- Mini-, mega- tai mammuttikirppu; silti yhtä rasittavia, kun tulevat tönimään noin vain ilman lupia.
- Nytpä melkein tykkään koiravihaajan kommentista: miten on omiinkin korviin kantautunut pari tapausta puolen vuoden sisään, miten lapselle on hankittu virontuontia halpa pikkukoira, jotka sitten etsivät uusia koteja, koska lapsi ei ole enää murrosiän alettua kiinnostunut koiraharrastuksesta... Vaikken edes seuraa noita pitää-raahata-kaikenmaailman-elukoita-ympäri-maailmaa-piirejä.
Elävät eläimet eivät ole lasten leluja, aikuisella on aina päävastuu. Siksihän siellä koiranäyttelyissä nuorimmat handlerit kuljettavat lelukoiria.
Aloittajalle: tuossa tuli jo kustannuskysymys esille, koiran pito voi maksaa paljon. Kyllä mielestäni sitoutuminen pitää osoittaa jollain harrastuksella, vaikka dogsitteri-toiminnalla, ensin ennenkuin voi saada koiran. En voi suositella koiraa lemmikiksi alle 15-vuotiaalle. Siltikin siitä tulee koko perheen koira. - No onhan niitä kirppuja käynnyt tökkimässä kuonollaan oman koirani koipeen tai näykkimässä karvoista. Vähän säälittävää kun omistajat lössyttää urakalla niille, ei mitään ohjausta pikkufifeille, pahimmassa tapauksessa kehutaan räkyttämisestä. Sitten vielä sanovat, että he odottavat että minun koirani käy kiinni, -se on kuulemma aina isomman koiran vika jos jotain ikävää tapahtuu... Niin kenenköhän kirput ne kävi tökkimässä 20 kertaa isompaa kun ns. omistajat eivät osaa käyttää fleksejä tai pitävät noita huonokäytöksisiä irti.... Tai ne vain vahingossa pääsevät irti kun ei ole oikeanlaisia ja sopivia talutusvarusteita. Ja sitten se on vielä jotenkin huvittavaa muka kun fifit luimii ja luikkii, tökkii tai räkyttää huomattavasti isommalle koiralle.
Onneksi koirani on sen verta koulutettu ja sosiaalistettu ettei reagoi häiritseviin lemmikkikirppuihin, ja odottaa että ne poistetaan. Ajatella, että nykypäivänä koira on koulutettava niin pitkälle, että se osaa käyttäytyä koko ajan rauhallisesti, vaikka parvi noita pienempiä säksättäisi jaloissa, eikä edes vahingossa töni niitä. - Samoilla linjoilla, kaikenikäisiä koiria voi kouluttaa ja sosiaalistaa. Mutta koiran käytöksen saaminen hallintaan on kokonaisvaltaista työtä, koiran pitää saada riittävästi liikuntaa, jolla poistetaan energiaa, aktiviteettia ja koulutusta, ja sosiaalistamista: Jos tuosta jätetään liikunta eli ylimääräisen energian purku pois, kouluttamisen ja kontaktin saamisen vaikeus lisääntyy huomattavasti.
Kolme kertaa päivässä tunnin ulkoilu ja harjoittelu, niin aletaan olla sellaisessa määrässä, että ongelmakäytöstä on mahdollista saada hallintaan; pajon koiran kanssa harrastetaan nyt? - Sillä on turkasen paha tulehdus, anaalirauhasissa tuolla paikan kuvauksella EHKÄ, voi olla muutakin vakavaa, ei siihen mitkään bepanthenit auta enää: koira pitäisi olla jo eläinlääkärissä, jos valuu mätää, se tarvitsee lääkkeitä ja osaavaa lääketieteellistä hoitoa.
Hoidon epääminen on eläinrääkkäystä. - Missä nameissa niin lukee?
Pennulle voi käyttää samoja nappuloita mitä syöttää muutenkin, jos pentu on perso ruualle. Jos lisäaineita välttelee, niin onhan kaupoissa kokolihatuotteita, kuivattua kanaa yms jota voi leikellä pieniksi paloiksi.
Leikkisä pentu ei välttämättä tarvitse nameja, vaan sen voi palkita lelulla tai muulla leikillä. - Aloittajan kannattaisi juu tutustua rotujen esittelyihin, jotkut kasvattajatkin kertovat sivuillaan ettei akita sovellu ensikoiraksi. Jos ei pärjää kultsin kanssa, niin harkittava rotu pitäisi olla paljon pienempi ja vieläkin seurakoiramaisempi, ei siitä isompi ja vaativampi. Ne suositukset eivät ole turhaan siellä, osaamattomalla ohjauksella koiranpito muuttuu riskiksi sekä omistajalle että ympäristölle.
Kun kuka tarvitsee ison, voimakkaasti vartioivan, tunnetusti herkästi vieraskoira-agressiivisen, arvaamattoman "lemmikin" keskelle kaupunkia ihmisten ja kaikenmaailman puudeleitten sekaan..?! - Hyvin sanottu, "häämatka" on ohi, nyt alkaa arki ja työ. Koiraan rakennetaan suhdetta tästä eteenpäin, ja jossain vaiheessa löytää sitten uudenlaisen yhteyden tuohon työpariin. Sanon "työpariin", koska se tulee parhaiten mielestäni tekemisen kautta, jolloin oppii sekä tuntemaan koiran toisella tapaa, että tekemään sen kanssa jotain muuta yhteistyössä.
- Et varmastikaan ole yksin ajatustesi kanssa. Niin paljon kuin koiria tulee jatkeeksi, sitten sitä vielä ollaan olevinaan vallan päteviä; yksikin koirankusettaja tuossa kehuskeli, miten tää on niin heidän rotu, aina ollut noita, ja päläpälä; no miksei he vieläkään ole oppineet mitään ja saaneet koiraa edes jotenkin hallintaan, vaan roikutaan hihnan päässä painona ja melkein jaksetaan pidellä...
Pihalla kuin lumiukko kesähelteellä, saman verran yhteisöllisyyttä kuin näkemystä sosiaalistamisesta. - Jos koira on vaikka astunut lasiin tms ja polkuantura on täynnä mätää. Voihan tassuissa olla muutakin tulehdusta, vaikka furunkuloosin tyyppistä, jos on toisessakin tassussa, mutta jos tassu on niin turvoksissa että varpaat harittaa, niin lääkäriin....
- Tuon ikäiselle saa tehdä triplasti koulutusta j a lenkitystä jos meinaa saada sen hallintaan. Nylkyttää kun on kiva ajanviete eikä tarpeeksi rajoja.
- Ai on kivaa, kun koira on epävakaassa tilassa..?!
- Käynti eläinlääkärillä?
- juu, ja naapurille kun käy irvistelemässä, niin siitä sitä virikettä pukkaakin; pakoon spurttailevaa naapuria on kiva jahdata, tai ainakin katsoa mihin se poukkoilee. Sitten sitä on kiva seurata miten naapuri käy kurkkimassa monesta ikkunasta ulos. Koiran pitää saada toteuttaa itseänsä, ja sehän on lihansyöjä, niin mitä sitten jos se hiukka maistelee naapuria...
- Siis kokonaisia broiskunsiipiä? Nyt en ihan vannois onko maitohampailla pureskelemaan luita tarpeeksi hienoksi, koira saattaa niellä liian isoja palasia jotka eivät ehdi riittävästi sulaa nahassa..; kun itse en anna noita broilerin kappaleita edes yhdelle vanhalle koiralle, joka on vuosia syönyt kaikkea raakaa, koska siltä on poistettu pari hammasta, niin puroteho ei ole enää täydellinen. Saa kanan luineen jauhettuna jauhelihana.
Veri ulosteessa ei ole normaalia, ihan sama mikä on koiran ruokavalio. Luut pois ja seurantaa oliko väärä hälytys vai onko pennulla oikeasti reikä sisukaluissa vai mikä. - Nojuu, setterissä on ajatusta. Kelpaa hyvin tokoon, on nokkela ja nopea, ja jos lenkkikaveria tarttee niin siitä: puolen tunnin kävely on vain pieni pissilenkki.
Tuolla ketjun alkupuolella on järkyttäviä ohjeita siitä, ettei labbis, lapinkoira,snautseri ym. tarvitse mitään erityistä tekemistä; itse en uskaltaisi edes suositella lapinkoira urosta ensimmäiseksi koiraksi. Nartunkin kanssa voi olla helisemässä, jos kohdalle sattuu energinen yksilö, joka todella tarvitsee lenkitystä, koulutusta ja tekemistä ennenkuin se on hallinnassa. Suurin syy miksi lapinkoira on kodinvaihtajissa, on juuri se että paimen-/työkoira on otettu sohvapuudeliksi. - Nykyajan tautiriski piilee tuontieläimissä, ties mitä kannetaan maahan jostain periferiasta. Kummasti rupesivat omat koirat saamaan rabiesta myöten kaikki rokotukset, vaikkeivat ole metsästyskäytössä, kun tajusin miten paljon naapuristossa koko ajan hamstrataan koiria riskialueilta. Harmi kun kapiin ei taida olla rokotusta, sekin olisi tarpeellinen...
- Arthofleksiä lisäksi omegoita eli hyvälaatuisia öljyjä ruokaan. Tulehdusta torjuvia on mm. kurkuma, inkivääri, mikäli ne sopivat ko. koiralle. Jos vielä pidemmälle mennään niin nivelongelmissa suositellaan jättämään punaista lihaa sisältävät ruuat pois; nivelten hyvinvointia tukevia ruokintaohjeita on vaikka kuinka, jos googlailee vähän niin ne löytää kuka tahansa.
Niin siis eikö aloittaja voi käyttää koiraa koirauimalassakaan, tuleeko siitäkin kutinaa? Kun itsekään en päästä tuota yhtä karvakasaa mihin tahansa avo-ojaan räpiköimään, vaan vain kirkkaisiin metsälampiin ja muihin puhtaisiin vesiin... - Voi sen ehdollistamisen aloittaa alusta aikuisenkin koiran kanssa, ehkä viikkko kerrallaan treenataan yhtä asiaa: ensin varmistetaan että koira antaa tassunsa mielellää ja namitetaan tassunannosta. Kun tassunanto onnistuu, niin sakset tehdään myös positiivisiksi ja namitetaan kun nuuhkaisee näytettyjä saksia. Lisätään vaikausastetta ja kosketetaan saksilla tassua tai kynttä ja namitetaan rauhallisesta käytöksestä. Sitten vasta harjoitellaan kynnen lyhentämistä nipasaistaan pikkaisen ja palkitaan yhdenkin kynnen leikkauksesta.
Itse nipsin aikuisen koiran kynsiä lähes joka viikko pikkaisen, näin ne pysyvät lyhyinä, ei tule tarvetta leikata paljoa kerralla, ja hyvää ylläpitotreeniähän se vain on. Kyllä suosittelisin tekamään tuota saksilla koskettamista harjoituksena, jos kynnenleikkuussa on vähänkin vaikeuksia.
Ja mitä sitten vaikka koiran kynnet olisi muutaman viikon vähemmällä leikkaamisella tuossa harjoitteluvaiheessa, koska tarkoitus on saada aikaan sellaista käytöstä, mikä helpottaa sekä koiran että omistajan elämää vuosiksi eteenpäin. - Nojuu, kannataakin joo viskoa niitä pentuja, repiä ja heitellä, jos haluaa aran ja arvaamattomasti käyttäytyvän koiran. Olen itsekin nähnyt miten ymmärtämätön koiranomistaja pari kertaa viskaisi niskanahasta pennun pois kun pentu teki jotain ei niin toivottavaa; eikä siinä sen enempää tarvittu, pentu luikki pitkin seinän vierustaa. Piti rautalangasta vääntää miten se komentaminen tehdään hellävaroen ja turhia säikyttelemättä.
Kaikki emot eivät ole erinomaisia emoja, osa voi jopa hyljätä pentunsa.