JeroP

JeroP profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Olen 70 luvun henkilö keskisestä Hämeestä, tosin en juuriltani Hämäläinen. Erityisesti kiinnostuksen kohteena on koulutus, työ ja yhteiskunnalliset asiat laajemminkin. Että saisimme Suomen lopulta nousuun ja ihmisille paremman elämän. Asiaan liittyen olen paljon kuvannut sekä videota että valokuvia sekä pari näyttelyä on pidetty. Lisää asiasta löytyy seuraamalla nimimerkkiäni Jero Puro.

Liittynyt 5v sitten
101 aloitusta · 9316 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Näin sivusta, kaukaa vieraista pöydistä huudellen teidän keskusteluun sekaantuen. Niin tietenki sinkuista ja varatuista löytyy erilaisia persoonia. Mutta ainaki ite oon huomannu, että perhellisten kanssa jotenki löytyy sellasta luontevaa keskustelun aihetta. Että monesti tuntuu toisen sinkun kanssa, että ollaan jotenki eri maailmoista.
Surullista.

Ne lapset kun elämässä on ne tärkeimmät.
Mutta voihan se olla että ennen äitiä on ollu isä hoidettavana. Miehet ku usein kuolee aiemmin ja nyt enää äiti hoidettava. Ja mitä omaa elämää aattelen, niin ehkä veliki ois vielä elossa, jos ois ollu enempi läsnä, eikä ois vaan epätoivosesti ettiny sitä tyttöystävää.

Äiti tulee muuten muinaissaksasta sanasta eide. Ja sietä tullu viroon eit. Ja siitä kääntyny äiti. Tosin virossa nykyään puhutaan ema ja eit tarkottaa lähinnä eukkoa.
On todella. Ennen ei varmaan ois tällästä ees huomannu. Täällä kun oon nyt useemman vuoden kirjotellu, niin näkee asioita uudella tavalla.
Mun mielestä ihan ok, jos ei puolisoo onnistu saamaan, niin sitte auttaa vaikka vanhempiaan tai jotakuta muuta avun tarvitsijaa. Ihmisillä kun on vähä kuin sisänen tarve auttaa muitaki kun itteensä.
No joo, näillä korvin kyllä mahdollista.
Ai niin tää oliki sitä kokkola juttua. Ymmärrän kyllä, samaa mieltä
Se on hieno juttu, mutta pistäpä jakoon, etteivät unohdu.
Onhan siittä. Ja ikään ku ei vanhempien sairastumisessa ois tarpeeks, niin siihen vielä keljuilut päälle. Mutta eipä siinä mitää, yhteiskunnallinen ongelma. Liikaa painotettu tota sossua. Ensinnäki tulee kalliiks, eikä moni vanha ees halua ulkopuolisia kodinhoitajia. Eri asia sitten kun tarvii jo terveydenhoidollista apua.
No niin kauan kuin muistan, eli ihan pikkulapsesta. Niin kuitenki melko hyvin koulutetut vanhemmat, niin oli aika paljon käytännön ongelmia. Ja ne nyt näytti lapsen silmiin jotenki avuttomilta. Esim kasas suurta kirjahyllyä niin että tuki oli pistorasian päällä. Niin joutu jo nelivuotiaana neuvoo, että mites tonne nyt töpseli saadaan. Tietenkin arvostin heitä saamastani ylläpidosta, mutta joutu sitä aina miettiin pienen päänsä sisällä. Että miten menettelis vaikka tulipalon sattuessa. Kun ainaki omissa kuvitelmissa he olisivat joutuneet heti paaniikkiin ja menettäneet siten toimintakykynsä.

Oikeestaan koskaan en oo ketään pitäny kaikkitietävinä. Jo lapsena ymmärsin, että eri aloille oli omat tietäjänsä. Eikä mullakaan se tieto oo lisääntyny. Uutta oon oppinu, mutta vanhaa unohdettu. Ajatuksen kulkukin on hidastunu.
Missä päin tänää kuuma ollu. Meillä ainaki pilvistä ja tuulista. Ja vaikka mittari näytti +23 niin kylmä siellä tuli. Ihme kesä ollu, syksy alkoi jo heinäkuun alusta.
En tosiaan ymmärrä sitä, että miks omiin vanhempiin ei sais olla hyvät välit. Monesti pelkästään noista hyvistä väleistä vanhempiin, leimataan peräkammarin pojaksi tai vastaavaksi. Vaikka nykyään kun yhteiskunnan palveluja karsitaan, niin omista vanhemmista huolehtiminen on entistä tärkeämpää. Ja huomioikaa vaikka miten italiassa menetellään. Ja toinen on puolison lapset, että miten nekään voi häiriöksi olla. Eihän ne tietenkä omia korvaa, mutta tuo tietynlaista eloo taloon.

