- Mitä minä haluan on perusteltavissa olevia ja havaittavalla tavalla ositettavissa olevia todisteita todellisuuden luonteesta, ennen kun olen valmis hyväksymään, että jokin on tosi.
Enkä ole koskaan kohdannut peruteltavissa olevaa argumentti joka osoittasi, että jokin jumalkäsitys olisi edes mahdollinen tai ainuttakaan havaittasissa olevaa todistetta uskontojen sisltämistä teologisista väitteistä.
Ainoat osoitettavissa olevat ja havaittavissa olevat seuraukset joita uskonnolla on, ovat teot joita ihmiset tekevät oman uskontonsa nimissä. Ja se kuinka hyvin näissä teoissa onnistutaan riippuu täysin osaamisesta joka on riippumaton uskonnollisesta vakaumuksesta.
Esim: uskonnollinen lääkäri on ainostaan yhtä pätevä kun hänen lääketieteellinen koulutuksensa ja kykynsä oppia on. - No miksipä ei.
Olen myös itse ateisti ja yksi pääasiallisesti syy tähän on jotakin mitä voidaan kutsua epätäydelliseksi julistukseksi. Noin yksinkertaistettuna se viittaa siihen, että maailmassa on tuhansia keskenään ristiriidassa olevia uskonnollisia käsityksiä, joita niihin uskovat henkilöt pitävät totuutena.
Tämä tarkoittaa sitä, että verrattaessa toisiinsa suurimmalla osalla omasta uskonnollisesta vakaumuksestaan täydellisesti vakuuttuneella henkilöllä on välttämättömästi väärä kuva todellisuudesta. Siinkin tapauksessa että oletettaisiin jonkin uskonnon olevan tosi.
Tästä syystä johtuen on ilmiselvää, että yksinomaan vakaumus siihen että on oikeassa ei ole riittävä peruste pitää jotakin näkemystä todellisena. Osoituksena tästä epäpätevyydestä toimii ristiriidat jotka aiemmin mainitsin.
Koska näitä vakaumuksia kuitenkin pidetään todellisina, huolimatta niiden ristiriidoista muiden käsitysten kanssa, on selvää että oman käsityksen tunnistaminen virheelliseksi on hyvin vaikeaa.
Mikä puolestaan johtuu siitä että jokainen yksilö on pääasiallisesti solipsistinen. Siinä mielessä, että kokemukset ja ajatukset joita me voimme ymmärtää suoraan ovat peräisin yksinomaan jokaisen oman päättely prosessin tuloksesta.
Tämä johtaa lähes väistämättömästi siihen, että arvioitaessa jonkin asian todenperäisyyttä, omia näkemyksiä yliarvioidaan ja niiden luotettavuuden kyseenalaistamista vähätellään.
Tämä on yleinen pättelyvirhe jota kutsutaan nimellä confirmation bias, tai vahvistusharha.
Ja koska omat kokemukset ja tietämys johon on pääsy ovat hyvin läheisessä suhteessa siihen ympäristöön ja yhteisöön johon sattuu syntymään, johtaa tämä siihen, että henkilö, oli hän sitten kuka tahansa, yleisimmin omaksuu käsityksen joka vastaa sitä yhteisöä jonka jäsen hän on.
Jonka lisäksi vahvistusharha johtaa siihen, että oman yhteisön käsityksien tarkkuutta yliarvioidaan ja krtiikkiä niitä kohtaan vähätellään, huolimatta siitä kykeneekö joku edes perustelemaan miksi on hyväksynyt yhteisön ajattelutavan.
Toisin sanoen, sitä käsitysmaailmaa johon on syntynyt ei osaa edes kyseenalaistaa koska on aina elänyt yhteisössä, joka käyttäytyy ikään kuin se olisi ilmiselvästi tosi.
Mikä tarkoittaa sitä, että oma subjektiivinen käsitys todellisuudesta taikka yhteisön omaksuma käsitys, joka perustuu käytännössä yksinomaan perinteisiin, ei voi toimia perusteluna taikka oikeutuksena maaimankatsomukselle jonka tarkoitus on pyrkiä mahdollisimman tarkkaan kuvaan siitä mikä todellisuus todella on.
Tämä tarkoittaa puolestaan sitä, että voidakseen katsoa oman käsityksenä olevan todellinen on löydettävä perusteltavissa olevat argumentit kyseiselle käsitykselle ja osoitettava, että se johtaa konkreettisiin havaittaviin seurauksiin joiden vaikutuksia voidaan arvioida henkilöstä riippumattomalla tavalla.
Jos argumenttia ja osoitusta tämän käsityksen yhteydestä havaittavaan todellisuuteen ei voida muodostaa, on käsitys joko väärässä tai sen osoittaminen todeksi on kyseisellä hetkellä mahdotonta.
Mikäli näin, ei kummassakaan tapauksessa ole perusteltavaa väittää käsityksen olevan tosi, jolloin ainoa johdonmukainen päätelmä on hylätä käsitys todentamattomana.
Enkä ole koskaan kohdannut ainuttakaan uskonnollista argumenttia taikka käsitystä joka on osoitettavissa toteen havaittavalla tavalla. Ja niissä tapauksissa joissa uskontojen vaikutukset ovat nähtävissä, ne selittyvät parhaiten vetoamalla ihmiten toimintaan ilman jumalien olemassaoloa. - Hei hei, ei kai sitä nyt mummoa käärmeeksi tarvitse haukkua, kun on vain johdettu harhaan niiden toimista jotka ovat aiemmin johdettu harhaan niiden toimesta jotka jälleen kertovat muinaisten beduiinien kansantarua totuutena.
- Vastaus tähän kysymykseen on:
Ei jumala ole mihinkään kadonnut, häntä ei ole koskaan ollut olemassa.