sitten ne pyörivät eri suuntiin isoa rinkiä. Jos kaksi palloa törmäävät toisiinsa eivät ne ala eri suuntiin pyöriä. Vaan isosompi pallo siirtää pienemmän toisaalle. Vain höpö voi uskoa tuohon.
  13. Taas höpö uskovainen kuvittelee että kahden ison planeetan yhteen törmäys saa planeetat pyörimään eri suuntiin ja jäävän täysin ehjäksi. Ei alkuräjädyksessä synny pallomainsia planeettoja vaan tulee täyttä romua avaruuteen. Millä ei ole mitään järjestustä Joka noin uskoo on evoluutio uskovainen ei Jumalaan uskova.
  14. Kyllä sillä on ja suuri onkin. Kuinka maa voi pyöriä eri suuntaan mitä Venus? Tömäyksissä ei lähde eri suuntaan pyörimään ja törmäysvoima vie planeettoja eri suuntiin. Kuinka sitten tähdet? Muuttuuko niiden pyörimissuunta? Ei varmasti vaan ne liittyvät toisiinsa. Mitä kaikkea on tullut sinun mukaan. maahan? Törmäys aiheuttaa tuhoa ei elämää. Aineesta ei tule elämää.
  15. Aikoinaan, kun oli menossa armeijaan minua pyydettiin kieltäytymään aseista. Minä sanoin että, jos en mene armeijaan sitten kuljen hame päällä. koska vain naiset ja homot eivät mene armeijaan. Ja homo minä en missään tapauksessa ole.
  16. Aikoinaan, kun oli menossa armeijaan minua pyydettiin kieltäytymään aseista. Minä sanoin että, jos en mene armeijaan sitten kuljen hame päällä. koska vain naiset ja homot eivät mene armeijaan. Ja homo minä en missään tapauksessa ole.
  17. MIELIPIDEKIRJOITUS, JOTA KOTIMAA EI JULKAISSUT
    Seppo Rytkönen kaipasi kommentteja kirjoitukseensa Kotimaa -lehdessä (8.3). Vastasin hänen kirjoitukseensa: Rytkönen haluaa vapauttaa teologian "museoon joutavista heprealaisista myyteistä", kuten "maailmankaikkeuden, Telluksen, kasvien, eläinten ja ensimmäisen ihmisparin luomisesta sekä syntiinlankeemuksesta, josta seurasi paljon myöhemmin kehitetty oppi perisynnistä ja sovituksesta Jeesuksen ristinkuoleman kautta". Rytkösen mielestä "tuollaisen teologian voi kuvitella olleen uskottava ja tulleen hyväksytyksi kaksi vuosituhatta sitten". Hänen mielestään "teologian ja evankeliumin sanoman tulisi olla relevantti ... sen pitäisi soveltua tiedossamme oleviin tosiasioihin, koskien maailmankuvaamme ja tietämystämme ihmisen reaalisesta historiasta".
    Olen täysin samaa mieltä, että maailmankuvan tulee perustua tosiasioihin. Vallitseva mytologia alkuräjähdyksestä, alkuliemestä, alkusolusta, alkuihmisestä jne. edustaa prosessifilosofista narratiivia, jota ei voi osoittaa tosiasiaksi tieteellisen menetelmän avulla. Webbin teleskoopin kuvat ovat ristiriidassa alkuräjähdyksen kanssa. Kosmos ei kehity, vaan taivaankappaleet kiertävät kohti lämpökuolemaa. Emme tiedä, mistä näkyvä aine tuli, pimeästä, galakseja koossa pitävästä, puhumattakaan. Emme tiedä mistä elektroni sai varauksensa tai mikä ylläpitää painovoimaa. Luonnon perusvuorovaikutusten alkuperä on hämärän peitossa. Alkuliemen molekyylit viis veisaavat elämästä, kemia ei kehitä ihmisiä, se reagoi. Elämään koodattu informaatio on dekoodattava ennen käyttöä. DNA - RNA - proteiini edustaa monikerroksista koodikieltä, jota ohjaa epigeneettinen säätelyjärjestelmä. Koodattu informaatio on aina ohjelmoijan tuottamaa. Luonnontiede ei ole vain kelpoisimman eloonjäämistä, vaan informaatiotiedettä. Darwinin sirkkujen ulkomuoto vaihtelee suursäätilojen rytmissä.
    Miehen ja naisen, suvullisen lisääntymisen, alkuperä on mysteeri. Lapsessa on aina 100-200 uutta kopiointivirhettä ja DNAn rappiosta voi päätellä, että olemme olleet täällä vain rajoitetun ajan, sillä ihmiskuntaa rasittaa jo yli 2 miljoonaa piilevää mutaatiota ja sukupuutto on lähellä. Miesten sukusolujen määrä on puolittunut sitten 1970-luvun. Tietoisuuden olemus on ratkaisematon arvoitus. Materia ei luonut mieltä.
    Biologiassa ei ole mitään järkeä ilman äskettäin tapahtunutta täydellistä luomista ja luomakunnan käynnissä olevaa rappeutumista. Evankeliumissa ei ole mitään järkeä ilman ensimmäistä Aadamia ja Eevaa, jotka epäilivät Jumalan sanaa ja lankesivat syntiin.
    Lääkäri Pekka Reinikaisen blogiteksti https://luominen.fi/pekan-blogi/opetushallitus-oikeuteen
  18. MIELIPIDEKIRJOITUS, JOTA KOTIMAA EI JULKAISSUT
    Seppo Rytkönen kaipasi kommentteja kirjoitukseensa Kotimaa -lehdessä (8.3). Vastasin hänen kirjoitukseensa: Rytkönen haluaa vapauttaa teologian "museoon joutavista heprealaisista myyteistä", kuten "maailmankaikkeuden, Telluksen, kasvien, eläinten ja ensimmäisen ihmisparin luomisesta sekä syntiinlankeemuksesta, josta seurasi paljon myöhemmin kehitetty oppi perisynnistä ja sovituksesta Jeesuksen ristinkuoleman kautta". Rytkösen mielestä "tuollaisen teologian voi kuvitella olleen uskottava ja tulleen hyväksytyksi kaksi vuosituhatta sitten". Hänen mielestään "teologian ja evankeliumin sanoman tulisi olla relevantti ... sen pitäisi soveltua tiedossamme oleviin tosiasioihin, koskien
  19. 𝐄𝐥𝐚̈𝐢𝐦𝐞𝐭 𝐨𝐩𝐞𝐭𝐭𝐚𝐯𝐚𝐭 (klippi jaksosta 26.)
    Annetaan eläinten ja luomakunnan kertoa Luojastaan.
    Kameli on suunniteltu pärjäämään karussa ja lämpötilaltaan vaihtelevassa erämaassa. Tätä varten sillä on suojavarusteina mm. hengityssuojain, suojalasit, korvasuojaimet ja lippalakki.
    Koko jakso katsottavissa täältä https://www.tv7.fi/…/elaimet…/hiekkadyynien-laiva_p79368/…
  20. Joku sanoo evoluutiolla on mahdollisuuksia. Ei ole, Vaan on kaikki mahdottomuuksia. Ei yhtään koetta ole saatu aikaan.
    21. 33 / 387
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt