viisnollaviis1

Vapaa kuvaus

- täysi-ikäisten lasteni mielestä "maailman paras isä"; saattavat joskus sortua kyllä lievään liiotteluun,mutta tavoilleni uskollisena,en heitä käy tuomitsemaan vaan "rakastan heitä juuri sellaisina" kuin ovat. Ts.olen saanut elämän tärkemmän lahjan,hienot lapset ja siksi kiitos puolisolleni tämän asian toteutumisesta. Jaa'a,ettäkö vaimon mielestä "maailman;;olkoon,eipä siitä enempää,mutta tykkää kuiteskin,ainaskin luulen niin,ainaskin nuorempana,ainaskin jostain jutusta silloin. No,omasta mielestä mussa asuu ainakin muutama hippi,Robin Hood, Pelle Peloton ja Esa Saarinen. S-postia voi lähettää kaiken näköiset,kokoiset,ikäiset,asiallista ja vaikka "epäasiallista",postia lähettävät,koska siinä usein piilee myös joku muu merkitys,kuin kuin toiselle tarkoitettu pahan olon tuottamisen tarve. sp.osoite [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

4775

  1. allakat on mennyt päälletysten sen ajan kanssa, kun asuit siellä.
    Minun 'etsikkoaikani' alkoi todenteolla v.-70.

    Aika todennäköistä, että ainakin suht läheltä on joskus käyty, sillä ei 'montakaan kiveä' jäänyt katsomatta, senverran täysaikaista menemistä kesti vuosia oli arki tai pyhä.:))

    Vuonna seitsen neljä uudenvuodenlupauksena tein yhden loppuelämäni tärkeimmän päätöksen.
    Kenellekään en siitä kertonut, mutta nykyinen vaimo oli hän, joka eräänä syksyisenä yönä kertoi millaisena hän minut oli oppinut tuntemaan ja mitenkä sitoutumaton parinvaihtaja olin.

    Emme silloin seurustelleet, mutta tunsimme vuosien takaa toisemme, kun kuljimme pari vuotta samalla bussilla kouluun ja muutaman kerran hänkin oli eksynyt seuraani ja tiesi millainen 'veikko' olin!

    Kipinän sisällä hän sai silloin syttymään, 'vasta' seuraavana keväänä aloitimme yhteisen ja minun kohdalla ensimmäisen vakavan seurustelun.
    Ei ole ihme, että olen usein sanonut ja onneksi voin edelleen että hän on parasta, mitä olen saanut aikuisena kokea.
  2. sellainen sisäpiirin sanonta meillä sen ajan korttelinkiertäjillä: "Ponsa, Pinsiö, Pariisi ja yöllä takaisin.

    Näin piti sanoa, jos joku kyseli mihin tänään matkalla.

    Kaksi paikkaa, jossa yleensä lauantaiöisin josssain vaiheessa tuli käytyä, Sallinen ja Teiskontien grilli.
    Hiljasilta oli myös öisin auki, mutta siellä oli viikonloppuisin 'rajoitettu' aika, mitä siellä sai aikaa viettää.

    Muutama tuttu asuu ko. seudulla, mm. yksi nuorimmaisen lapsemme kummipariskunta.
  3. ja talvinopeusrajoitukset, siinä yhtälö jota en haltsannut.

    Nyt on 'neuvottelut' ja 'flirttailut' komissarion kanssa käyty ja saan ajoluvan noin kolmenviikon kuluttua takas.

    Tuli vaan se 'namiksen' aloitus mieleen, jossa hän kyseli, onko onnistunut flirtillä saamaan virkavallan ajatuksia lievempään kurssiin!:)

    Kuulun "oksalla ylimmällä" kinkeripiirin 'kihlakuntaan'.
    Sinulle nuoruudesta tuttua seutua.

    Sallisen TB- yöbaarissa tuli usein nuorena poikettua!
  4. vuotta evakkoa; viiskymmentä ja 'vuosi' kolmessa osoitteessa synnyinkodista noin 1km.n säteellä.

    Mihis sitä täältä olis halunut, on aina ollut työtä ja toimeentuloa.

    Vaimokin sai kiinni, kun en jaksanut jatkuvasti pakoon juosta.

    Hää on Pohjois- Karjalan itärajan takaa/länsirannikon ruottinkielialueen sekoitus.

    Hyvä terve tapaus kaikkineen, ei ole liian läheiset sukujuuret rasitteena.

    Niin ja vastaus kysymykseesi, miten te muut jne.?

    En jaksanut, enkä viihtynyt, neljä vuotta oli rauhatonta menemistä ja kotiosoite oli vain yösija, ei muuta.
    Sielläkin tontti rajoittui järveen, mutta siellä oltiin oikeesti mv.elinkeinonharjoittajien tyssijoilla.
    Sieltä ei löytynyt niitä hengenheimolaisia ja vanhaa teollisuutta, jossa meidän kunnan asukkaista suuri osa elantonsa hankki.
    (Vaan ei tietysti meidän isä tai äiti!!)


    Täällä on kaikki mitä elämältä olen tarvinnut, myös järvi-/ jokivettä, molemmat tuossa aivan kivenheiton päässä.
  5. poikksi maalaistaloon. Hän huomasi oitis, että kissankuppina käytetty posliinivati oli vähintään tonnin arvoinen. Hän ajatteli, ettei talon vanhanko isäntä tiennyt vadin todellista arvoa. Niinpä hän alkoi kehua kissaa.

    - no, onhan se komea kissa, isäntä myönteli.

    - myytkö satasella kissasi, kauppias ehdotti.

    - ilman muuta, sanoi isäntä ja sai satasen käteensä.

    - kai saan tuon kupin kaupanpääliseksi, antiikkikauppias ehdotti mielestään ovelasti.

    - ei tule kuuloonkaan, isäntä naurahti, se on hyvä vati. Olen myynyt sillä jo 12.sta kissaa!
  6. seisoo siellä lopussa, niinkuin sanonta kuuluu.

    Itse koen niin, että minkä tahdon toisen eteen tehdä, sen teen ja nautin ja joskus 'kärsin' nahoissani, mutta kiitoksen ei tarvitse olla tässä ja nyt!
    Esim, meillä isän ja äidin kohdalla, lasten kiitos kesti yli kymmenen vuotta, että he saivat elää omassa kodissa niin pitkään, kuin mahdollista. Äiti sai ja halusi asua ´kotonaan poislukien kolme viimeistä kk. Isä seitsemän viimeistä vuotta, mutta hänet haettiin jokainen viikonloppu äidin ja lasten seuraksi vuodeosastolta.

    Isä oli jokaiselle meistä 5kpl. rakentamassa ok-talot, sekä teki talkkarin ym. töitä aina kun vapaalla oli ja eläkeiässä oli aina jossaain vapaaehtoisessa tekemisessä mukana.

    Itselle on jäänyt sama henki, en halua tehdä mitään numeroa toisille tekemistäni töistä vaan luotan siihen ja olen monesti saanut sitä jo kokea, että jossain muodossa hyvä saa aikaan hyvää.

    Minulle on apua tarjolla, jos joku edes aavistaa että olen sen tarpeessa.

    Nytkin se on konkretisoitunut, kun olen ilman ajokorttia, niin kyydin tarjoajia riittää kaikissa ikäluokíssa omasta suvusta vieraisiin tuttuihin.
  7. Toimi vaikka näin!

    Otat vastaan jokaisen kosijan ja kerrot että valitettavasti, et voi antaa vastausta aivan tältä seisomalta, mutta palaat asiaan, kun viikonlopun aikana katsot, löytyikö "hän oikea".

    Jos kosijoita, niinkuin varmaan onkin, useita, otat joko tilataksin, haitaribussin tai junan avuksi ja matkaatte "keskisen kyläkauppaan".
    Sieltä voi sitten valita joko kankaan tai vaateosastolta vaikka 'mari-mekon mekon'!

    Eihän tämäkään ihan halpaa ole, mutta pitää jonkinlainen tyyli säilyttää sen harvan kerran (4-vee), kun kosijat saapuvat oiken luvan perästä tavoittelemaan.

    Onhan sitä aikaa taas monta vuotta varautua ja panna vähän sivuun karkauspäivän tarpeita varten!:))
  8. muutaman rivin kirjoituksen taustalta löytyy.
    Siihenkin on lähes yhtä monta variaatiota, kuin ihmistäkin?

    Tuli mieleen, kun itse kirjoitin tähän ketjuun ja kerroin että maanantaita lukuunottamatta joka päivä olen kävellyt 11km lenkin. 'Totta joka sana'!

    Mutta en kertonut, että tiistai oli ensimmäinen päivä ja sitä ennen hyvin satunnaisesta on tämän talven lenkkeily ollut.

    Ja syy miksi nyt otin itseäni niskasta kiinni, oli niin 'hupaisa', että ajelin edellisviikonvaihteessa liian kiireisesti tienpäällä ja menetin ajokorttini 'joksikin aikaa'.

    Siksi tulin luvanneeksi sekä itselle että vaimole, että aion 'lisärangaistuksena' käydä ko. lenkin joka päivä, oli keli mikä hyvänsä.
    Nytkin on jalkaterässä ilmeisesti marssimurtuma, koska on mustunut ja pirun kipeä, ennenkuin turtuu matkan edetessä.
    Luvattu mikä luvattu ja jatkan kunnes on lääkäri kieltää.

    Vielä en ole aikonut lääkäriin mennä vaan linimettiä aamuin, päivin ja illoin ja 'matka jatkuu'.

    Mites se meni; "ihanaa leijonat ihanaa", vaikka tekee kip...", tais joku vitsi mennä; kun Mertaranta savannilla kohtasi leijona lauman!:))
  9. Jos ensin pitää käydä lenkillä, ja senjälkeen saa kirjoitella palstalla.

    Minäkin olin yön 'työssä'ja iltapäivällä maksoin laskuja netissä. Tosin vain kaksi kpl. mutta kuitenkin!

    Nyt kun sattui silmääni tämä aloitus, niin en malttanut pitää näppejä irti palstalta ja lähden tämän tekstin jälkeen 11km. lenkille niinkuin maanantaita lukuunottamatta joka päivä.

    Turhaa on tehdä johtopäätöksiä kuka, missä, milloin.
    Annetaan jokaisen tehdä ja mitä ja missä järjestyksessä parhaaksi näkee, sillä tämän palstan otos koko ikäryhmästämme on alle yhden prosentin, joten se siitä!;)

    ps. Mä olen muuten laiskempi, sillä en 'tee lenkkiä', niinkun sinä, ainoastaam sauvakävelen valmiilla reitillä sen 11km!:))
  10. oikein!
    Ja totta, hyvää kannattaa odottaa ja tavoitella vaikkei aina onnistuiskaan!:)

    Sinä saat viimeiseksi ja sitähän aloituksessa kysyttiin.
  11. mikä men ohi?

    Vai pitäiskö katkismusta mukaellen;mitä se on?
  12. minäkin tottelen.:))
  13. Edustan sitä pitoja parantavaa väkeä!;)

    Mulla on koneessa sellainen ohjelma, jonka kautta luettu teksti saa aikaan hyvät fibat!

    Ihan aina ei tuu sitä käytettyä ja sitten oonkin ihan tavallinen pikkusielu.;(
  14. pitää antaa ja saada.

    Aina ei edes huvittais, mutta kun vaimo pyytää jotain, on paree totella ja antaa mitä hän ikinä tahtoo.
  15. syystä?
    Tänään tuli käveltyä 11 km.
    Eilen puolet siitä.

    Sitä ennen useita viikkoja ilman "vartavasten" lenkkeilyä.

    Nyt on tarkoitus kävellä sauvakävelyä tuo 11km. niin kauan, kun on a.k. virkavallan hoteissa.:)
  16. mun kohdalla niin, että ne 'pienet' kommelluksetkin on aika suuria, tai suht kalliita kuitenkin.;)

    Ensin vee 86. Kävi niin, että menin kaupunkiin aikeissa ostaa lehti-ilmoituksessa edulliseksi hinnoitelu 11 000 mk.n. Saabbi. Se auto oli jo myyty, kun pääsin paikalle, joten jotain piti tilalle saada ja sainkin.
    Se vaan, että mukanani ollut ko. summa riitti ainoastaan käsirahaksi koska valinta joka 'tarttui mukaan', oli M-B kok. hinta väh.alle 50 000mk.
    Sovin että maksa kuukauden päästä loput ja autoliike kirjoitti ainoastaan ostosopimuksen ja ehdot paperille. Auto oli sen aikaa ns. koeajosopimuksella hallinnassani.
    Poikani, 2,5 vee ei ilmeisesti pitänyt auton ulkonäöstä , koska muutaman päivän päästä hän oli löytämällään puolenmetrin mittaisella putkenpätkällä naputellut mersun kylkiin koristeeksi kymmenittäin lommoja.
    'Kaskoa' ei ollut koska auto oli vielä autoliikkeen 'omistuksessa' joten maalauksen ja lommojen korjaukset tuli omasta pussista maksettaviksi.