Ja joulu. Niin ei sitä oo tarkotettuka olla kaksin, vaan juurikin suku kokoon. Lapset tekee sen joulun ja he osaavat aidosti iloita niistä lahjoista. Samoin vanhat. Mitä taas keski ikäisiin tulee, niin hyvin todennäköisesti lahja päätyy hyvin pian kiertoon tai jopa roskiin. Että kyllä siihe elämään kuuluu niin lapset kuin vanhuksetkin. Aika pian toisen naamaan kyllästys, jos ei muita elämässä oo.

Eläimistä toisaalta ymmärrän, voi olla allerginen. Omasta puolesta tietenki koira tai kissa vois olla kiva, mutta joku minipossu ois ei. Kun se ei tosiaan nimestä huolimatta oo mikään mini.
Kirves on hyvä metsätöissä, samoin pokasaha tai vaikkapa justeeri. Mutta ei taida mulla näin itsepäisellä justeeri toimia. Kun siinä pitää olla yhteinen rytmi.

Jiirisaha metsätöissä nyt on liiottelua, eikai runkoo sahata 45 asteen kulmaan?
No tietenki pitäs tehä niitä vauvoja ja menestyä työssä. Mutta niitä odotellessa voi ottaa kuvia hylätyistä paikoista. Ja sitten jos aika menee ohi niin ottaa lisää kuvia hylätyistä paikoista ja lopulta koota ne kirjasta. Kirjottaa kirjaa ja reflektoida sekottaa omaa elämää, siihen saada per-soonallista ilmettä. Historia kun normisti on aika kuivaa. Opin sen tuolla kasvatustieteiden opinnoissa.
Kukkakaupasta? Aika hurjaa! Samaten myös toi ikea, siis huonekaluliike. Ois varmaan nää paikalliset huonekaluliikkeet, nuuttilat ja lehmustot pitäny mua ihan pöljänä, jos heiltä oisin ananaskasvia kyselly. Mutta lopettaneethan noi jo vuosikymmeniä sitten.
No tässä on kahdessa suunnassa sellanen pirttihirmu, että kyllä niitäki on.

Esimerkki!
Mies: ei ollut kaupassa sitä
Nainen: no menet sinne missä on

Ja kaiken lisäks, ihmeen tyytyväisiä ovat ja pitkä aikainen suhde.
Ohhoh ananas. Ja kahvipensas? Nyt en taida uskoa.
Eiku, sillon just lämpö tasaantus. Saatas tännekin mielyttävä lämpö ja heillekin olotikat siedettäväksi. Muistanette vuoden 18 kesän, kun täällä oli lämmin, pysy etelä euroopassakin lämpötilat siedettävinä. Sitten taas edellinen vuosi, kun oli kesä just samanlainen sadekesä kuin nyt, niin etelä euroopassa oli ihan sama tilanne, kauheeta kuumuutta ja maastopaloja. 30 lämpötila on vielä mitä parhain, mutta 40 on jo helvettiä. Ongelmahan ei oo lämpö vaan sen jakautuminen.
Jaa oodissa, täytyypä käydä kattomassa.
Hieno homma. Tai ei tietenkä toi henkinen väkivalta, koska semmoset pitää heti kitkee pois. Mutta neljä lasta, se on todellinen saavutus. Mäkin joskus unelmoin neljästä, mutta niin ku sanotaan, kuka kuusen kurkottaa katajaan kapsahtaa. Ja onha siinä elätettävää, ettei sitä millään raksamiehen palkalla tai ees mestarin palkalla maksa. Ois pitäny mennä konstruktööriksi ja se aika vaativaa kyllä. Ja sitten taas väsyis, eikä jaksas olla lasten kanssa. Ellei sitten pääse sairaalainssiks. Just töissä mietittiin mitä se oikein tekee, viistonnii palkka kuussa. Ja aateltiin, ettei varmaan mitään. Kun yleensä niillä jotka ei oikein mitään tee, niin suurin palkka. Yksityisellä puolen se on puolet tosta ja sai ihan väsyksiin asti juosta.
1 / 466
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt