- Niin.. mutta siinä saattaa käydä niin, että päätyy itse olemaan se viihdearvo.
- Tästä olen kanssasi samaa mieltä. Kovasti tuntuu pillu kiinnostavan, mutta mitään ei olla valmiita sen eteen tekemään, vaikka rahalla saa ja hevosella pääsee, ihan niin kuin tähänkin saakka. Jos haluaa naisesta muutakin kuin pillua, niin sitten ymmärrän, että voi olla hankalaa.. eihän naisissa ole muuta kiinnostavaa kuin pillu.
- Jonkun kaveriporukan kanssa tuommoinen voisi olla kivaa, mutta työporukalla kuulostaa hiukan ahdistavalle.. Itsellä ainakin kynnys lähteä jonnekin, mistä ei pääse omin neuvoin halutessaan pois. Jos aloittaja haluaa mahdollisimman monen osallistuvan, ja ilahtuvan, suosittelisin jotain vähemmän aikaa ja henkisiä resursseja vaativaa. Yhteinen ilta ravintolassa ja/tai konsertissa joista voi haluamanaan hetkenä liueta kotiin tai muihin rientoihin.. tai sitten vaan glögiä ja pullaa taukohuoneessa ja bonuskuori jouluntoivotusten kera käteen.
- Joo, olet väärässä. Ei -ääni täältäkin. Ei noin niinku persoonana, mitä olen jotain haastatteluja yms nähnyt, kiinnosta sitten yhtään. Eipä oikeastaan ulkonäöltäkään.
Ei vaan ole semmoista ihmistä joka saisi kenet vaan, vaikka olis paperilla miten täydellinen tahansa. - Kyllä minusta on ihan normaalia haluta parisuhteessakin omaa aikaa ja tilaa, että on omia harrastuksia ja kavereita.. ja suoda mahdollisuus niihin myös toiselle osapuolelle.
Onneksi tosiaan on kavereita ja ystäviä joille voi puhua, mutta olisi se fyysinenkin läheisyys tärkeää. Tai on.
En taida avata linkkiä jos siellä on joku kurja eläinkohtalo odottamassa.
Taidan mennä nyt nukkumaan, on vähän päänsärkyä taas..öitä. - Olet varmaan oikeassa, mutta en ymmärrä miten sitä voisi ikinä oppia kestämään.
- No, hetken hupi ja ehkä vähän läheisyyttäkin.. ei kylläkään laastaroi onttoa tunnetta, mutta vähän on kai tyhjää parempi.
- Tatuoinnit ne vaan jaksavat herättää keskustelua.
Periaatteessa tatuoinneissa ei ole minun mielestä mitään vikaa, päin vastoin itseasiassa.. käytännössä vaan turhan harvoin näkee oikeasti hienoja ja hyvin tehtyjä sellaisia. Sitäkin useammin näkee sinne tänne läiskittyjä epämääräisiä sinertäviä suttuja jotka saa kantajansa näyttämään lähinnä vanhalta matkalaukulta.
Selkä on käytännöllinen paikka, koska se on peitettävissä, eikä tatuoinnin kantajakaan pääse itse siihen kyllästymään koska se ei ole koko ajan omissa silmissä. - Höh, minä aina välillä painan vahingossa tuota peukkunappulaa kun olen aikeissa vastata..
Niin, sitä kai se aikalailla tarkoittaa. En minä kuitenkaan halua satuttaa ketään , enkä tulla enää satutetuksi, ei siis mitään oikeita treffejä tai ihastumisia. - Kinastelu? Tämähän on keskustelupalsta. Keskusteleminen on sitä, että vaihdetaan mielipiteitä ja ne voivat olla myös toisistaan poikkeavia.
- Joo, huomaan, että et ymmärrä ollenkaan mitä yritin edellä sanoa.
Treffeille voi mennä ihan muuten vain jos ei ole muutakaan tekemistä, ihan vaan seuran vuoksi ensi alkuun.
Mitä tulee kevytsuhteiluun, niin vertaisin asiaa ennemminkin shoppailuun kuin pitsaan, siis jos vertaisin ihmisiä esineisiin. Olet varmaan joskus käynyt ikkunaostoksilla katselemassa mitä olisi tarjolla, hiukan ehkä hypistelemässäkin? Tärkeä seikka huomioida on myös se, ettei mitään kevyttä sutinointia pidä harrastaa muuta kuin sellaisten tyyppien kanssa joiden tietää tekevän sellaista ja jotka sen kestää, pelureilla ja kaiken maailman häntäheikeillähän ei edes ole sydäntä. Eikä minullakaan enää. - Varmasti olet oikeassa, hyvään elämään kuuluu parisuhde ja muutkin ihmissuhteet, yksin on huono olla. Toisaalta ei voi kuitenkaan rakentaa elämäänsä jonkun muun ihmisen varaan, tai haaveen varaan, ja kuvitella, että sitten kaikki ongelmat, fyysiset ja henkiset, korjautuu kuin itsestään.
Mukava kuulla, että seksiä ja parisuhteita on minullekin noin vain tarjolla, minä kun luulin, että kaikki yli 25-vuotiaan naiset pitäisi laittaa jätemyllyyn ja maantäytteeksi. - Jos on kuollut, niin ei se ainakaan tyttöystävän saamisen mahdollisuuksia kasvata.
Aloittajahan on jo kaksi kertaa saanut tyttöystävän, niin voi varmaan saada kolmannenkin.. siis jos pysyttelee hengissä. - No höh. :( Mistäköhän sitä elämäniloa voisi etsiä ja löytää, sen kun tietäisi.
Kannattaisi kuitenkin varmaan hakeutua hoitoon.. samalla voisi yrittää saada apua masennukseen. - Kiitos vaan tästä erityskohtelusta, tunnen itseni etuoikeutetuksi. :)
- Oliko tässä nyt sitten kyse nimen omaan vakavasta puolison etsimisestä.. kai sitä nyt voi treffeillä käydä aluksi vähän kevyemminkin ilman ollaan heti kirkonkelloja soittamassa. Kuten sanoin, hetkellisesti jossain tilanteessa, jonkilaisessa liukumavaiheessa, voisin kuvitella käyvän niin, että olisi jotain sutinaa kahden kanssa. Ja kuten myös jo edellä totesin, sitten jos on oikeasti ihastunut johonkuhun muut ei todellakaan kiinnosta yhteään.. Ei edes pussailu. Sitä paitsi, ikinä en ole käynyt treffeillä tms. sellaisen kanssa, jota en olisi entuudestaan jollain tapaa tuntenut, niin ei se pussaileminen siinä kontekstissa niin outoa ole.. emmä nyt minkään täysin vieraiden ihmisten kanssa kävis käpälöimään.
- Siinä on vaan se, että huonossa ympäristössä kasvanut ihminen ei välttämättä edes ymmärrä, että omassa ympäristössä on jotain pielessä, kun ei ole koskaan muuta kokenut, eikä osa sitä kaivatakaan. Itsekin ymmärsin vasta aikuisiällä mikä omassa perheessä mättää. Jos ja kun huonoissa oloissa kasvavilla ihmisillä on jännägeenit ja jännäkasvatus, vaatii hyvin paljon pyristellä kohti parempaa. Ihmisellä pitäisi olla edes joku positiivinen ja rohkaiseva asia tai ihminen elämässään ja elämänhalu tallella jotta vois yrittää pyrkiä parempaan. Kaikilla ihmisillä ei vaan valitettavasti ole samanlaiset eväät hyvään elämään, mut jokainen toki päättää mitä niillä vähäisilläkin eväillä tekee.
- On tuossa varmaan jotain perää. En tiedä onko vanhemman sukupuolella merkitystä, mutta tottahan lapsen perusturvallisuuden tunne ja minäkuva rakentuu sen mukaan millaista hoivaa, mallin ja myöhemmin neuvoja on vanhemmiltaan saanut, jos minkäänlaisia. Emotionaalinen laiminlyönti ja arvottomuuden tunne saa varmasti ihmisen myöhemmin helpommin hakeutumaan haitallisiin tilanteisiin ja hyväksikäyttäviin ihmissuhteissiin ja etsimään rakkautta vääristä paikoista.. Itselläni oli onneksi kiltti ja kunnollinen isä.
- Joo, harrastuksen pitää tosiaan olla itselle sopiva.. Olisi kamalaa jos kumppani löytyisi jonkun itselle epämieluisan harratuksen parista, vaikka just jonkun karmivan base-hyppelyn parista ja sitten se toinen haluaisi aina vaan jatkaa loputtomasti yhteistä harrastusta vakiintumsenkin jälkeen.
Onhan ne. Lasten ollessa mukana kuvoissa vaan olis syytä hyvinkin tarkkaan miettiä koska ja millä tavalla ne tehdään tietoisiksi tilanteesta ja otetaan siihen mukaan, jos ollenkaan. En ymmärrä ihmisiä, jotka perustavat kerta toisensa jälkeen, ilmeisesti aika kevyin perustein, uusia perheitä ja raahavat lapsiaan suhteesta toiseen. Erillään asuminenkin voi olla vaihtoehto, jossa lapset eivät joudu alttiiksi niin suurille muutoksille. - Ei minun mahdollinen jännämiesfetissi kylläkään liity millään lailla siihen, että puudelia taluttava mies näyttää vaimon käskyläiseltä tai homolta. Se on tosiasia.