    Aivan uunituore oma moka sattui sunnuntai iltapäivällä.
    Taas välineenä auto, mutta nyt liika nopeus moottoritiellä.

    Kortti kuivumaan!

    Juuri soitin poliisitalolle ja odottelen vastasoittoa, että pääsen 'neuvottelemaan' kauanko 38-v. vanha kortti pitää kuivua, että sen vois saada takaisin.
    Sakkoakin tietysti 'jonkin' verran sain, enkä ole kovinkaan ylpeä teostani, mutta eka kerta sentään lähes neljänkymmenen vuoden taivalluksen aikana. Siis kortin menetys!
    Nykäsen Mattihan on sanonut että 'jokainen ainakin kerran elämässään jne.;))

    Joku tuolla ylempänä sanoi, että liukuhihnalta niitä kommelluksia tulee, totta.

    Onneksi mulla on "pääasia" sillai suojattu, ettei yöunet tai hermot 'maallisten' asioiden vuoksi juurikaan reagoi, eikä esim. aiheuta apeutta tai muuta mökötystä.
  17. Kummitella meilläkin, kun kaikki muut on jättäneet vanhan talon tänään.

    Jos nyt saisin 'vasta' peruskorjata/ nykyaikaistaa tämän talon, niin jättäisin silloiset yli kolme metriä korkeat huoneet sen ennalleen.
    Eristämiseen olisi riittänyt tilaa sekä yläpohjaan vaikka kuinka.
    Nyt on sen suhteen 35cm. villaa plus entiset purueristeet/ yläpohjassa.
    Lattioissa myös sama 35 cm. ja seiniin 100mm villa/ tuulensuoja.
    Energiaystävällinen talo on ja kattolämmityksen ja ansiosta ei tarvitse milloinkan pukea sukkia jalkaan, sillä säteilylämpö pitää tasot lämpiminä ja mitä enmmän pakkasta sen lämpöisempi lattia on.


    jk.Nykyinen huonekorkeus on väh. alle 2,6 m.
    Muutoin olen ollut tyytyväinen remontiin ja varsinkin kattolämmitykseen joka silloin laitettiin. Myös uhrasin kalliit termostaatit lämpöä säätämään. Niiden tarkkuus on alle 0,1 astetta ja lämmön pudotu, ns.poissaolo toiminto pudottaa lämmön 2 astetta.
    Sitä toimintaa ei ole meillä koskaan päästy hyöhyntämään, sillä niin epäsäännöllistä on näihin päiviin asti elämänrytmi ollut.
  18. suotu kunnolliset elämän eväät ja mallikelpoinen asenne sekä muita, että sitä kautta myös omaa elämää varten.
  19. satavuotiaassa talossa asustellaan ja seisoo suorassa ja ylväänä, kuin aina.

    Ennen osattiin katsoa taloille kunnolliset rakennuspaikat, eivätkä kaikenmaailman asemakaavat neliönmuotoiset pienen tonit olleet estämässä rakennuksen paikan valintaa.

    En vaihtais minäkään seitkytluvun alun rakennuksiin, päätäpahkaa, jos talo edustaisi sen ajan rakentamisen stereotypiaa!
  20. meilläkin.
    Siksi meillä voi molemmat hyvin.

    Kaksi toisistaan tykkäävää aikuista ja paljon omaa yksityistä aikaa ja 'virikettä'.

    Yhteisiin hetkiin ja oleiluun kahdenkesken jää vielä aikaa ja mahdollisuuksia vaikka kuinka.

    Meillä molemmat päättävät omista menemisistä ja tekemisistä, siitä ei ole ollut milloinkaan kahta sanaa.

    Silti meillä on yhteiset päämäärät, joista molemmat 'korjaavat satoa'.
    Myös seksuaalinen viritys on voimakkaampi, kun on vapaa toisen määräysvallasta ja voi hyvillämielin palata 'juoksuiltaan' takaisin kotiin.
    21. 46 / 239
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt